Congratulations!

[Valid RSS] This is a valid RSS feed.

Recommendations

This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.

Source: https://www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

  1. <?xml version="1.0"?>
  2. <rss version="2.0"
  3. xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  4. xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  5. xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss"
  6. xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  7. >
  8. <channel>
  9. <title>Uutiset - Apteekki</title>
  10. <link>https://www.apteekki.fi</link>
  11. <generator>Sivuviidakko</generator>
  12. <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description>
  13. <language>fi</language>
  14. <pubDate>Thu, 22 Feb 2024 10:31:57 +0200</pubDate>
  15. <lastBuildDate>Wed, 21 Feb 2024 14:43:00 +0200</lastBuildDate>
  16. <ttl>30</ttl>
  17. <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" />
  18. <item>
  19. <title>Mineraalisuolasta apua korkeaan verenpaineeseen?</title>
  20. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mineraalisuolasta-apua-korkeaan-verenpaineeseen.html</link>
  21. <description>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä iäkkäiden verenpaineen kohoamista.</description>
  22. <content:encoded><![CDATA[<p>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehk&auml;ist&auml; i&auml;kk&auml;iden verenpaineen kohoamista. T&auml;m&auml; onnistuu ilman, ett&auml; verenpaine laskee haitallisen alhaiseksi.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi tutkimuksesta, jossa 600 vanhainkodissa asuvaa kiinalaista k&auml;ytti kahden vuoden ajan joko tavallista suolaa tai mineraalisuolaa, jossa oli 62,5 % ruokasuolaa, 25 % kaliumia ja 12,5 % makuaineita.</p><p>Seurannan aikana mineraalisuolaa k&auml;ytt&auml;neist&auml; 40 prosenttia harvempi sairastui korkeaan verenpaineeseen, tutkijat havaitsivat. Heid&auml;n verenpainelukemansa eiv&auml;t laskeneet, mutta koska tavallista suolaa k&auml;ytt&auml;neiden lukemat nousivat, seurannan p&auml;&auml;ttyess&auml; mineraalisuolaryhm&auml;l&auml;isten systoliset verenpaineet olivat keskim&auml;&auml;rin 8 mmHg ja diastoliset verenpaineet 2 mmHg matalampia.</p><p>Tavallisen suolan korvaaminen mineraalisuolalla voi my&ouml;s ehk&auml;ist&auml; syd&auml;n- ja verisuonitauteja, aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;it&auml; ja niist&auml; johtuvia kuolemia. Tulokset julkaistiin <a href="https://www.jacc.org/doi/10.1016/j.jacc.2023.12.013" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Journal of the American College of Cardiology -lehden sivulle">Journal of the American College of Cardiology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomalaiset sy&ouml;v&auml;t suolaa kaksi kertaa enemm&auml;n kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lis&auml;tty jo valmiiksi.</p>]]></content:encoded>
  23. <pubDate>Wed, 21 Feb 2024 14:43:00 +0200</pubDate>
  24. <guid isPermaLink="false">2abdc6dd3cd7e8e697f4f55808745c66</guid>
  25. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  26. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  27. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  28. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1182718370-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  29. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1182718370-1.jpg" length="150348" type="image/jpeg" />
  30. </item>
  31. <item>
  32. <title>Kahvi saattaa ehkäistä dementiaa, mutta ei kaikilla</title>
  33. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi-saattaa-ehkaista-dementiaa-mutta-ei-kaikilla.html</link>
  34. <description>Positiiviset vaikutukset havaitaan ihmisillä, joilla on kofeiiniaineenvaihduntaa hidastava geenimuoto.</description>
  35. <content:encoded><![CDATA[<p>S&auml;&auml;nn&ouml;llinen kahvin juonti on yhdistetty pienemp&auml;&auml;n dementiariskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella t&auml;m&auml; saattaa koskea vain ihmisi&auml;, joiden kofeiiniaineenvaihdunta on hidasta.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-023-01060-x" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n European Journal of Epidemiology lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -lehdess&auml;</a>, ja niiden mukaan v&auml;hint&auml;&auml;n nelj&auml; kahvikupillista p&auml;ivitt&auml;in juovat sairastuvat dementiaan noin puolet ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin samanik&auml;iset, jotka eiv&auml;t juo kahvia. T&auml;m&auml; havaitaan kuitenkin vain ihmisill&auml;, joilla on tietty geenimuoto, jonka ansiosta heid&auml;n kofeiiniaineenvaihduntansa on hidasta.</p><p>Havainnot pit&auml;&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa, mutta hitaan kofeiiniaineenvaihdunnan vuoksi kofeiinia on elimist&ouml;ss&auml; pitemp&auml;&auml;n, mik&auml; saattaa suurentaa kahviin ja kofeiiniin mahdollisesti liittyvi&auml; terveysvaikutuksia.</p><p>Tutkimukseen osallistui 6 000 keskim&auml;&auml;rin 74-vuotiasta, joilta oli saatavilla koko genomin kattavat tiedot. Osallistujat eiv&auml;t sairastaneet dementiaa keskim&auml;&auml;rin yhdeks&auml;nvuotisen seurannan alkaessa.</p>]]></content:encoded>
  36. <pubDate>Tue, 20 Feb 2024 09:40:00 +0200</pubDate>
  37. <guid isPermaLink="false">e967b2768554cad85c3526284942d4a1</guid>
  38. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  39. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  40. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  41. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi_iss_15938_32477-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  42. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kahvi_iss_15938_32477-1.jpg" length="142617" type="image/jpeg" />
  43. </item>
  44. <item>
  45. <title>Sisarukset suojaavat allergioilta</title>
  46. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset-suojaavat-allergioilta.html</link>
  47. <description>Allergia- ja astmalääkkeiden käyttö on huomattavasti vähäisempää lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia, kertoo tuore kotimainen tutkimus.</description>
  48. <content:encoded><![CDATA[<p>Sisarusten kanssa el&auml;minen erityisesti ensimm&auml;isin&auml; elinvuosina suojaa lasta allergisilta sairauksilta, kertoo Helsingin yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, ett&auml; allergia- ja astmal&auml;&auml;kkeiden k&auml;ytt&ouml; on huomattavasti v&auml;h&auml;isemp&auml;&auml; lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia sek&auml; esikoisilla, joiden ik&auml;ero nuorempiin sisaruksiin oli pieni.</p><p>Tutkimuksessa testattiin mikrobiomihypoteesia, jonka mukaan sisarusten aiheuttama mikrobialtistus suojaa astman ja allergioiden kehittymiselt&auml;. Jo pitk&auml;&auml;n on tiedetty, ett&auml; esikoisilla ja ainoilla lapsilla on muita enemm&auml;n allergisia sairauksia.</p><p>- Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu sulkea pois muita selitt&auml;vi&auml; tekij&ouml;it&auml;, kuten keisarileikkausten, asuinymp&auml;rist&ouml;n ja geneettisten erojen vaikutuksia, kertoo hankkeen toinen vastuututkija <strong>Juha Luukkonen</strong> Helsingin yliopistosta.</p><p>Nyt analyyseissa huomioitiin useita yhteytt&auml; sekoittavia tekij&ouml;it&auml;, kuten synnytystapa, asuinpaikan kaupunkimaisuus ja perheen sosioekonominen asema, sek&auml; sisarusvertailun avulla kaikki sisarusten jakamat geneettiset tekij&auml;t ja ymp&auml;rist&ouml;tekij&auml;t.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://link.springer.com/article/10.1007/s10654-024-01104-w" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n  European Journal of Epidemiology -lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -tiedelehdess&auml;</a>.</p><p><em>Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimus perustui yli puolen miljoonan vuosina 1995-2004 syntyneen suomalaislapsen aineistoon. Tutkimuksessa allergisen nuhan, atooppisen ihottuman, astman ja vaikeiden allergisten reaktioiden hoitoon tarkoitettujen l&auml;&auml;kkeiden ostotodenn&auml;k&ouml;isyytt&auml; tarkasteltiin 0&ndash;15-vuotiailla suomalaisilla sisarusten lukum&auml;&auml;r&auml;n, syntym&auml;j&auml;rjestyksen ja sisarusten ik&auml;eron mukaan.</em></p><p></p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  49. <pubDate>Fri, 16 Feb 2024 09:57:00 +0200</pubDate>
  50. <guid isPermaLink="false">3428332e1d02e62c7e196843d1024670</guid>
  51. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  52. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  53. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  54. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset_ing_13573_11714-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  55. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sisarukset_ing_13573_11714-1.jpg" length="184697" type="image/jpeg" />
  56. </item>
  57. <item>
  58. <title>Alkuvuonna paljon E-hepatiittitartuntoja</title>
  59. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkuvuonna-paljon-e-hepatiittitartuntoja.html</link>
  60. <description>Tammi-helmikuun aikana on ilmoitettu 44 E-hepatiittitapausta eri puolilta Suomea. Tartuntalähteeksi epäillään lihaa ja lihaleikkeleitä.</description>
  61. <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin on tammi-helmikuun aikana ilmoitettu 44 hepatiitti E-hepatiittitapausta eri puolilta Suomea. Tartunnan saaneista 27 on joutunut sairaalahoitoon.</p><p>Tartuntal&auml;hteeksi ep&auml;ill&auml;&auml;n erilaisia lihaleikkelevalmisteita.&nbsp;THL:n haastattelemista 26 tapauksesta 25 oli nauttinut lihaa tai lihaleikkeleit&auml; kuten meetvurstia tai salamia ennen sairastumistaan. Yhteyden varmistaminen vaatii kuitenkin lis&auml;selvityksi&auml;.</p><p>Hepatiitti E-tapauksia on ilmoitettu tavanomaista enemm&auml;n tammikuussa my&ouml;s maissa, kuten Belgiassa ja Tsekiss&auml;.</p><h2>Tartuntal&auml;hteen&auml; yleens&auml; elintarvikkeet</h2><p>Hepatiitti E on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Hepatiitti E -infektio on suurimmalla osalla tartunnan saaneista oireeton. Tartunnan oireita voivat olla muun muassa kuume, vatsatautioireet, tumma virtsa, nivelkivut ja ihon ja silm&auml;n kovakalvon keltaisuus. Oireet ilmaantuvat keskim&auml;&auml;rin 40 p&auml;iv&auml;n kuluttua tartunnan saamisesta, mik&auml; vaikeuttaa tartuntal&auml;hteen selvitt&auml;mist&auml;.</p><p>Ihminen saa tartunnan yleens&auml; elintarvikkeiden v&auml;lityksell&auml;. Tyypillisi&auml; tartuntal&auml;hteit&auml; ovat esimerkiksi huonosti kypsennetty sianliha, salamityyppiset makkarat, simpukat ja osterit. E-hepatiittiviruksen voi saada my&ouml;s&nbsp;tuoreiden ja pakastettujen vihannesten ja marjojen v&auml;lityksell&auml;.</p><p>Elintarvikkeiden ohella tartunnan voi saada my&ouml;s suorassa kontaktissa virusta eritt&auml;v&auml;n ihmisen tai el&auml;imen ulosteeseen.</p><h2>Miten E-hepatiittia ehk&auml;ist&auml;&auml;n?</h2><p>E-hepatiittitartuntaa voi ehk&auml;ist&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;ll&auml; kypsent&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n sian- ja peuranlihan ja nilvi&auml;isten sy&ouml;mist&auml;.&nbsp;K&auml;sienpesu WC:ss&auml; k&auml;ynnin j&auml;lkeen ja ennen ruokailua auttaa my&ouml;s tartunnan ehk&auml;isyss&auml;. Ulkomaan matkoilla&nbsp;kannattaa juoda vain kaupasta ostettua pullotettua juomavett&auml;. Ravintoloissa ja kahviloissa juomiin ei kannata pyyt&auml;&auml; j&auml;&auml;paloja.</p><p>Hepatiitti E -infektioon ei ole olemassa l&auml;&auml;kityst&auml;. Infektiot paranevat usein itsest&auml;&auml;n, mutta saattavat vakavissa tautitapauksissa vaatia my&ouml;s sairaalahoitoa.&nbsp;</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  62. <pubDate>Thu, 15 Feb 2024 12:17:00 +0200</pubDate>
