![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<rss version="2.0"
<enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uu ...
^
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Sat, 21 Sep 2024 06:56:10 +0300</pubDate> <lastBuildDate>Wed, 11 Sep 2024 12:11:00 +0300</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Insuliiniresistenssi yhteydessä yli 30 sairauteen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/insuliiniresistenssi-yhteydessa-yli-30-sairauteen.html</link> <description>Insuliiniresistenssi eli insuliinin tehon heikkeneminen on yhteydessä muun muassa unihäiriöihin, bakteeri-infektioihin ja korkeaan kolesteroliin, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Insuliiniresistenssi voi olla osallisena yli 30 sairauden kehittymisessä, tuore <a href="https://drive.google.com/file/d/13p8M5L0_wtLUUtlYRmKrJnIzX_2Zz9NI/view" target="_blank">tutkimus</a> osoittaa. Tutkimus julkaistiin Euroopan diabetestutkijoiden vuotuisessa EASD-konferessissa.</p><p>Insuliiniresistenssi tarkoittaa insuliinin tehon heikkenemistä, jonka takia haimalla on vaikeuksia tuottaa sitä riittävästi, jotta veren sokeritasot pysyvät kurissa. Kun resistenssi kehittyy pitkälle, edessä on tyypin 2 diabetes.</p><p>Tiedot perustuvat brittien mittavaan UK Biobank -aineistoon, josta analysoitiin 430 000 miehen ja naisen 13-vuotiset seurantatiedot.</p><p>Tulosten perusteella insuliiniresistenssi liittyi suurentuneeseen riskiin sairastua 26 sairauteen. Esimerkiksi unihäiriöt, bakteeri-infektiot, iskias, maksataudit, mielialahäiriöt, haimatulehdukset, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, korkea kolesteroli ja verenpaine ja kihti olivat yleisempiä.</p><p>Hieman yllättäen insuliiniresistenssi liittyi myös pienempään riskiin sairastua joihinkin sairauksiin kuten anemiaan, Parkinsonin tautiin ja osteoporoosiin.</p><p>Osa yhteyksistä on tunnettu aiemminkin, mutta esimerkiksi Parkinsonin tautia koskeva havainto on uusi. Insuliiniresistenssi liittyi myös suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain naisilla. Tutkimukseen osallistuneet olivat 40–69-vuotiaita.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 11 Sep 2024 12:11:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0b432df282800f4568d6e1ee13843574</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/diabetes_istock-953844162-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/diabetes_istock-953844162-1.jpg" length="146031" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kuitu voi ehkäistä mahasyöpää</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuitu-voi-ehkaista-mahasyopaa.html</link> <description>Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että riski sairastua mahasyöpään on tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa on.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä mahasyövän kehittymistä. Samanlaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta uudet tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin yhdentoista aiemman tutkimuksen ja yhteensä 4 800 mahasyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tiedot.</p><p>Riski sairastua mahasyöpään oli tasaisesti pienempi mitä enemmän kuitua henkilön ruokavaliossa oli, tulokset osoittivat. Kun eniten kuitua saavia verrattiin osallistujiin, jotka söivät vain vähän kuitua, mahasyövän riski oli noin kolmanneksen pienempi.</p><p>Kuidun hyödyt johtuvat todennäköisesti monesta eri seikasta. Kuidut nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, mikä vähentää myös altistumista syöpää aiheuttaville aineksille. Kuitupitoinen ruokavalio myös sisältää muita terveellisiksi tiedettyjä ainesosia.</p><p>Suomessa kuidun saantisuositus on 25–25 grammaa päivässä. Kuituja saa parhaiten, jos syö viljoja ja varsinkin täysjyväviljoja ja palkokasveja. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, vastaavassa määrässä papuja tai pähkinöitä on noin 5–8 grammaa.</p><p>Mahasyöpä on viidenneksi yleisin syöpätauti maailmanlaajuisesti ja kolmanneksi yleisin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa mahasyöpä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti, mutta niitä todetaan silti noin 650 vuosittain.