  63. <guid isPermaLink="false">8cf181ec9edbbc5278485603d36bb989</guid>
  64. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  65. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  66. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  67. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkele_iss_5130_07557-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  68. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkele_iss_5130_07557-1.jpg" length="215427" type="image/jpeg" />
  69. </item>
  70. <item>
  71. <title>Nuorten kehonkuva parantunut</title>
  72. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuorten-kehonkuva-parantunut.html</link>
  73. <description>Kehomyönteisyyden lisääntyminen näkyy nuorten suhtautumisessa omaan vartaloonsa. Syömishäiriöt ja vääristynyt kehonkuva ovat kuitenkin edelleen yleisiä tytöillä.</description>
  74. <content:encoded><![CDATA[<p>Suomalaisten yl&auml;kouluik&auml;isten nuorten kokemus omasta kehostaan on muuttunut my&ouml;nteisemm&auml;ksi viimeisen 20 vuoden aikana. Etenkin tytt&ouml;jen tyytym&auml;tt&ouml;myys omaan kehoonsa ja toiveet laihemmaksi tulemisesta ovat v&auml;hentyneet. Poikien k&auml;sitys kehostaan on pysynyt melko samana.</p><p>&ndash; Positiivista muutosta tytt&ouml;jen kehonkuvassa voi osaltaan selitt&auml;&auml; kehomy&ouml;nteisyyden lis&auml;&auml;ntyminen, pohtii&nbsp;erikoistutkija <strong>Kaisa Mishina</strong> Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.</p><p>Huolimatta my&ouml;nteisist&auml; muutoksista tytt&ouml;jen kohdalla, ongelmat kehonkuvassa ja sy&ouml;misk&auml;ytt&auml;ytymisess&auml; ovat kuitenkin tyypillisi&auml; ja tyt&ouml;ill&auml; on edelleen merkitt&auml;v&auml;sti enemm&auml;n ongelmia kuin pojilla.</p><p>Tulosten mukaan kolme nelj&auml;st&auml; tyt&ouml;st&auml; toivoi ainakin joskus olevansa laihempi. Lis&auml;ksi tyt&ouml;ist&auml; l&auml;hes 70 prosenttia oli ainakin toisinaan tyytym&auml;t&ouml;n kehoonsa ja vastaava luku poikien kohdalla oli hieman alle 40 prosenttia, Mishina kertoo.</p><h2>Koronan vaikutus selvityksess&auml;</h2><p>Tutkimuksen tulokset perustuvat aikaan ennen koronapandemiaa. Tutkijoiden mukaan pandemia onkin saattanut nostaa merkitt&auml;v&auml;sti sy&ouml;misk&auml;ytt&auml;ytymisen ongelmia.</p><p>- Tiedet&auml;&auml;n, ett&auml; korona lis&auml;si merkitt&auml;v&auml;sti nuorten psykiatrisia diagnooseja, mukaan lukien sy&ouml;mish&auml;iri&ouml;diagnooseja. My&ouml;s sy&ouml;mish&auml;iri&ouml;ihin liittyv&auml;t hoitom&auml;&auml;r&auml;t lis&auml;&auml;ntyiv&auml;t. Onkin mahdollista, ett&auml; nousua sy&ouml;mis- ja kehonkuvaongelmissa n&auml;hd&auml;&auml;n my&ouml;s valtav&auml;est&ouml;ss&auml;.</p><p>Mishina on parhaillaan tutkimassa professori <strong>Andre Souranderin</strong> johdolla korona-ajan vaikutusta nuoriin.&nbsp;</p><p><em>Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tekem&auml; tutkimus&nbsp;pohjautuu toistuvaan v&auml;est&ouml;pohjaiseen poikkileikkaustutkimukseen, joka tehtiin Rovaniemen ja Salon alueilla vuosina 1998, 2008, 2014 ja 2018. Kyselytutkimukseen pyydettiin vastaamaan kaikkia 7.- ja 9.-luokkalaisia nuoria kaikista alueiden yl&auml;kouluista. Tutkimukseen osallistui noin 1500 yl&auml;kouluik&auml;ist&auml; nuorta kunakin tutkimusvuonna.</em></p>]]></content:encoded>
  75. <pubDate>Wed, 14 Feb 2024 11:28:00 +0200</pubDate>
  76. <guid isPermaLink="false">59b948b443c6741205ab78b324d8c5a5</guid>
  77. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  78. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  79. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  80. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini_istock-914249198-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  81. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini_istock-914249198-1.jpg" length="150871" type="image/jpeg" />
  82. </item>
  83. <item>
  84. <title>Tupakan syöpäriski puolittuu 10–15 vuotta lopettamisesta</title>
  85. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakan-syopariski-puolittuu-10-15-vuotta-lopettamisesta.html</link>
  86. <description>Vaikutus on voimakkain, jos tupakoinnin lopettaa alle 50-vuotiaana, mutta hyödyt ovat merkittäviä tämänkin jälkeen, kertoo tuore tutkimus.</description>
  87. <content:encoded><![CDATA[<p>Tupakointi aiheuttaa sy&ouml;p&auml;&auml;, mutta riskit alkavat v&auml;hitellen pienenty&auml; tupakoinnin lopettamisen j&auml;lkeen. Vaikutus on suurin, jos tupakoinnin lopettaa alle 50-vuotiaana.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi korealaistutkimuksesta, jossa yli 2 miljoonaa aikuista seurattiin keskim&auml;&auml;rin 14 vuoden ajan. Tupakoinnista ja tupakoinnin lopettamisesta kysyttiin kahdesti seurannan aikana.</p><p>Tupakoivat sairastuivat sy&ouml;p&auml;&auml;n selv&auml;sti muita todenn&auml;k&ouml;isemmin, mutta riskit alkoivat pienenty&auml; tupakoinnin lopettamisen j&auml;lkeen. Kymmenen vuoden kohdalla luvuissa n&auml;kyi v&auml;h&auml;inen nousu, mutta 15 vuotta lopettamisesta sy&ouml;p&auml;riski oli puolet pienempi kuin tupakointia jatkaneiden. Keuhkosy&ouml;v&auml;n riski alkoi pienenty&auml; noin kolme vuotta aikaisemmin.</p><p>Yhteys oli voimakkain, jos tupakoinnin lopetti alle 50-vuotiaana, mutta hy&ouml;dyt olivat merkitt&auml;vi&auml; t&auml;m&auml;nkin j&auml;lkeen.</p><p>Korealaisten tulokset tukevat n&auml;ytt&ouml;&auml; tupakoinnin vaaroista ja osoittavat haittojen v&auml;hitellen poistuvan tupakoinnin lopettamisen j&auml;lkeen. Hiljattain julkaistun toisen tutkimuksen perusteella riski menehty&auml; sy&ouml;p&auml;&auml;n tai muihin tupakan aiheuttamiin sairauksiin alkaa sekin pienenty&auml; noin 10 vuotta lopettamisesta, mutta savuttomien tasolle riski laskee vasta 20&ndash;30 vuodessa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.54958" target="_blank" title="Siittyt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomalaisista 20&ndash;64-vuotiaista miehist&auml; noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi p&auml;ivitt&auml;in</p>]]></content:encoded>
  88. <pubDate>Fri, 09 Feb 2024 09:09:00 +0200</pubDate>
  89. <guid isPermaLink="false">d88c31d4f96466f1df3013db715bb0d7</guid>
  90. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  91. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  92. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  93. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/tupakoinnin_lopettaminen_iss_23470_00018-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  94. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/tupakoinnin_lopettaminen_iss_23470_00018-1.jpg" length="146614" type="image/jpeg" />
  95. </item>
  96. <item>
  97. <title>Valtakunnallinen varautusmispäivä - tarkista lääkekaapin sisältö</title>
  98. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/valtakunnallinen-varautusmispaiva-tarkista-laakekaapin-sisalto.html</link>
  99. <description>Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että 72 tunnin kotivaraan kuuluu myös kodin lääkekaapin asianmukainen varustus.</description>
  100. <content:encoded><![CDATA[<p>Helmikuun 7. p&auml;iv&auml; vietet&auml;&auml;n valtakunnallista varautusmisp&auml;iv&auml;&auml;.&nbsp;L&auml;&auml;kealan turvallisuus- ja kehitt&auml;miskeskus Fimea muistuttaa, ett&auml; 72 tunnin kotivaraan kuuluu my&ouml;s kotona olevan l&auml;&auml;kekaapin asianmukainen varustus.&nbsp;</p><p>Jos l&auml;&auml;kekaapin siivoamisesta on kulunnut tovi, nyt on hyv&auml; hetki tarkistaa sen sis&auml;lt&ouml;. Vanhentuneet tai k&auml;ytt&auml;m&auml;tt&auml; j&auml;&auml;neet l&auml;&auml;kkeet tulee poistaa ja palauttaa apteekkiin. Samalla on hyv&auml; tarkistaa, ett&auml; l&auml;&auml;kekaapin sis&auml;lt&ouml; on ajantasalla. Kodin l&auml;&auml;kekaapista tulisi l&ouml;yty&auml; ainakin kipu- ja kuumel&auml;&auml;ke, ensiaputarvikkeet haavojen hoitoon, allergial&auml;&auml;ke, apu &auml;killiseen ripuliin ja toimiva kuumemittari.</p><p>Jokaisen tulisi my&ouml;s muistaa uusia reseptins&auml; ajoissa ja varmistaa, ett&auml; kotona on muutaman p&auml;iv&auml;n k&auml;ytt&ouml;&auml; vastaava m&auml;&auml;r&auml; reseptil&auml;&auml;kkeit&auml;.</p><p>On my&ouml;s hyv&auml; huolehtia siit&auml;, ett&auml; k&auml;yt&ouml;ss&auml; oleviin, kriittisiin, virtaa vaativiin l&auml;&auml;kinn&auml;llisiin laitteisiin on varavirtal&auml;hde ja ett&auml; kotoa l&ouml;ytyy paristoja tarvittaviin terveydenseurannan laitteisiin, kuten verenpainemittariin.</p><p><em>Valtakunnallinen Varautumisp&auml;iv&auml; muistuttaa varautumisen merkityksest&auml; ja kannustaa jokaista tekem&auml;&auml;n konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumisp&auml;iv&auml;&auml; vietet&auml;&auml;n 7.2., koska viranomaisten ja j&auml;rjest&ouml;jen yhteinen suositus on, ett&auml; jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut v&auml;hint&auml;&auml;n 72 tunnin ajaksi. Varautumisp&auml;iv&auml;n j&auml;rjest&auml;&auml; Suomen Pelastusalan Keskusj&auml;rjest&ouml; yhteisty&ouml;ss&auml; Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.</em></p>]]></content:encoded>
  101. <pubDate>Wed, 07 Feb 2024 10:26:00 +0200</pubDate>
  102. <guid isPermaLink="false">9e9d762fe9d27885ecda90680715370f</guid>
  103. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  104. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  105. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  106. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/kotivara_istock-1345507654-muokattu.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  107. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/kotivara_istock-1345507654-muokattu.jpg" length="52560" type="image/jpeg" />
  108. </item>
  109. <item>
  110. <title>Home yhteydessä lasten astmaan</title>
  111. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/home-yhteydessa-lasten-astmaan.html</link>
  112. <description>Kodin kosteus ja home suurentavat lapsen riskiä sairastua astmaan. Lemmikki kodissa sen sijaan pienentää sairastumisriskiä, kertoo tuore tanskalaistutkimus.</description>
  113. <content:encoded><![CDATA[<p>Home- ja kosteus kotona voivat suurentaa lapsen riski&auml; sairastua astmaan, tanskalaistutkimus osoittaa. Astma kehittyy sen sijaan harvemmin lapsille, joiden perheess&auml; on lemmikkiel&auml;imi&auml; tai jotka kasvavat maatilalla.</p><p>Tanskalaisten tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s10654-023-01051-y" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n European Journal of Epidemiology -lehden sivulle">European Journal of Epidemiology -lehdess&auml;</a>, ja niiden perusteella kodin kosteus ja home lapsen ollessa 11-vuotias liittyi suurentuneeseen astman riskiin 18-vuotiaana. Yhteys oli voimakas etenkin, jos hometta ja kosteutta oli lapsen makuuhuoneessa.</p><p>N&auml;ihin lapsiin verrattuna astman riski oli noin puolet pienempi lapsilla, jotka olivat kasvaneet lemmikkiperheess&auml; tai maatilalla. Sairastumisriski oli pienin maatilalla asuvissa lemmikkiperheiss&auml;.</p><p>Tutkimuksissa on vaikea erotella asuinymp&auml;rist&ouml;n ja lukuisten muiden seikkojen vaikutuksia, mutta kodin homevaurioiden ja kosteuden haitoista on saatu n&auml;ytt&ouml;&auml; my&ouml;s useissa suomalaistutkimuksissa. Lemmikkej&auml; ja maatiloja koskevat tulokset sen sijaan ovat vaihdelleet enemm&auml;n.</p><p>Tutkijat pit&auml;v&auml;t tuloksiaan osoituksena siit&auml;, ett&auml; lapsuuden kasvuymp&auml;rist&ouml; voi vaikuttaa lapsen astmariskiin, mutta kasvuymp&auml;rist&ouml;n lis&auml;ksi lukuisat muutkin seikat vaikuttavat astman kehittymiseen.</p><p>Suomessa astmaa sairastaa noin 6&ndash;10 prosenttia lapsista ja 10&ndash;14 prosenttia aikuisista.</p>]]></content:encoded>