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03388-w">European Journal of Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 10 Sep 2024 14:43:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0afb01a5d649de8903a92f4aa3b3fa8f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/aamiainen_stock-1408374876-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/aamiainen_stock-1408374876-1.jpg" length="199249" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lapselle lukeminen edistää kielellisiä taitoja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapselle-lukeminen-edistaa-kielellisia-taitoja.html</link> <description>Lukeminen, laulaminen ja vapaiden tarinoiden kertominen vahvistavat lapsen kielellisiä taitoja. Kaikkia kolmea olisi suositeltavaa sisällyttää kotiarkeen, sillä ne tukevat lapsen kielenkehitystä hieman eri tavoin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lapselle kotona lukemisen, laulamisen ja vapaiden tarinoiden kertomisen yhteyttä 2,5–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Vapailla tarinoilla tarkoitetaan vanhempien omin sanoin kertomia tarinoita. <br /><br />Lukeminen oli tutkimusperheissä kolmesta tukimuodoista yleisintä. Jokainen tukimuoto erikseen oli positiivisesti yhteydessä lasten aktiiviseen sanavarastoon sekä kokonaiskielelliseen tasoon.</p><p>– Mitä enemmän vanhemmat lukivat, kertoivat tarinoita tai lauloivat lapsilleen kotiympäristössä, sitä paremmat olivat lasten tuottava sanavarasto sekä kielellinen kokonaistaso, puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija <strong>Riikka Mustonen</strong> kertoo.<br /><br />Lisäksi mitä enemmän vanhemmat lukivat tai kertoivat tarinoita lapsilleen, sitä paremmat fonologiset taidot eli esimerkiksi äänteiden tuottaminen ja äänteiden yhdistäminen lapsilla oli.</p><h2>Monipuolinen sanasto ja erilaiset lauserakenteet kehittävät</h2><p>Lapsen kieli kehittyy parhaiten yhteisissä jaetuissa tilanteissa, joissa lapsi saa kielellisesti rikasta mallia. Leikki-iässä lapset hyötyvät muun muassa siitä, että kuulevat monipuolista sanastoa ja erilaisia lauserakenteita.<br /><br />Lukemisella, laulamisella ja tarinoiden kertomisella on kaikilla oma paikkansa lapsen kielenkehityksessä. Kirjat sisältävät usein arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Laulujen melodia ja rytmi voivat puolestaan edistää sanojen oppimista. <br /><br />– Tarinankertomistilanteessa vanhemman on helppo ottaa lapseen katsekontaktia, käyttää puhetta tukevia eleitä sekä elävöittää tarinaa äänenpainoilla. Nämä keinot voivat auttaa lasta keskittymään tarinan kuuntelemiseen, Mustonen kertoo.</p><h2>Lukeminen kaikkein hyödyllisintä</h2><p>Tutkituista kolmesta kielenkehityksen tukimuodosta ainoastaan lukeminen oli yhteydessä ymmärtävään sanastoon sekä laajemmin puheen ymmärtämiseen. Lapselle kotona lukemisen määrä selitti myös parhaiten sanaston taitoja sekä kielellistä kokonaistasoa myös silloin, kun lasten ikä, esikoisuusasema, päivähoidon määrä sekä vanhempien koulutustaso kontrolloitiin analyyseissa. Tarinoiden kertominen puolestaan selitti parhaiten lasten kieliopillisten taitojen vaihtelua taustamuuttujien kontrolloimisen jälkeen. </p><p>- Toivoisin, että nykyisessä digitaalisessa maailmassakin perheet muistaisivat, että yksinkertaiset kasvokkaista vuorovaikutusta sisältävät aktiviteetit ovat paras tapa tukea lapsen kielen eri osa-alueiden kehittymistä, Mustonen sanoo.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 03 Sep 2024 13:16:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">f0c88a45adc799b3bf0969b1c0f147dd</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukeminen_ing_33594_217134-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukeminen_ing_33594_217134-1.jpg" length="137798" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Suoliston mikrobit yhteydessä luunmurtumiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suoliston-mikrobit-yhteydessa-luunmurtumiin.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan suoliston mikrobien monimuotoisuus ja terve koostumus ovat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jo aiemmin on tiedetty, että suoliston mikrobit vaikuttavat luiden tiheyteen ja laatuun. THL:n tuoreessa tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että suoliston mikrobien koostumus on suorassa yhteydessä syntyviin luunmurtumiin – myös heikentyneen luun myötävaikuttamiin murtumiin, kuten lonkkamurtumiin.</p><p>Tutkimuksessa suoliston mikrobien suurempi monimuotoisuus ja ravintokuiduista terveellisiä lyhytketjuisia rasvahappoja tuottavat mikrobit olivat yhteydessä pienempään luunmurtumariskiin. Vastaavasti haitalliset, tulehduksiin liittyvät mikrobit, kuten kolibakteerit olivat yhteydessä suurempaan luunmurtumariskiin.</p><p>Samat tulokset saatiin kaikille luunmurtumille. Tulokset olivat riippumattomia useista muista luunmurtumiin liittyvistä tekijöistä. Löydökset olivat voimakkaammat naisilla kuin miehillä.</p><p>- Terveellinen ruokavalio ja erityisesti kuidut vaikuttavat positiivisesti suoliston mikrobeihin. Terveellisellä ruokavaliolla ja muutoinkin terveellisillä elintavoilla voi pyrkiä vähentämään riskiä saada luunmurtumia, toteaa tutkimuksen päätutkija THL:ssä, dosentti <strong>Aki Havulinna</strong>.</p><p>Joka toinen nainen ja joka neljäs mies saa elämänsä aikana osteoporoosin eli luiden haurauden aiheuttaman murtuman. Erityisesti lonkkamurtuma on vakava iäkkäiden kaatumisvamma. Se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen. Lisäksi lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuus on suuri. Yhteiskunnan kannalta lonkkamurtumat ovat merkityksellisimpiä avuntarpeeseen ja pitkäaikaishoitoon johtavia sairauksia.</p><p><em>Tutkimus perustuu THL:n FINRISKI 2002 -aineistoon. Tutkijat määrittivät 7 000:lta 25–74-vuotiaalta osallistujalta suoliston mikrobiomin. 18 vuoden seurannan aikana heistä 1092:lle tuli ainakin yksi luunmurtuma.</em></p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 02 Sep 2024 08:48:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">9e6a9089b81b039fe3063b5b6df6bc1d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/osteoporoosi_istock-1253864731.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/osteoporoosi_istock-1253864731.jpg" length="234756" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Käsitöitä harrastavat tyytyväisempiä elämäänsä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasitoita-harrastavat-tyytyvaisempia-elamaansa.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan käsitöitä harrastavat ovat onnellisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja kokevat elämänsä mielekkääksi muita todennäköisemmin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Taiteita ja käsitöitä harrastavat ovat muita todennäköisemmin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, brittitutkimus osoittaa. Ero ei ole suuren suuri, mutta silti huomion arvoinen.</p><p>Tiedot perustuvat vuosittain tehtävään kyselytutkimukseen, johon vastasi 7 200 brittiä. Vastaajista 37 prosenttia kertoi harrastavansa esimerkiksi taidekäsitöitä, kutomista, puutöitä tai keramiikkaa.</p><p>Vastausten perusteella käsitöitä harrastavat olivat onnellisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat elämänsä mielekkääksi muita vastaajia todennäköisemmin. Harrastukset eivät vaikuttaneet tosin siihen, miten todennäköisesti vastaaja koki itsensä yksinäiseksi.</p><p>Harrastuksiin liitetyt vaikutukset näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, sukupuoli, ikä, terveydentila ja työtilanne.</p><p>Tutkimuksesta ei voi päätellä olivatko käsitöitä harrastavat jo valmiiksi onnellisempia kuin muut vai lisäsikö harrastaminen tyytyväisyyttä. Tämän selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2024.1417997/abstract">Frontiers in Public Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 21 Aug 2024 10:43:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">408444a0014d1f873b7e08e2ffc53cd8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/neuloosi_istock-1477888070-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/neuloosi_istock-1477888070-1.jpg" length="154569" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Apinarokkoepidemian riski pieni Euroopassa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkoepidemian-riski-pieni-euroopassa.html</link> <description>Riskiryhmiin kuuluville, joilla ei ole sairastetun taudin tai kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, suositellaan edelleen rokotuksen ottamista tartuntojen ehkäisemiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kongon demokraattisessa tasavallassa Keski-Afrikassa sekä sen naapurimaissa on käynnissä maanosan toistaiseksi suurin apinarokkoepidemia. Varmistettuja ja epäiltyjä tapauksia on marraskuusta 2023 alkaen raportoitu yli 16 000 ja sairastuneista yli 500:n arvioidaan kuolleen.