  114. <pubDate>Tue, 06 Feb 2024 13:49:00 +0200</pubDate>
  115. <guid isPermaLink="false">c0ec69a84e1e49d22d5657955598603f</guid>
  116. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  117. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  118. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  119. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/lapsi_lemmikki_iss_20684_01508-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  120. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/terveys/lapsi_lemmikki_iss_20684_01508-1.jpg" length="112551" type="image/jpeg" />
  121. </item>
  122. <item>
  123. <title>Istumatyön haittoja voi helposti vähentää</title>
  124. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/istumatyon-haittoja-voi-helposti-vahentaa.html</link>
  125. <description>Jaloittelutauot työpäivän lomassa ja puolen tunnin lisäys päivittäiseen liikuntaan vähentävät tehokkaasti istumatyöhän liittyviä terveyshaittoja.</description>
  126. <content:encoded><![CDATA[<p>Istumaty&ouml;h&ouml;n liittyy terveyshaittoja, mutta niit&auml; voi helposti v&auml;hent&auml;&auml; lis&auml;&auml;m&auml;ll&auml; vapaa-ajan liikuntaa. My&ouml;s pitkien istumisjaksojen p&auml;tkiminen ja jaloittelu tepsiv&auml;t, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Taiwanilaistutkimuksen tulokset perustuvat 480 000 keskim&auml;&auml;rin 39-vuotiaan kolmetoistavuotisiin seurantatietoihin, ja niiden perusteella pelkk&auml;&auml; istumaty&ouml;t&auml; tekevien riski menehty&auml; syd&auml;n- ja verisuonitautiin seurannan aikana oli noin kolmanneksen suurempi kuin osallistujien, joiden ty&ouml;ss&auml; oli hyvin v&auml;h&auml;n istumista. My&ouml;s muista syist&auml; johtuvat kuolemat olivat heill&auml; yleisempi&auml;, mutta yhteys ei ollut yht&auml; voimakas.</p><p>Vastaavia vaikutuksia ei havaittu osallistujilla, joiden ty&ouml;ss&auml; oli istumista sek&auml; jaloittelua ja seisomista. Pelkk&auml;&auml; istumaty&ouml;t&auml;kin tekevien riskit katosivat, jos he lis&auml;siv&auml;t p&auml;ivitt&auml;ist&auml; liikuntaansa 15&ndash;30 minuutilla, tulokset osoittivat. Tulokset pysyiv&auml;t ennallaan senkin j&auml;lkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien ik&auml;, sukupuoli, koulutustaso, tupakointi, alkoholin k&auml;ytt&ouml; ja painoindeksi.</p><p>Istumaty&ouml; ja fyysisesti passiivinen el&auml;m&auml;ntapa voivat altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle, lihavuudelle ja metaboliselle oireyhtym&auml;lle, mitk&auml; suurentavat syd&auml;n- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien vaaraa. Viime aikoina liikuntasuosituksissa onkin alettu korostaa liikunnan lis&auml;ksi my&ouml;s istumisen v&auml;hent&auml;mist&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.50680" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  127. <pubDate>Fri, 02 Feb 2024 13:30:00 +0200</pubDate>
  128. <guid isPermaLink="false">fca85b8b739e06ac35ee79a9d5e299be</guid>
  129. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  130. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  131. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  132. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/istumatyo_istock-1442731846-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  133. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/istumatyo_istock-1442731846-1.jpg" length="186412" type="image/jpeg" />
  134. </item>
  135. <item>
  136. <title>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät</title>
  137. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat.html</link>
  138. <description>Ilmiön taustalla asiantuntijan mukaan on riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä. Myös diagnoosikäytäntöjen muutokset vaikuttavat tilastoihin.</description>
  139. <content:encoded><![CDATA[<p>Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h&auml;iri&ouml;n ADHD:n diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2015 7&ndash;17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi; vuonna 2022 diagnoosin saaneiden osuus oli kasvanut 8,3 prosenttiin. Tyt&ouml;ill&auml; ADHD-diagnoosit yleistyiv&auml;t samalla ajanjaksolla 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.</p><p>ADHD-diagnoosien osuudet ovat siten kasvaneet kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tyt&ouml;ill&auml; yli viisinkertaiseksi.&nbsp;Kansainv&auml;lisiss&auml; tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskim&auml;&auml;rin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkitt&auml;v&auml;sti kansainv&auml;list&auml; 5 prosentin tasoa yleisempi&auml;, tyt&ouml;ill&auml; taas sit&auml; harvinaisempia.</p><p>ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylil&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Terhi Aalto-Set&auml;l&auml;n</strong> mukaan merkitt&auml;v&auml; haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Set&auml;l&auml;n mukaan yht&auml;&auml;lt&auml; erilaiset lasten ja nuorten kasvuymp&auml;rist&ouml;ihin liittyv&auml;t tekij&auml;t, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lis&auml;&auml;ntyminen sek&auml; muutokset diagnoosik&auml;yt&auml;nn&ouml;iss&auml;.</p><p>- Riitt&auml;m&auml;t&ouml;n uni ja liikunta, lis&auml;&auml;ntynyt digin ja somen k&auml;ytt&ouml; sek&auml; muutokset kouluymp&auml;rist&ouml;iss&auml; n&auml;kyv&auml;t nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisen&auml;, toteaa Aalto-Set&auml;l&auml;.</p>]]></content:encoded>
  140. <pubDate>Tue, 30 Jan 2024 10:07:00 +0200</pubDate>
  141. <guid isPermaLink="false">c3fbaec461cf06102b0bca5951b87d31</guid>
  142. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  143. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  144. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  145. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_istock-1004109302-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  146. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_istock-1004109302-1.jpg" length="148255" type="image/jpeg" />
  147. </item>
  148. <item>
  149. <title>Alkoholi tyhjään vatsaan suurentaa syöpäriskiä</title>
  150. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholi-tyhjaan-vatsaan-suurentaa-syopariskia.html</link>
  151. <description>Alkoholin juominen muulloin kuin aterioiden yhteydessä suurentaa etenkin maksa- ja mahasyövän riskiä, kertoo tuore brittitutkimus.</description>
  152. <content:encoded><![CDATA[<p>Alkoholin juominen tyhj&auml;&auml;n vatsaan tai muulloin kuin aterioiden yhteydess&auml; voi suurentaa alkoholiin liittyv&auml;&auml; sy&ouml;p&auml;riski&auml;. Yhteys koskee etenkin maksa- ja mahasy&ouml;p&auml;&auml;, mutta my&ouml;s per&auml;suolisy&ouml;p&auml;&auml;.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi tutkimuksesta, jossa hy&ouml;dynnettiin 350 000 britin terveystietoja vuosilta 2006&ndash;2021. Osallistujista 44 prosenttia k&auml;ytti alkoholia p&auml;&auml;asiassa aterioiden yhteydess&auml; ja 20 prosenttia joi ilman ruokailua.</p><p>Tyhj&auml;&auml;n vatsaan juovat sairastuivat mahasy&ouml;p&auml;&auml;n 56 prosenttia, maksasy&ouml;p&auml;&auml;n 42 prosenttia ja per&auml;suolisy&ouml;p&auml;&auml;n 17 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin osallistujat, jotka kertomansa mukaan joivat vain aterioiden yhteydess&auml;. Yhteys koski etenkin sy&ouml;pi&auml;, jotka todettiin potilaan ollessa alle 55-vuotias.</p><p>Yhteydet eiv&auml;t juurikaan muuttuneet, kun analyysissa huomioitiin sukupuoli, painoindeksi, fyysinen aktiivisuus, tupakointi, alkoholin k&auml;yt&ouml;n kokonaism&auml;&auml;r&auml; ja henkil&ouml;n suosima alkoholityyppi.</p><p>Tulokset olisi syyt&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa, mutta alkoholin juominen tyhj&auml;&auml;n vatsaan tai muulloin kuin ruokailun yhteydess&auml; on yhdistetty my&ouml;s suurempaan maksakirroosin riskiin sek&auml; riskiin menehty&auml; syd&auml;n- ja verisuonitautiin tai sy&ouml;p&auml;&auml;n.</p><p>Aterian yhteydess&auml; juotu alkoholi imeytyy hitaammin, mik&auml; voi selitt&auml;&auml; tuloksia. Juomatavat saattavat kuitenkin kuvastaa laajemmin ihmisen terveysk&auml;ytt&auml;ytymist&auml; ja elintapoja, joten nekin voivat vaikuttaa tuloksiin.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1053/j.gastro.2023.11.012" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Gastroenterology-lehden sivulle">Gastroenterology -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  153. <pubDate>Mon, 29 Jan 2024 11:31:00 +0200</pubDate>
  154. <guid isPermaLink="false">71e5bad8fb5149139755bec20dbd14a1</guid>
  155. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  156. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  157. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  158. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholi_02f00648-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  159. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholi_02f00648-1.jpg" length="183099" type="image/jpeg" />
  160. </item>
  161. <item>
  162. <title>Suolan lisääminen ruokaan uhkaa munuaisia</title>
  163. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suolan-lisaaminen-ruokaan-uhkaa-munuaisia.html</link>
  164. <description>Brittitutkimuksen mukaan suolaa ruokaansa lisäävät sairastuvat todennäköisemmin krooniseen munuaistautiin. Suomalaiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan.</description>
  165. <content:encoded><![CDATA[<p>Aina suolaa ruokaansa lis&auml;&auml;v&auml;t ovat suurentuneessa vaarassa sairastua krooniseen munuaistautiin, brittitutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa n&auml;ytt&ouml;&auml; liiallisen suolank&auml;yt&ouml;n munuaishaitoista.</p><p><a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.49930" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Jama Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat l&auml;hes 470 000 keskim&auml;&auml;rin 56-vuotiaan britin kaksitoistavuotisiin seurantatietoihin. Seurannan aikana 22 000 osallistujaa sairastui krooniseen munuaistautiin.</p><p>Tutkimuksen alussa osallistujia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein he lis&auml;&auml;v&auml;t ruokaansa suolaa riippumatta siit&auml;, kuinka paljon suolaa ruoassa on alun perin. Kun vertailukohtana k&auml;ytettiin henkil&ouml;it&auml;, jotka lis&auml;siv&auml;t suolaa hyvin harvoin tai eiv&auml;t koskaan, aina suolaa lis&auml;&auml;v&auml;t sairastuivat 11 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin. My&ouml;s yleens&auml; suolaa lis&auml;&auml;v&auml;t sairastuivat 7 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Yhteydet olivat heikompia, jos potilas oli lihava tai harrasti liikuntaa. Liikunnan suotuisat vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta lihavuutta koskeva havainto on yll&auml;tt&auml;v&auml;mpi. Tutkijat pit&auml;v&auml;t mahdollisena, ett&auml; lihavuuden vaikutukset peitt&auml;v&auml;t suolan munuaishaitat eik&auml; yhteytt&auml; siksi n&auml;kynyt t&auml;ss&auml; aineistossa.</p><p>Suomalaiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemm&auml;n kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lis&auml;tty jo valmiiksi. Suolan haittoja voi pienent&auml;&auml; lis&auml;&auml;m&auml;ll&auml; ruokavalioon kaliumia, mutta suolan v&auml;hent&auml;minen on silti ensisijaista. Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa ja hedelmiss&auml;.</p>]]></content:encoded>
  166. <pubDate>Thu, 25 Jan 2024 12:37:00 +0200</pubDate>
  167. <guid isPermaLink="false">dcc931c42308650d92e3011c2f501580</guid>
  168. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  169. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  170. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  171. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_ing_33594_256108-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  172. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_ing_33594_256108-1.jpg" length="134673" type="image/jpeg" />
  173. </item>
  174. <item>
  175. <title>Lemmikki ylläpitää yksinäisen ikäihmisen muistia</title>
  176. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lemmikki-yllapitaa-yksinaisen-ikaihmisen-muistia.html</link>
  177. <description>Iäkkään muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikentyvät nopeammin, jos hän asuu yksin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan koske lemmikin omistajia.</description>
  178. <content:encoded><![CDATA[<p>I&auml;kk&auml;&auml;n muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikentyv&auml;t nopeammin, jos h&auml;n asuu yksin, mutta t&auml;m&auml; ei n&auml;ytt&auml;isi koskevan lemmikinomistajia.</p><p>Brittiaineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan lemmikinomistajien kielellinen muisti ja kielellinen sujuvuus heikentyv&auml;t testien mukaan hitaammin kuin samanik&auml;isten, joilla ei ole lemmikki&auml;. T&auml;m&auml; koskee kuitenkin vain henkil&ouml;it&auml;, jotka asuvat yksin.</p><p>Yksin asuvien tiedet&auml;&auml;n olevan suurentuneessa kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa, mutta t&auml;ss&auml; aineistossa yksin asuvat lemmikinomistajat saivat samanlaisia testituloksia kuin puolisonsa kanssa asuvat lemmikinomistajat. T&auml;m&auml; viittaa siihen, ett&auml; he saattavat v&auml;ltty&auml; yksin asumiseen liittyv&auml;lt&auml; riskilt&auml;.</p><p>Tulosten tulkinnassa kannattaa olla varovainen, sill&auml; tutkimuksessa tarkasteltiin vain kielellist&auml; muistia ja kognitiota eik&auml; ole varmaa ulottuuko yhteys my&ouml;s muihin ajatustoimintoihin. Tutkijat kaipaavatkin lis&auml;tutkimuksia, joissa muistia ja kognitiota selvitet&auml;&auml;n laajemmin. He ehdottavat lis&auml;ksi satunnaistettua tutkimusta, jossa yksin asuville vanhuksille annetaan lemmikkej&auml; hoidettavaksi.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.49241" target="_blank" title="siirryt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>, ja siihen osallistui l&auml;hes 8 000 keskim&auml;&auml;rin 66-vuotiasta, joista 35 prosentilla oli lemmikki ja 27 prosenttia asui yksin. Osallistujia seurattiin kahdeksan vuoden ajan.</p>]]></content:encoded>
  179. <pubDate>Thu, 18 Jan 2024 15:16:00 +0200</pubDate>
  180. <guid isPermaLink="false">c2bab7c6142f038a9f61ce9719f0f80d</guid>
  181. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  182. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  183. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  184. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lemmikki_istock-1068259360-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  185. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lemmikki_istock-1068259360-1.jpg" length="220098" type="image/jpeg" />
  186. </item>
  187. <item>
  188. <title>Viime vuonna ennätysmäärä elinsiirtoja</title>
  189. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viime-vuonna-ennatysmaara-elinsiirtoja.html</link>
  190. <description>Elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen tärkeää, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Päinvastoin kuin luullaan, ikä ja perussairaudet eivät ole este luovutukselle.</description>
  191. <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa tehtiin viime vuonna enn&auml;tykselliset 475 elinsiirtoa.&nbsp;Vaikka elinsiirtoja tehtiin runsaasti, kaikille uusi elin ei ehdi ajoissa.&nbsp;Vuoden lopussa uutta elint&auml; odotti 451 ihmist&auml;.</p><p>Elinluovutustahdon ilmaiseminen on edelleen t&auml;rke&auml;&auml;, vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sit&auml; el&auml;ess&auml;&auml;n kielt&auml;nyt,&nbsp;muistuttaa&nbsp;Munuais- ja maksaliitto tiedotteessaan.&nbsp;Mahdollisen luovuttajan tahto on aina pyritt&auml;v&auml; selvitt&auml;m&auml;&auml;n, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksest&auml; on keskusteltava l&auml;heisten kanssa.</p><p>Munuais- ja maksaliiton teett&auml;m&auml;n tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista olisi&nbsp;valmis luovuttamaan elimens&auml; kuolemansa j&auml;lkeen, mutta vain 38 prosenttia on ilmaissut tahtonsa. L&auml;heistens&auml; elinluovutustahdosta tietoisia on vain 30 prosenttia suomalaisista.</p><h2>Ik&auml; ei ole este</h2><p>P&auml;invastoin kuin luullaan, ik&auml; est&auml;&auml; harvemmin elinluovutuksen. T&auml;ll&auml; hetkell&auml; jopa 85-vuotias voi toimia elinluovuttaja. Vakavakaan perustauti ei my&ouml;sk&auml;&auml;n est&auml; luovutusta. Ainoastaan viiden vuoden sis&auml;ll&auml; sairastettu sy&ouml;p&auml; ja HIV- ja B-hepatiittivirustartunnat ovat este luovutukselle.</p><p>Elinluovuttajaksi voi p&auml;&auml;ty&auml; kolmella tavalla. Suurin osa elinsiirroista tehd&auml;&auml;n edelleen aivokuolleilta elinluovuttajilta saaduilla elimill&auml;. Aivokuolema tarkoittaa t&auml;ydellist&auml; aivoverenkierron ja kaiken aivotoiminnan pysyv&auml;&auml; loppumista. Nyky&auml;&auml;n Suomessa on mahdollista olla elinluovuttaja my&ouml;s verenkierron pys&auml;htymisen ja kuoleman toteamisen j&auml;lkeen. Terve ihminen voi my&ouml;s jo el&auml;ess&auml;&auml;n luovuttaa toisen munuaisensa. Viime vuonna munuaisensiirtoja el&auml;v&auml;lt&auml; luovuttajalta tehtiin 45.</p><p>Paperisen elinluovutuskortin voi tilata ilmaiseksi osoitteesta <a href="https://www.elinluovutuskortti.fi/">www.elinluovutuskortti.f</a>i.</p><p></p>]]></content:encoded>
  192. <pubDate>Mon, 15 Jan 2024 11:20:00 +0200</pubDate>
  193. <guid isPermaLink="false">2f04f0e8ff0ca298d91f032fcb18c0c1</guid>
  194. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  195. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  196. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  197. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkaus_iss_15938_42096-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  198. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/leikkaus_iss_15938_42096-1.jpg" length="168288" type="image/jpeg" />
  199. </item>
  200. <item>
  201. <title>Tupakoivat ottivat muita harvemmin koronarokotteen</title>
  202. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakoivat-ottivat-muita-harvemmin-koronarokotteen.html</link>
  203. <description>Tutkimusten mukaan tupakkatuotteita käyttävillä on koronavirustautiin sairastuessaan suurempi riski saada taudin aiheuttamia komplikaatioita.</description>
  204. <content:encoded><![CDATA[<p>Tupakoivat ja nuuskaa k&auml;ytt&auml;v&auml;t ottavat muita harvemmin COVID-19-rokotuksen, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteesseen.&nbsp;</p><p>P&auml;ivitt&auml;in tupakoivista noin 83 prosenttia otti kaksi annosta koronarokotetta, kun tupakoimattomista vastaava osuus oli 89 prosenttia.</p><p>Ne, jotka tupakoivat p&auml;ivitt&auml;in tai satunnaisesti tai k&auml;yttiv&auml;t nuuskaa, j&auml;ttiv&auml;t selv&auml;sti todenn&auml;k&ouml;isemmin my&ouml;s kolmannen rokoteannoksen ottamatta kuin ne, jotka eiv&auml;t tupakoineet tai k&auml;ytt&auml;neet nuuskaa.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi THL:n, Tukholman Karoliinisen Instituutin ja Norjan kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta.</p><p>Suomessa arvioidaan olevan 700 000 tupakkatuotteiden k&auml;ytt&auml;j&auml;&auml;.&nbsp;Tutkimusten mukaan tupakkatuotteita k&auml;ytt&auml;vill&auml; on koronavirustautiin sairastuessaan suurempi riski saada taudin aiheuttamia komplikaatioita.</p>]]></content:encoded>
  205. <pubDate>Fri, 12 Jan 2024 13:07:00 +0200</pubDate>
  206. <guid isPermaLink="false">83ca172fe309c5a9c4724539f90dd51a</guid>
  207. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  208. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  209. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  210. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakointi_iss_23470_02057-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  211. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakointi_iss_23470_02057-1.jpg" length="169796" type="image/jpeg" />
  212. </item>
  213. <item>
  214. <title>Pullovesissä tiedettyä enemmän nanomuovia</title>
  215. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pullovesissa-tiedettya-enemman-nanomuovia.html</link>
  216. <description>Nanomuovit ovat paljaalle silmälle näkymättömiä muovipalasia, joiden terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta ne voivat kulkeutua suoliston ja keuhkojen kautta verenkiertoon.</description>
  217. <content:encoded><![CDATA[<p>Pullotetussa vedess&auml; tiedet&auml;&auml;n olevan mikromuovia, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan osa muovista on viel&auml; pienemm&auml;ss&auml; muodossa. Yhdess&auml; pullossa vett&auml; voi olla jopa satojatuhansia nanomuovihiukkasia, joita ei aiemmin ole havaittu, uusi tutkimus osoittaa.</p><p>Nanomuovit ovat paljaalle silm&auml;lle n&auml;kym&auml;tt&ouml;mi&auml; muovipalasia, joiden paksuus on vain noin viideskymmenesosa ihmishiuksen paksuudesta. Ne ovat huomattavasti pienempi&auml; kuin mikromuovit, joiden terveysriskeihin on her&auml;tty viime vuosina. Mikromuovia on tutkimusten mukaan todenn&auml;k&ouml;isesti melkein kaikkialla ilmakeh&auml;ss&auml; ja meriss&auml;, joten on todenn&auml;k&ouml;ist&auml;, ett&auml; my&ouml;s nanomuovia tullaan l&ouml;yt&auml;m&auml;&auml;n paljon.</p><p>Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittiv&auml;t Raman-mikroskoopilla seitsem&auml;n eri muovin m&auml;&auml;ri&auml; kolmen eri valmistajan pullovesist&auml;.</p><p>Tulosten perusteella yhdess&auml; vesilitrassa oli noin 100 000&ndash;370 000 hiukkasta, joista 90 prosenttia oli nanomuovia. Loput olivat suurempikokoista mikromuovia.</p><p>Vesipullot tehd&auml;&auml;n yleens&auml; PET-muovista, joten ei ollut yll&auml;tt&auml;v&auml;&auml;, ett&auml; tutkijat l&ouml;ysiv&auml;t sit&auml; my&ouml;s vesin&auml;ytteist&auml;. Viel&auml; PET-muovia enemm&auml;n vesiss&auml; oli kuitenkin polyamidia eli nailonia. Tutkijat uskovat sen kulkeutuvan veteen muovisuodattimista, joilla pullotettava vesi puhdistetaan. Vesiss&auml; oli my&ouml;s muita yleisi&auml; muoveja, mutta ei yht&auml; paljon.</p><p>Seuraavaksi tutkijat aikovat selvitt&auml;&auml;, kuinka paljon nanomuovia on vesijohtovesiss&auml;. Meneill&auml;&auml;n on my&ouml;s hankkeita, joissa kartoitetaan ihmiskudosten nanomuovim&auml;&auml;ri&auml;.</p><p>Nanomuovien terveysvaikutuksia ei viel&auml; tiedet&auml;, mutta pienen kokonsa ansiosta ne voivat kulkeutua suoliston ja keuhkojen kautta verenkiertoon ja muun muassa syd&auml;meen, aivoihin ja yksitt&auml;isiin soluihin.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamaoncol.2023.4273" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Oncology -lehden sivulle.">Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  218. <pubDate>Thu, 11 Jan 2024 12:09:00 +0200</pubDate>