</p><p>Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n mukaan apinarokkoepidemian riski Euroopassa on olemassa mutta se on pieni. Erityisesti riskiryhmillä sekä todettujen tai epäiltyjen tapausten lähikontakteilla tartunnan riski on kuitenkin kohtalainen tai korkea. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on hyvät valmiudet torjua ja todeta mahdollisia tautitapauksia.</p><p>Apinarokko on zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti, ja tartuntoja tapahtuu myös ihmisten välillä. Tartunta vaatii tavallisesti hyvin läheisen kontaktin toiseen ihmiseen. Yleensä tauti paranee itsestään.</p><p>Apinarokkoviruksesta tunnetaan kaksi kehityslinjaa. Nyt käynnissä olevan epidemian aiheuttanut kehityslinjan I virus on synnyttänyt epidemioita Afrikassa ainakin 1970-luvulta alkaen. Tauti on tarttunut erityisesti, kun ihmiset ovat olleet kosketuksissa eläviin tai kuolleisiin villieläimiin, sekä perheenjäsenten kesken. Nyt kehityslinja I:n on todettu tarttuvan ensimmäistä kertaa myös seksin välityksellä.</p><h2>Rokotetta suositellaan tarjotaan riskiryhmille</h2><p>Apinarokkoa vastaan käytetään rokotetta, jota tarjotaan altistuneille, apinarokkoon sairastuneiden lähikontakteille sekä korkeassa tartuntariskissä oleville. Suomessa rokotukset aloitettiin syksyllä 2022. Rokotteen on tähän mennessä saanut 3 000 henkilöä.</p><p>Riskiryhmiin kuuluville, joilla ei ole sairastetun taudin tai kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, suositellaan edelleen rokotuksen ottamista tartuntojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä.</p><p>Apinarokon riskiryhmään kuuluvat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja joilla ollut useita satunnaisia seksikumppaneita viimeisen puolen vuoden aikana sekä HIV:n ennaltaehkäisevää lääkitystä eli prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Myös prep-hoitoon jonottaville miehille, joilla on seksiä miesten kanssa, suositellaan rokotusta.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 19 Aug 2024 10:06:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">42a086f1cdbccfd71e3ad3cff0021b3a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkorokote_istock-1402040044-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/apinarokkorokote_istock-1402040044-1.jpg" length="123060" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Miehiä kaivataan verenluovuttajiksi</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/miehia-kaivataan-verenluovuttajiksi.html</link> <description>Vain noin kolme prosenttia luovutusikäisistä luovuttaa verta. Erityisesti miehiä toivotaan lisää verenluovuttajiksi, sillä heillä on isompi verivolyymi ja suuremmat rautavarastot.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pandemiavuodet, ihmisten liikkuvuuden väheneminen ja maailmantilanne ovat vaikuttaneet yhteiskuntaan siten, että verenluovuttajien riittävyys uhkaa muodostua haasteeksi, kertoo SPR:n veripalvelu tiedotteessaan.</p><p>Tällä hetkellä vain noin kolme prosenttia suomalaisista luovutusikäisistä luovuttaa vuosittain verta.</p><p>Potilaat tarvitsevat luovutettua verta joka päivä. Miehiä toivotaan lisää verenluovuttajiksi, sillä he ovat usein kooltaan naisia suurempia, ja siten myös heidän verivolyyminsä on isompi kuin naisten. Miehillä on huomattavasti naisia suurempi rautavarasto, joka kestää paremmin verenluovutuksen.</p><p>- Vaikka miesluovuttajien määrä on ollut parin viime vuoden aikana pienoisessa kasvussa, heitä on kuitenkin edelleen selkeästi naisia vähemmän. Miesten osuus verenluovuttajista on tällä hetkellä 43 %, kertoo Veripalvelun asiakkuuspäällikkö <strong>Liisa Romo</strong>. </p><h2>Halu auttaa saa aloittamaan</h2><p>Veripalvelu toteutti kesällä kyselytutkimuksen verta luovuttaville miehille selvittääkseen heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan verenluovutuksesta.