  219. <guid isPermaLink="false">5053f4fd1416d9a2ea39d165cc50717d</guid>
  220. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  221. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  222. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  223. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pullovesii_iss_4222_00166-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  224. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pullovesii_iss_4222_00166-1.jpg" length="201154" type="image/jpeg" />
  225. </item>
  226. <item>
  227. <title>Kaikenlainen liikunta laskee verenpainetta</title>
  228. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kaikenlainen-liikunta-laskee-verenpainetta.html</link>
  229. <description>Liikunnan lisääminen laskee verenpainetta riippumatta siitä, onko kyse kestävyysliikunnasta vai lihasharjoittelusta.</description>
  230. <content:encoded><![CDATA[<p>Liikunnan lis&auml;&auml;minen laskee verenpainetta riippumatta siit&auml;, onko kyse kest&auml;vyysliikunnasta vai lihasharjoittelusta. Tuoreen tutkimuksen havainnot koskevat potilaita, joilla on todettu korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes tai syd&auml;n- ja verisuonitauti.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin l&auml;hes 270 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteens&auml; 15 000 potilaan tiedoista.</p><p>Analyysin perusteella liikunnan lis&auml;&auml;minen osaksi potilaan tavanomaista hoitoa laski systolista verenpainetta keskim&auml;&auml;rin 4,1 mmHg ja diastolista verenpainetta 2,6 mmHg.</p><p>Yhteys oli voimakas etenkin korkeaa verenpainetta tai tyypin 2 diabetesta potevilla. Liikuntaan liitetty vaikutus oli lis&auml;ksi l&auml;hes kaksi kertaa suurempi k&ouml;yhiss&auml; ja keskituloisissa kuin varakkaissa maissa.</p><p>Tutkijat pit&auml;v&auml;t tuloksiaan osoituksena liikunnan verenpainehy&ouml;dyist&auml;, mutta kaipaavat silti tulosten varmistamista lis&auml;tutkimuksissa. Liikunnan monet terveysvaikutukset on kuitenkin todettu lukuisissa tutkimuksissa t&auml;t&auml; ennenkin.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1097/HJH.0000000000003598" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Journal of Hypertension -lehden sivulle">Journal of Hypertension -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  231. <pubDate>Fri, 05 Jan 2024 09:59:00 +0200</pubDate>
  232. <guid isPermaLink="false">270fbadfb7c12c5439492937d87b2ac1</guid>
  233. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  234. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  235. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  236. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hiihto_02g60338-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  237. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hiihto_02g60338-1.jpg" length="240915" type="image/jpeg" />
  238. </item>
  239. <item>
  240. <title>Huumeet yhä näkyvämpi ilmiö Suomessa</title>
  241. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeet-yha-nakyvampi-ilmio-suomessa.html</link>
  242. <description>Viimeisen vuoden aikana huumeita on tarjottu joko ilmaiseksi tai ostettavaksi joka viidennelle suomalaiselle. Myös asenteet huumeita kohtaan ovat lieventyneet.</description>
  243. <content:encoded><![CDATA[<p>Huumeet ovat yh&auml; n&auml;kyv&auml;mpi ilmi&ouml; Suomessa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosen (THL) P&auml;ihdetutkimus. Viimeisen vuoden aikana huumeita on tarjottu joko ilmaiseksi tai ostettavaksi joka viidennelle. Noin joka toiselle on joskus tarjottu huumeita. L&auml;hes puolet tuntee henkil&ouml;kohtaisesti huumeita k&auml;ytt&auml;v&auml;n henkil&ouml;n.</p><p>Huumeiden kokeilu ja k&auml;ytt&ouml; on yleisint&auml; 25&ndash;34-vuotiaiden ik&auml;ryhm&auml;ss&auml;. Erityisesti 35&ndash;44-vuotiailla miehill&auml; kannabiksen ja amfetamiinin k&auml;ytt&ouml; sek&auml; eri aineiden samanaikainen k&auml;ytt&ouml; on yleistynyt muita ik&auml;ryhmi&auml; voimakkaammin 2010-luvulla.</p><p>Kyselyn perusteella huumeongelmaa suurena pit&auml;vien osuus on taas v&auml;hitellen lis&auml;&auml;ntynyt: Vuonna 2022 maamme huumeongelmaa piti suurena noin kolmasosa v&auml;est&ouml;st&auml;. Trendin suunta on muuttunut vuoden 2014 j&auml;lkeen, jolloin maamme huumeongelmaa suurena piti 24 prosenttia v&auml;est&ouml;st&auml;.</p><p><strong>Asenteet kannabista kohtaan lieventyneet</strong></p><p>Huumeiden k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyv&auml;t asenteet ovat lieventyneet jo pitk&auml;&auml;n. Vuoden 2022 Huumekyselyss&auml; 30 prosenttia vastaajista oli sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; huumeita voi k&auml;ytt&auml;&auml; my&ouml;s sellaisella kohtuullisella tavalla, josta ei aiheudu ongelmia. Vastaava osuus oli seitsem&auml;n prosenttia vuonna 1992 ja 15 prosenttia vuonna 2010, joten suurin muutos on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana.</p><p>Kannabiksen ja muiden huumeiden v&auml;lille tehd&auml;&auml;n edelleen eroja. Esimerkiksi riskik&auml;sitykset ovat lieventyneet eniten kannabiksen osalta, kun taas muiden huumeiden k&auml;yt&ouml;n riskeihin suhtaudutaan p&auml;&auml;osin kriittisesti. Noin nelj&auml;sosa kyselyn vastaajista olisi kiinnostunut kokeilemaan tai k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n kannabista, jos se ei olisi laitonta. Ekstaasia olisi kiinnostunut kokeilemaan tai k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n alle kymmenesosa ja heroiinia vain prosentti, jos huumeiden k&auml;ytt&ouml; ei olisi laitonta.</p><p>- Vaikka eroja kannabiksen ja muiden huumeiden v&auml;lille tehd&auml;&auml;nkin, muun muassa ekstaasin ja amfetamiinin kokeiluihin liittyv&auml;t riskik&auml;sitykset ovat my&ouml;s tasaisesti lieventyneet&rdquo;,&nbsp;THL:n erikoistutkija <strong>Karoliina Karjalainen</strong>.</p><p>Vuoden 2022 vastaajista 24 prosenttia oli sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; 1&ndash;2 kerran ekstaasikokeilulla on vain v&auml;h&auml;inen terveydellinen tai muu riski, 16 prosenttia ajatteli n&auml;in 1&ndash;2 kerran amfetamiinikokeiluista.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  244. <pubDate>Wed, 20 Dec 2023 10:20:00 +0200</pubDate>
  245. <guid isPermaLink="false">e03c824ed3268f33e5490f487ae8adfb</guid>
  246. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  247. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  248. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  249. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeet_istock-1282461295-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  250. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeet_istock-1282461295-1.jpg" length="186810" type="image/jpeg" />
  251. </item>
  252. <item>
  253. <title>Vegaaniruokavalio pienentää sydänriskejä</title>
  254. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vegaaniruokavalio-pienentaa-sydanriskeja.html</link>
  255. <description>Kolesterolitasot ja sokeriaineenvaihdunta paranevat vegaaniruokavaliolla jo parissa kuukaudessa.</description>
  256. <content:encoded><![CDATA[<p>Vegaaniseen ruokavalioon siirtyvien kolesterolitasot ja sokeriaineenvaihdunta paranevat jo kahden kuukauden sis&auml;ll&auml; muutoksesta. My&ouml;s paino putoaa, mik&auml; voi osaltaan selitt&auml;&auml; suotuisia vaikutuksia.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi mielenkiintoisesta <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.44457" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">kaksoskokeesta</a>, johon osallistui 22 identtist&auml; kaksosparia. Toinen kaksosista satunnaistettiin siirtym&auml;&auml;n vegaaniruokavalioon ja toinen noudatti terveellist&auml; sekaruokavaliota.</p><p>Ruokavalioiden noudattaminen varmistettiin sill&auml;, ett&auml; ensimm&auml;isen kuukauden ajan osallistujat saivat kaikki ateriansa kotiin kuljetettuna. J&auml;lkimm&auml;isen kuukauden osallistujat valmistivat ja hankkivat ruokansa itse.</p><p>Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat terveit&auml;, keskim&auml;&auml;rin 40-vuotiaita ja heid&auml;n painoindeksins&auml; olivat keskim&auml;&auml;rin liev&auml;n ylipainon puolella.</p><p>Kun kaksosia verrattiin tutkimuksen lopussa, vegaaniruokavaliota noudattaneiden veren LDL-kolesterolipitoisuus oli pienentynyt 0,36 mmol/l, paino oli pudonnut melkein kaksi kiloa ja my&ouml;s paastoinsuliinitasot oli parantuneet.</p><p>Muutokset olivat selvi&auml;, mutta todenn&auml;k&ouml;isesti vaikutus olisi ollut suurempi, jos osallistujat eiv&auml;t olisi olleet niin terveit&auml;. My&ouml;s verrokkiryhm&auml; noudatti tutkimuksen ajan terveellist&auml; ja paljon kasviksia sis&auml;lt&auml;v&auml;&auml; ruokavaliota, mik&auml; my&ouml;s vaikutti tuloksiin.</p><p>Tutkijat pit&auml;v&auml;t havaintojaan osoituksena monipuolisen vegaaniruokavalion terveellisyydest&auml; ja uskovat sen auttavan monien syd&auml;n- ja verisuonitautien ehk&auml;isyss&auml;. Tulokset olisi silti hyv&auml; varmistaa pitemmiss&auml; tutkimuksissa.</p>]]></content:encoded>
  257. <pubDate>Mon, 18 Dec 2023 10:57:00 +0200</pubDate>
  258. <guid isPermaLink="false">36cb30b8ad55df74635b3c38e56d0a1b</guid>
  259. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  260. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  261. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  262. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vegaaninen_ruoka_iss_12692_66789-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  263. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vegaaninen_ruoka_iss_12692_66789-1.jpg" length="230051" type="image/jpeg" />
  264. </item>
  265. <item>
  266. <title>Tupakointi kutistaa aivoja</title>
  267. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakointi-kutistaa-aivoja.html</link>
  268. <description>Tupakointi ja etenkin pitkään kestävä päivittäinen tupakointi kutistaa aivoja ja saattaa altistaa muun muassa muistisairauksille, kertoo tuore brittitutkimus.</description>
  269. <content:encoded><![CDATA[<p>Tupakointi ja etenkin pitk&auml;&auml;n kest&auml;v&auml; p&auml;ivitt&auml;inen tupakointi kutistaa aivoja ja mahdollisesti siksi altistaa muun muassa muistisairauksille. Kutistuminen pys&auml;htyy, jos tupakoinnin lopettaa, mutta t&auml;m&auml; ei korjaa jo syntyneit&auml; muutoksia.</p><p>Tuoreen brittitutkimuksen havainnot perustuvat 32 000 aikuisen terveys- ja geenitietoihin, jotka saatiin mittavasta UK Biobank -aineistosta. Geenitietojen avulla tutkijat pystyiv&auml;t tunnistamaan osallistujat, jotka ovat perim&auml;ns&auml; takia alttiita tupakoimaan.</p><p>Osallistujien aivokuvaustutkimukset osoittivat p&auml;ivitt&auml;in ja etenkin p&auml;ivitt&auml;in paljon tupakoivien aivot pienemmiksi kuin savuttomien. Voimakkain yhteys havaittiin tupakoinnin ja aivojen harmaan aineen tilavuuden v&auml;lilt&auml;.</p><p>Tupakoinnin lopettaneiden aivot olivat nekin pienempi&auml; kuin savuttomien, mutta heid&auml;n aivonsa eiv&auml;t en&auml;&auml; kutistuneet samaa vauhtia kuin tupakointia jatkavien. N&auml;in ollen tupakoimisen lopettaminen ajoissa voi est&auml;&auml; suurempia aivomuutoksia, tutkijat toteavat.</p><p>Geenitiedot puolestaan osoittivat, ett&auml; osallistujat, jotka olivat geneettisesti muita alttiimpia tupakoimaan, my&ouml;s tupakoivat p&auml;ivitt&auml;in muita todenn&auml;k&ouml;isemmin. Geneettinen tupakointialttius liittyi sekin aivojen kutistumiseen, mutta yhteys johtui tupakoimisesta.</p><p>Tupakoinnin on tiedetty vaikuttavan aivoihin, mutta ilmi&ouml;n tarkastelu on j&auml;&auml;nyt tupakan muiden vakavien terveyshaittojen jalkoihin. Nyt julkaistut tulokset lis&auml;&auml;v&auml;tkin tietoa tupakan ja aivohaittojen yhteydest&auml; ja osoittavat niiden olevan sit&auml; pahempia mit&auml; pitemp&auml;&auml;n tupakointi jatkuu.</p><p>Aivot kutistuvat luonnostaan ik&auml;&auml;ntymisen seurauksena, mik&auml; suurentaa muun muassa dementian ja muiden muistisairauksien riski&auml;. Ik&auml;&auml;ntyminen yhdess&auml; tupakoinnin kanssa todenn&auml;k&ouml;isesti suurentaa riski&auml; viel&auml; enemm&auml;n.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/j.bpsgos.2023.09.006" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Biological Psychiatry Global Open Science -lehden sivulle">Biological Psychiatry Global Open Science -lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomalaisista 20&ndash;64-vuotiaista miehist&auml; noin 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia tupakoi p&auml;ivitt&auml;in.</p>]]></content:encoded>
  270. <pubDate>Fri, 15 Dec 2023 10:41:00 +0200</pubDate>
  271. <guid isPermaLink="false">5942b1da48f37673334cba7ce8decefd</guid>
  272. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  273. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  274. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  275. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakka_tupakointi_iss_23470_00600x600.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  276. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tupakka_tupakointi_iss_23470_00600x600.jpg" length="124439" type="image/jpeg" />
  277. </item>
  278. <item>
  279. <title>Pitkät jonot ja asiakasmaksut vaikeuttavat terveyspalveluihin pääsyä</title>
  280. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pitkat-jonot-ja-asiakasmaksut-vaikeuttavat-terveyspalveluihin-paasya.html</link>
  281. <description>Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat lisääntynyt, kertoo tuore tutkimus. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö on yleistynyt, mutta lähes joka viides kaipaa apua opastusta palveluiden käyttöön.</description>
  282. <content:encoded><![CDATA[<p>Yh&auml; useampi terveyspalvelujen k&auml;ytt&auml;j&auml; kokee, ett&auml; palveluihin p&auml;&auml;syss&auml; on ongelmia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoiksen (THL) tuore Terve Suomi -tutkimus.</p><p>Miehist&auml; 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; liian pitk&auml;t jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin p&auml;&auml;syss&auml; ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikk&ouml;&auml; vuoteen 2020 verrattuna.</p><p>My&ouml;s korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden k&auml;ytt&auml;jist&auml; n&auml;in ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen k&auml;ytt&auml;jist&auml; l&auml;hes puolet.&nbsp;</p><p>Matalasti koulutetut kokevat enemm&auml;n ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.</p><p>Hoitoon p&auml;&auml;syn lis&auml;ksi sosioekonomisia eroja on my&ouml;s hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytym&auml;tt&ouml;m&auml;mpi&auml; terveyspalvelujen hoitoprosessiin.</p><h2>Digipalveluihin kaivataan apua</h2><p>Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lis&auml;&auml;ntynyt noin 10 prosenttiyksikk&ouml;&auml; vuoteen 2020 verrattuna. Miehist&auml; 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt k&auml;ytt&auml;v&auml;ns&auml; digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa.</p><p>L&auml;hes joka viides kokee tarvetta opastukselle digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Nuoremmat ik&auml;polvet tarvitsevat opastusta muita harvemmin. Silti 20&ndash;39-vuotiaissakin tuen tarvitsijoita on 62 000. Yli 75-vuotiaissa heit&auml; on jo 346 000.</p><p>- Taito asioida digitaalisesti ei ole itsest&auml;&auml;nselvyys, mink&auml; vuoksi kaikenik&auml;isill&auml; tulee olla mahdollisuuksia osaamisen kehitt&auml;miseen l&auml;pi el&auml;m&auml;n, toteaa&nbsp;tutkija Maiju Kyyts&ouml;nen.</p><p>- Digitaalisen asioinnin helpottaminen on erityisen t&auml;rke&auml;&auml; tulevina vuosina, jolloin Suomessa on tarkoitus edist&auml;&auml; digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.</p><p><em>Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta t&auml;ytt&auml;nytt&auml; eri puolilta Suomea. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, ett&auml; tulokset ovat yleistett&auml;viss&auml; koko Suomeen.</em></p>]]></content:encoded>
  283. <pubDate>Thu, 14 Dec 2023 13:07:00 +0200</pubDate>
  284. <guid isPermaLink="false">cb9a9477ff875a5b5530c3373e079fa4</guid>
  285. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  286. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  287. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  288. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori-laakarissa_ing_33594_195938-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  289. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori-laakarissa_ing_33594_195938-1.jpg" length="148927" type="image/jpeg" />
  290. </item>
  291. <item>
  292. <title>Pre-eklampsia suurentaa laskimoveritulppariskiä</title>
  293. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pre-eklampsia-suurentaa-laskimoveritulppariskia.html</link>
  294. <description>Pre-eklampsia eli raskaudenaikainen verenpaineen nousu ja valkuaisen erittyminen virtsaan lisää äidin riskiä saada laskimoveritulppa.</description>
  295. <content:encoded><![CDATA[<p>Raskauden aikana pre-eklampsiaa potevat naiset ovat suurentuneessa vaarassa sairastua laskimoveritulppaan, tanskalaistutkimus osoittaa. Laskimoveritulppa on merkitt&auml;v&auml; &auml;itikuolleisuuden aiheuttaja ymp&auml;ri maailmaa.</p><p>Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymist&auml; virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.</p><p>Tanskalaisten havainnot perustuvat yli 520 000 vuosina 1997&ndash;2016 ensimm&auml;isen lapsensa synnytt&auml;neen tanskalaisnaisen keskim&auml;&auml;rin kymmenvuotiseen rekisteriseurantaan. Naisista hieman alle 5 prosenttia oli saanut pre-eklampsiadiagnoosin.</p><p>Pre-eklampsian sairastaneiden riski sairastua laskimoveritulppaan seurannan aikana oli noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden naisten, tulokset osoittivat. Yhteys koski sek&auml; syvi&auml; laskimotukoksia ett&auml; keuhkoveritulppia, ja n&auml;kyi senkin j&auml;lkeen, kun analyysissa huomioitiin monia laskimoveritulpan riskitekij&ouml;it&auml;.</p><p>Pre-eklampsia suurentaa useiden syd&auml;n- ja verisuonitautien vaaraa ja on yhdistetty laskimoveritukoksiin aiemminkin. Tulokset olisi silti hyv&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa, jotta selvi&auml;&auml; aiheuttaako pre-eklampsia suoraan veritulppia vai onko yhteyden taustalla jokin niit&auml; kumpaakin aiheuttava riskitekij&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.43804" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">JAMA Network Open -lehdess&auml;.</a></p>]]></content:encoded>
  296. <pubDate>Wed, 13 Dec 2023 09:06:00 +0200</pubDate>
  297. <guid isPermaLink="false">911825f784605c879fbc87ca0273e2fd</guid>
  298. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  299. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  300. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  301. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/raskaus_ing_33594_195177-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  302. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/raskaus_ing_33594_195177-1.jpg" length="135160" type="image/jpeg" />
  303. </item>
  304. <item>
  305. <title>Univaje lisää naisten diabetesriskiä</title>
  306. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/univaje-lisaa-naisten-diabetesriskia.html</link>
  307. <description>Liian lyhyiden yöunien nukkuminen saattaa lisätä naisilla insuliiniresistenssiä ja näin suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, kertoo tuore tutkimus.</description>
  308. <content:encoded><![CDATA[<p>Jatkuvasti liian lyhyiden y&ouml;unien nukkuminen saattaa lis&auml;t&auml; insuliiniresistenssi&auml; ja mahdollisesti suurentaa riski&auml; sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tuoreessa tutkimuksessa t&auml;m&auml; havaittiin naisilla, jotka osana tutkimusta lyhensiv&auml;t y&ouml;uniaan noin kuuteen tuntiin.</p><p>Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemist&auml;, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sit&auml; riitt&auml;v&auml;sti, jotta veren sokeritasot pysyv&auml;t kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitk&auml;lle, edess&auml; on tyypin 2 diabetes.</p><p>Tutkimukseen osallistuneet 38 naista nukkuivat yleens&auml; 7&ndash;9-tuntisia y&ouml;unia, mutta osana tutkimusta he lyhensiv&auml;t uniaan 1,5 tunnilla kuuden viikon ajaksi. Toisena tutkimusjaksona he nukkuivat normaalisti.</p><p>Tutkimusjaksojen p&auml;&auml;tteeksi tehdyt mittaukset osoittivat naisten insuliiniresistenssin lis&auml;&auml;ntyneen 15 prosenttia lyhyiden y&ouml;unien j&auml;lkeen. Muutos oli viel&auml; jonkin verran suurempi vaihdevuodet ylitt&auml;neill&auml;. Vaikutukset v&auml;hitellen katosivat sen j&auml;lkeen, kun naiset palasivat normaaliin unirytmiins&auml;.</p><p>Aiemmissa tutkimuksissa univaje on yhdistetty muun muassa korkeaan verenpaineeseen, syd&auml;n- ja verisuonitauteihin ja glukoosiaineenvaihdunnan h&auml;iriintymiseen. Nyt julkaistut tulokset lis&auml;&auml;v&auml;t n&auml;ytt&ouml;&auml; univajeen haitoista etenkin naisilla ja vihjaavat haittojen ilmaantuvan jo suhteellisen v&auml;h&auml;isen univajeen j&auml;lkeen ainakin, jos univaje jatkuu pitk&auml;&auml;n. Tulokset olisi silti hyv&auml; varmistaa suuremmissa tutkimuksissa.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.2337/dc23-1156" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Diabetes Care -lehden sivulle">Diabetes Care -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  309. <pubDate>Mon, 11 Dec 2023 09:32:00 +0200</pubDate>
  310. <guid isPermaLink="false">275240f073fb64dce5a7733bf46597c2</guid>