</p><p>Verenluovutuksen helppous oli merkittävin syy kyselyyn vastanneille palata verenluovutukseen uudestaan (76 %). Kyselyyn vastanneet arvioivat verenluovutuksen erittäin helpoksi kiitettävällä arvosanalla 9,25 (asteikolla 1-10). Toiseksi yleisin syy (74 %) oli halu auttaa verivalmisteita tarvitsevia potilaita, joka oli myös yleisin syy aloittaa verenluovutus.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 15 Aug 2024 14:48:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">2e3a98d8c57feabc8b89ace9c68bf1f8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenluovutus_istock-1363209155-1.jpg" length="139452" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vapettaminen ja nikotiinipussien käyttö lisääntynyt nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vapettaminen-ja-nikotiinipussien-kaytto-lisaantynyt-nuorilla.html</link> <description>Alkoholi ja tupakka eivät enää maistu nuorille. Sen sijaan sähkötupakkaa on kokeillut jo 40 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista, myös nikotiinipussit ovat nuorten suosiossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuorten raitistuminen jatkuu, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Jopa 35 prosenttia nuorista ei ole koskaan käyttänyt alkoholia ja yhä harvempi tupakoi. Poikkeus pitkään jatkuneessa päihteiden käytön myönteisessä kehityksessä on sähkösavukkeiden eli vapen käytön lisääntyminen. Lisäksi nikotiinipussien käyttöä esiintyy jo yleisesti vuonna 2023 tapahtuneen nikotiinipussien myyntirajoitusten poistumisen jälkeen, sillä vuonna 2024 neljännes nuorista ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja.</p><h2>Humalajuominen kasvanut hieman</h2><p>Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1995–2024. Sen sijaan humalahakuinen juominen on lisääntynyt. Humalajuominen väheni vuoteen 2015 asti, mutta on nyt vuoden 2019 jälkeen hieman kasvanut: vuonna 2024 pojista yhdeksän ja tytöistä kuusi prosenttia joi suunnilleen viikoittain vähintään kuusi annosta kerralla. Kyselyn mukaan nuoret ajattelevat myös hieman entistä useammin, että runsaaseen kertajuomiseen ei liity juurikaan terveydellisiä tai muita riskejä.</p><h2>Tupakointi vähentynyt, vapettaminen yleistynyt</h2><p>Päivittäinen tupakointi on vähentynyt tytöillä edelleen, mutta pojilla väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2024 yhdeksäsluokkalaisista pojista noin kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Viime vuosikymmenen alussa päivittäin tupakoi noin 20 prosenttia nuorista. Sen sijaan sähkösavukkeita eli vapea oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin niitä ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia.</p><p>Nuuskan käytön yleistyminen nousi haasteeksi 2010-luvulla. Nyt sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 pojista 26 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia oli joskus käyttänyt nuuskaa, noin seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin.</p><p>Uutena haasteena voidaan todeta, että nikotiinipussit ovat nousseet myös alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen. Vuonna 2024 pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja, ja päivittäin niitä oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä.</p><p>- Nuoret käyttävät nikotiinipusseja jo nuuskaa yleisemmin. Myös siirtymää nuuskan käytöstä nikotiinipusseihin on mahdollisesti ollut. Nikotiinipussit ovat erittäin koukuttavia ja esimerkiksi nuorten aivojen kehitykselle haitallisia, toteaa THL:n erikoistutkija <strong>Kirsimarja Raitasalo</strong>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 13 Aug 2024 10:12:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">264150145886500de4201ba7070eff9f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka_istock-1177926514-2.