  311. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  312. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  313. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  314. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vasymys_ing_33594_325329-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  315. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vasymys_ing_33594_325329-1.jpg" length="136131" type="image/jpeg" />
  316. </item>
  317. <item>
  318. <title>Joka toisella aikuisella verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine</title>
  319. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/joka-toisella-aikuisella-verenpainelaakitys-tai-kohonnut-verenpaine.html</link>
  320. <description>Lihavuuden yleistyminen nostaa suomalaisen verenpaineita ja kolesteroliarvoja. Tutkija korostaa yhteiskunnallisia toimia tilanteen parantamiseksi.</description>
  321. <content:encoded><![CDATA[<p>Kahdella miljoonalla suomalaisella eli joka toisella aikuisella on joko verenpainel&auml;&auml;kitys tai kohonnut verenpaine, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa. Tiedot pohjautuvat Terve Suomi -tutkimukseen.</p><p>Huolestuttavaa on my&ouml;s, ett&auml; jopa puolella verenpainel&auml;&auml;kityst&auml; k&auml;ytt&auml;vist&auml; verenpaineet eiv&auml;t ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran.&nbsp;</p><p>2000-luvun alkupuolella suomalaisten verenpaineet olivat laskussa, nyt kehitys n&auml;ytt&auml;&auml; pys&auml;htyneen.</p><p>- On todenn&auml;k&ouml;ist&auml;, ett&auml; verenpainel&auml;&auml;kitys aloitetaan liian pienell&auml; annoksella ja liian my&ouml;h&auml;&auml;n. My&ouml;s lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. T&auml;m&auml; on n&auml;ht&auml;viss&auml; my&ouml;s kolesteroliarvoissa, toteaa ylil&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Lara Lehtoranta</strong>.</p><p>Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuus ja vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus ovat yleistyneet ty&ouml;ik&auml;isill&auml; ja jo yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan h&auml;iri&ouml;t&auml;, eli heill&auml; on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolil&auml;&auml;kitys. Noin nelj&auml;sosalla kolesterolil&auml;&auml;kityksen k&auml;ytt&auml;jist&auml; on edelleen korkeat kolesteroliarvot.</p><p>Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu ty&ouml;ik&auml;isill&auml;.</p><p>- Triglyseridirasvojen pitoisuutta lis&auml;&auml;v&auml;t vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus, runsas alkoholin k&auml;ytt&ouml; sek&auml; ruokavalio, joka sis&auml;lt&auml;&auml; paljon kovaa rasvaa sek&auml; v&auml;h&auml;kuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta kertoo.</p><p>El&auml;keik&auml;isill&auml; menee kansantautien riskitekij&ouml;iden suhteen paremmin. Heill&auml; esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mit&auml; ainakin osittain selitt&auml;&auml; kolesterolil&auml;&auml;kkeiden lis&auml;&auml;ntynyt k&auml;ytt&ouml;.</p><p>- Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan n&auml;ytt&auml;isi valoisammalta, tarvitsemme lis&auml;&auml; yhteiskunnallisia toimia, yhteisty&ouml;t&auml; eri toimijoiden kesken sek&auml; riitt&auml;v&auml;t resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liit&auml;nn&auml;issairauksien ehk&auml;isyyn ja hoitoon, summaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti <strong>Annamari Lundqvist</strong>.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  322. <pubDate>Thu, 07 Dec 2023 13:44:00 +0200</pubDate>
  323. <guid isPermaLink="false">6f82ad4b9e64f16f7f2c30ec0c56b2cb</guid>
  324. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  325. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  326. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  327. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaineen-mittaus_ing_18944_07469-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  328. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaineen-mittaus_ing_18944_07469-1.jpg" length="134319" type="image/jpeg" />
  329. </item>
  330. <item>
  331. <title>Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia</title>
  332. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomalaisten-lihominen-aiheuttaa-jo-merkittavia-ongelmia.html</link>
  333. <description>Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle.</description>
  334. <content:encoded><![CDATA[<p>Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylitt&auml;&auml; lihavuuden rajan (30 kg/m2), kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)&nbsp;Terve Suomi -tutkimus.</p><p>Naisista 30 prosentilla ja miehist&auml; 27 prosentilla on lihavuutta. Yleisint&auml; lihavuus on 40&ndash;64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.</p><p>Vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus on viel&auml;kin yleisemp&auml;&auml;, ja sit&auml; esiintyy l&auml;hes joka toisella aikuisella. Vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuuden raja-arvona pidet&auml;&auml;n naisilla yli 90 sentin ja miehill&auml; yli 100 sentin vy&ouml;t&auml;r&ouml;nymp&auml;ryst&auml;.</p><p>Lihavuus ja vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus ovat yleistyneet viime vuosina ty&ouml;ik&auml;isill&auml; eli 20&ndash;64-vuotiailla.&nbsp;Ty&ouml;ik&auml;isill&auml; miehill&auml; lihavuus on lis&auml;&auml;ntynyt 3 prosenttiyksikk&ouml;&auml; ja naisilla 4 prosenttiyksikk&ouml;&auml; vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.</p><p>- Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lis&auml;kustannukset terveydenhuollolle. Viimeist&auml;&auml;n nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia v&auml;est&ouml;n lihomisen pys&auml;ytt&auml;miseksi. T&auml;llaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden ep&auml;terveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, toteaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti <strong>Annamari Lundqvist</strong>.</p><p></p>]]></content:encoded>
  335. <pubDate>Mon, 04 Dec 2023 13:09:00 +0200</pubDate>
  336. <guid isPermaLink="false">30fec80de4720c03b7a7c44f18d9e9ba</guid>
  337. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  338. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  339. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  340. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vaaka_painonhallinta_lihavuus_02e99826.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  341. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vaaka_painonhallinta_lihavuus_02e99826.jpg" length="114244" type="image/jpeg" />
  342. </item>
  343. <item>
  344. <title>Joka neljäs sairastuu syöpään elämänsä aikana</title>
  345. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/joka-neljas-sairastuu-syopaan-elamansa-aikana.html</link>
  346. <description>Arviolta joka neljäs ihminen maailmassa sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana. Syövät ovat yleistyneet myös Suomessa väestön ikääntymisen takia ja kehitys jatkunee samanlaisena.</description>
  347. <content:encoded><![CDATA[<p>Arviolta joka nelj&auml;s ihminen sairastuu johonkin sy&ouml;p&auml;&auml;n el&auml;m&auml;ns&auml; aikana, mutta maiden v&auml;lill&auml; on suuria eroja. Sy&ouml;p&auml;riskit ovat suurimmat Euroopassa ja muissa varakkaissa maissa ja pienimm&auml;t k&ouml;yhiss&auml; maissa.</p><p><a href="https://doi.org/10.1016/j.scib.2023.09.041" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Science Bulletin -lehden sivulle">Science Bulletin -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 185 maan tietoihin vuodelta 2020, ja niiden perusteella miehist&auml; 26 prosenttia ja naisista 24 prosenttia sairastuu sy&ouml;p&auml;&auml;n jossain vaiheessa el&auml;m&auml;&auml;ns&auml;.</p><p>Riskit kuitenkin vaihtelevat paljon eri puolilla maailmaa. Varakkaimmissa maissa sy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuu 40 prosenttia ja k&ouml;yhimmiss&auml; maissa noin 10 prosenttia v&auml;est&ouml;st&auml;. &Auml;&auml;rip&auml;iss&auml; olivat Australia ja Uusi-Seelanti, joissa sy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuu joka toinen, ja L&auml;nsi-Afrikka, miss&auml; ainoastaan joka kahdestoista saa sy&ouml;p&auml;diagnoosin.</p><p>Erot johtuvat pitk&auml;lti varakkaiden maiden v&auml;est&ouml;jen pitemm&auml;st&auml; elini&auml;st&auml;, jonka ansiosta heist&auml; useampi ehtii sairastua sy&ouml;p&auml;&auml;n. K&ouml;yhemmiss&auml; maissa monet, jotka olisivat sairastuneet sy&ouml;p&auml;&auml;n, menehtyv&auml;t muihin sairauksiin ennen sy&ouml;v&auml;n toteamista, tutkijat kirjoittavat.</p><p>Eturauhassy&ouml;p&auml; ja rintasy&ouml;p&auml; ovat yleisimm&auml;t sy&ouml;v&auml;t ymp&auml;ri maailmaa potilaiden i&auml;st&auml; riippumatta. Sy&ouml;v&auml;t ovat yleistyneet Suomessa v&auml;est&ouml;n ik&auml;&auml;ntymisen takia ja todenn&auml;k&ouml;isesti kehitys jatkuu samanlaisena. Hoitojen ja diagnostiikan kehityksen ansiosta entist&auml; useammat kuitenkin selvi&auml;v&auml;t sy&ouml;v&auml;st&auml;.</p>]]></content:encoded>
  348. <pubDate>Fri, 01 Dec 2023 09:27:00 +0200</pubDate>
  349. <guid isPermaLink="false">6ef49f3a15a25abeab4c971e4fddfc05</guid>
  350. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  351. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  352. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  353. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/syopapotilas_istock-667825028-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  354. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/syopapotilas_istock-667825028-1.jpg" length="135558" type="image/jpeg" />
  355. </item>
  356. <item>
  357. <title>Masennuslääke saattaa auttaa ärtyvän suolen oireyhtymässä</title>
  358. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masennuslaake-saattaa-auttaa-artyvan-suolen-oireyhtymassa.html</link>
  359. <description>Pieni annos amitriptyliiniä voi lievittää kipua ja edistää suoliston toimintaa, ja näin helpottaa ärtyvän suolen oireyhtymästä potevia, kertoo tuore tutkimus.</description>
  360. <content:encoded><![CDATA[<p>&Auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml;&auml; sairastavat voivat hy&ouml;ty&auml; pieniannoksisesta masennusl&auml;&auml;kityksest&auml;, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus havaittiin potilailla, joilla tavanomaiset hoidot eiv&auml;t olleet toimineet.</p><p>Masennusl&auml;&auml;kkeit&auml; on k&auml;ytetty &auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml;n hoidossa aiemminkin, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurempi kuin aiemmat ja ensimm&auml;inen, jossa vaikutuksia on tutkittu pelk&auml;st&auml;&auml;n perusterveydenhuollon potilailla.</p><p>Tutkimukseen osallistuneet 460 potilasta satunnaistettiin saamaan p&auml;ivitt&auml;in 10 mg amitriptyliini-masennusl&auml;&auml;kett&auml; tai lumevalmistetta puolen vuoden ajan. L&auml;&auml;keannosta nostettiin v&auml;hitellen potilaskohtaisesti, mutta suurimmillaankin annos oli korkeintaan 30 mg p&auml;iv&auml;ss&auml;.</p><p>Amitriptyliinilla hoidettujen oireet lievittyiv&auml;t selv&auml;sti enemm&auml;n kuin lumeryhm&auml;l&auml;isten, tulokset osoittivat. L&auml;&auml;keryhm&auml;ss&auml; oli jonkin verran enemm&auml;n haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista ja uneliaisuutta, mutta ne olivat yleens&auml; lievi&auml;.</p><p>L&auml;&auml;kitys ei juurikaan parantanut potilaiden mielialaa tai mahdollisia masennusoireita, joten vaikutukset johtuvat todenn&auml;k&ouml;isesti muista seikoista. Pieniannoksinen amitriptyliini voi lievitt&auml;&auml; kipua ja edist&auml;&auml; suoliston toimintaa, mik&auml; mahdollisesti selitt&auml;&auml; hy&ouml;tyj&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://doi.org/10.1016/S0140-6736(23)01523-4" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Lancet-lehden sivulle.">Lancet-lehdess&auml;</a>.</p><p>&Auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml; on tuntemattomasta syyst&auml; johtuva kiusallinen suoliston toimintah&auml;iri&ouml;, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sit&auml; potee arviolta 10&ndash;15 prosenttia v&auml;est&ouml;st&auml;.</p>]]></content:encoded>
  361. <pubDate>Thu, 30 Nov 2023 12:52:00 +0200</pubDate>
  362. <guid isPermaLink="false">9f24572968f05543f6806589d62c85a4</guid>
  363. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  364. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  365. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  366. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suolisto_ist_23962_00073-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  367. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suolisto_ist_23962_00073-1.jpg" length="175106" type="image/jpeg" />
  368. </item>
  369. <item>
  370. <title>Endometrioosia potevilla paljon muitakin oireita</title>
  371. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/endometrioosia-potevilla-paljon-muitakin-oireita.html</link>
  372. <description>Endometrioosiin sairastuneet naiset kärsivät muita useammin muun muassa masennuksesta, allergioista ja migreenistä, kertoo tuore tutkimus.</description>
  373. <content:encoded><![CDATA[<p>Endometrioosia sairastavat naiset k&auml;rsiv&auml;t usein my&ouml;s monista vaivoista, jotka eiv&auml;t kuulu varsinaisiin endometrioosin oireisiin. Taustalla saattavat olla sairauteen liittyv&auml;t immunologiset ja tulehdukselliset vaikutukset.</p><p>Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvosirottuma. Siin&auml; kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella.</p><p>Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan endometrioosia sairastavilla on muita enemm&auml;n kuukautiskipuja ja runsasta kuukautisvuotoa, masennusta, ahdistusoireita, allergioita, uupumusta, univaikeuksia, syd&auml;men tykytyst&auml;, selk&auml;kipuja, migreeni&auml; ja p&auml;&auml;kipuja, nivelj&auml;ykkyytt&auml; ja nivelkipuja, ummetusta, per&auml;pukamia, n&auml;r&auml;styst&auml; ja virtsaamiskipuja. Osa n&auml;ist&auml; on tyypillisi&auml; endometrioosin oireita, mutta kaikki eiv&auml;t suoraan kuulu sairauteen.</p><p>Endometrioosin perussyyt&auml; ei tunneta, mutta siihen kuuluu immunologisia ja tulehduksellisia piirteit&auml;, jotka saattavat selitt&auml;&auml; my&ouml;s muita oireita. T&auml;m&auml;n aineiston perusteella ei kuitenkaan voi sanoa johtuvatko oireet vain endometrioosista vai jostain muusta seikasta, jota ei tutkimuksessa pystytty huomioimaan.</p><p>Tutkimukseen osallistui 7 600 naista, joista hieman alle 1 200 sairasti endometrioosia. Oireista kyseltiin kolmen vuoden v&auml;lein keskim&auml;&auml;rin yhdeks&auml;nvuotisen seurannan aikana. Tulokset julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1016/j.ajog.2023.07.033" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology -lehfen sivulle"> American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Endometrioosia sairastaa noin joka kymmenes nainen.</p>]]></content:encoded>
  374. <pubDate>Thu, 23 Nov 2023 14:51:00 +0200</pubDate>
  375. <guid isPermaLink="false">bc2acaa0345966dc8e10730516e8f7c4</guid>
  376. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  377. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  378. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  379. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuukautiskivut_ist_24612_03867-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  380. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuukautiskivut_ist_24612_03867-1.jpg" length="177921" type="image/jpeg" />
  381. </item>
  382. <item>
  383. <title>Uniongelmat nostavat verenpainetta</title>
  384. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uniongelmat-nostavat-verenpainetta.html</link>
  385. <description>Lyhyet yöunet, nukahtamisvaikeudet ja yöllinen heräily lisäävät kohonneen verenpaineen riskiä etenkin naisilla, kertoo tuore tutkimus.</description>
  386. <content:encoded><![CDATA[<p>Alle seitsentuntisia y&ouml;unia nukkuvat ja uniongelmista k&auml;rsiv&auml;t saattavat olla muita alttiimpia verenpaineen kohoamiselle, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin naisilla, mutta todenn&auml;k&ouml;isesti sama p&auml;tee my&ouml;s miehiin.</p><p>Tutkimuksessa hy&ouml;dynnettiin 66 000 naisen 16-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella alle seitsem&auml;n tuntia y&ouml;ss&auml; nukkuvilla todettiin korkea verenpaine 7&ndash;10 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin naisilla, jotka nukkuivat 7&ndash;8 tuntia y&ouml;ss&auml;. Pitemm&auml;t y&ouml;unet eiv&auml;t vaikuttaneet riskiin.</p><p>My&ouml;s nukahtamisvaikeudet ja y&ouml;llinen her&auml;ily liittyiv&auml;t korkean verenpaineen riskiin. Verrattuna naisiin, joilla kyseisi&auml; ongelmia ei ollut, korkea verenpaine todettiin seurannan aikana 14&ndash;28 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Uniongelmista k&auml;rsiv&auml;t olivat muita todenn&auml;k&ouml;isemmin ylipainoisia ja heid&auml;n el&auml;m&auml;ntapansa olivat ep&auml;terveellisempi&auml; kuin hyvin nukkuvien, mutta yhteydet n&auml;kyiv&auml;t senkin j&auml;lkeen, kun n&auml;m&auml; ja monia muita seikkoja huomioitiin analyysissa. On kuitenkin mahdollista, ett&auml; univaikeuksiin nyt liitetty verenpainevaikutus johtuu useiden eri tekij&ouml;iden yhdistelm&auml;st&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.123.21350" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Hypertension-lehden sivulle">Hypertension-lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  387. <pubDate>Wed, 15 Nov 2023 13:30:00 +0200</pubDate>
  388. <guid isPermaLink="false">2a55fea1c29a6b46514586ff74545c53</guid>
  389. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  390. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  391. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  392. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/unettomuus_inh_19060_123335-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  393. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/unettomuus_inh_19060_123335-1.jpg" length="163290" type="image/jpeg" />
  394. </item>
  395. <item>
  396. <title>Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat - samalla voi ottaa myös koronatehosteen</title>
  397. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/riskiryhmien-maksuttomat-influenssarokotukset-alkavat-samalla-voi-ottaa-myos-koronatehosteen.html</link>
  398. <description>Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset järjestetään ja milloin ja missä rokotukset voi käydä ottamassa.</description>
  399. <content:encoded><![CDATA[<p>Monet hyvinvointialueet aloittavat influenssan riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkitt&auml;v&auml;&auml; hy&ouml;ty&auml;. T&auml;h&auml;n riskiryhm&auml;&auml;n kuuluvat&nbsp;65 vuotta t&auml;ytt&auml;neet,&nbsp;6 kuukauden &ndash; 6 vuoden ik&auml;iset lapset, raskaana olevat ja&nbsp;sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.</p><p>Maksutta rokotteen saavat my&ouml;s pitk&auml;aikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat ja&nbsp;potilaiden tai asiakkaiden v&auml;litt&ouml;m&auml;&auml;n hoitoon tai huoltoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkil&ouml;st&ouml; sek&auml; l&auml;&auml;kehuollon ty&ouml;ntekij&auml;t. My&ouml;s varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalvelukset aloittaville tarjotaan ilmainen rokote. Maksutta rokotteen saavat my&ouml;s ne&nbsp;henkil&ouml;t, jotka ovat toistuvasti l&auml;heisess&auml; kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai sellaiseen vakavalle influenssalle alttiiseen, jota ei voida suojata influenssarokotteella.</p><p>T&auml;ll&auml; kaudella influenssarokotteen saavat maksutta lis&auml;ksi ne, joilla on riski sairastua lintuinfluenssaan. Heit&auml; ovat muun muassa turkistarhoilla ja siipikarjan parissa ty&ouml;skentelev&auml;t, virkael&auml;inl&auml;&auml;k&auml;rit, laboratorioty&ouml;ntekij&auml;t, jotka ottavat tai k&auml;sittelev&auml;t lintuinfluenssan&auml;ytteit&auml;, sek&auml; muut, joilla on suuri riski saada lintuinfluenssatartunta ty&ouml;ns&auml; tai muun olosuhteen vuoksi.</p><h2>Influenssarokotteen yhteydess&auml; voi ottaa my&ouml;s koronarokotteen</h2><p>T&auml;n&auml; syksyn&auml; kaikille 65 vuotta t&auml;ytt&auml;neille, 18 vuotta t&auml;ytt&auml;neille koronan riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta t&auml;ytt&auml;neille voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan my&ouml;s koronarokotteen tehosteannosta. Tehostetta suositellaan riippumatta siit&auml;, montako koronarokoteannosta on saanut tai kuinka monta kertaa on sairastanut koronataudin.</p><p>Edellisest&auml; koronarokotteesta tai mink&auml; tahansa koronavariantin sairastamisesta on kuitenkin pit&auml;nyt kulua v&auml;hint&auml;&auml;n kolme kuukautta, jotta rokotteesta olisi toivottavaa hy&ouml;ty&auml;. Tehosteannoksena k&auml;ytet&auml;&auml;n varianttir&auml;&auml;t&auml;l&ouml;ityj&auml; valmisteita.</p><h2>Tiedot rokotusj&auml;rjestelyist&auml; omalta hyvinvointialueelta</h2><p>Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset j&auml;rjestet&auml;&auml;n ja milloin ja miss&auml; rokotukset voi k&auml;yd&auml; ottamassa.</p><p>Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista l&auml;&auml;k&auml;rin reseptill&auml; ja k&auml;yd&auml; pist&auml;tt&auml;m&auml;ss&auml; sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea my&ouml;s yksityiselt&auml; l&auml;&auml;k&auml;riasemalta. Osa ty&ouml;nantajista tarjoaa influenssarokotuksen ty&ouml;ntekij&ouml;illeen ty&ouml;terveyshuollon kautta.</p><p>Koronarokotteita ei ole toistaiseksi saatavissa ty&ouml;terveyshuollosta tai reseptill&auml; apteekeista.</p>]]></content:encoded>
  400. <pubDate>Thu, 09 Nov 2023 15:13:00 +0200</pubDate>
  401. <guid isPermaLink="false">7203799686a6ee380b9456d3071847b9</guid>
  402. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  403. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  404. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  405. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  406. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" length="153883" type="image/jpeg" />
  407. </item>
  408. </channel>
  409. </rss>
  410.  

If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:

  1. Download the "valid RSS" banner.

  2. Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)

  3. Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):

If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:

http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

Copyright © 2002-9 Sam Ruby, Mark Pilgrim, Joseph Walton, and Phil Ringnalda