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka_istock-1177926514-2.jpg" length="163374" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lintuinfluenssarokotukset käynnissä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssarokotukset-kaynnissa.html</link> <description>THL suosittelee tartuntariskissä oleville ensimmäistä rokoteannosta elokuussa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee lintuinfluenssarokotusta niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Lintuinfluenssarokotteella pyritään suojaamaan tartuntariskissä olevia viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.</p><p>Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista. THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa listannut ryhmät, joille rokotetta suositellaan. Näitä ovat turkiseläimiin ja siipikarjaan kosketuksissa olevat, pois lukien teurastamoiden työntekijät, sekä sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt. Lisäksi rokotusta suositellaan lintujen rengastajille, luonnonvaraisten lintujen hoitoloiden työntekijöille, kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijöille, virkaeläinlääkäreille ja laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä. Myös henkilöille joiden lähipiirissä on epäilty tai varmistettu lintuinfluenssatapaus suositellaan rokotusta.</p><h2>Ensimmäinen annos elokuussa</h2><p>Suomeen saatu rokote-erä on käytettävä syyskuun loppuun mennessä, joten lintuinfluenssatartuntariskissä olevien on syytä ottaa ensimmäinen rokote elokuun aikana. Toinen rokoteannos annetaan vähintään kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Elokuussa tai aiemmin rokotuksen saaneiden tulee ottaa toinen rokoteannos syyskuun loppuun mennessä. Rokotusten järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Terveysasemilta voi tiedustella, mistä rokotuksen voi saada.</p><p>Lintuinfluenssarokotteen odotetaan tarjoavan sekä välitöntä suojaa tartuntoja vastaan että pitkäaikaista suojaa vakavia tautimuotoja vastaan. Lintuinfluenssavirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavia hengitystieinfektioita, kuten keuhkokuumetta ja äkillistä hengityksen vajaatoimintaa. Kun rokotteet annetaan ennen syksyn influenssakauden antamista, estetään tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn.</p><p>Vaikka lintuinfluenssaepidemia jatkuu maailmalla, on lintuinfluenssaa esiintynyt tänä vuonna Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Turkistarhoilla lintuinfluenssatapauksia ei ole tänä vuonna Suomessa todettu.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 07 Aug 2024 09:28:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">eae97a983e6b63947c47aa5d4b04c964</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" length="177525" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Koulupoissaolot ennustavat psyykkistä pahoinvointia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/koulupoissaolot-ennustavat-psyykkista-pahoinvointia.html</link> <description>Runsaat poissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle, kertoo tuore kotimainen tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Huoli peruskoulun oppilaiden koulupoissaoloista on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Myös kouluterveyskyselyjen perusteella koulupoissaolojen määrä yläkouluissa on lisääntynyt.</p><p>Tuore Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimushanke osoittaa, että runsaat koulupoissaolot peruskouluaikana ovat riskitekijä varhaisaikuisuuden psyykkiselle pahoinvoinnille ja toisen asteen opintojen keskeytymiselle.</p><p>Osalla nuorista poissaolot lisääntyivät yläkouluun siirtymisen myötä.</p><p>– Jo pienikin kasvu poissaolojen määrässä ennusti riskiä myös myöhemmille poissaoloille. Oppilailla, joilla on koulunkäyntiä haittaavia poissaoloja kuudennella luokalla, on hyvin todennäköisesti vastaavia poissaoloja koko yläkoulun ajan, toteaa professori <strong>Risto Hotulainen</strong> Helsingin yliopistosta.</p><p>Pienellä osalla nuorista poissaolokierre alkaa jo alakoulussa ja jatkuu toiselle asteelle saakka.</p><p>– Näillä nuorilla oli muita suurempi riski monenlaisten henkisen pahoinvoinnin tekijöiden kasaantumiseen varhaisaikuisuudessa. Tämän lisäksi näillä nuorilla oli muita suurempi riski jäädä Kelan toimeentulotuen varaan varhaisaikuisuudessa.</p><h2>Opettajan tuella ja poissaolomerkinnöillä oli väliä</h2><p>Tutkimuksessa havaittiin, että palautemerkinnät, joita opettajat kirjaavat oppilailleen käyttäytymiseen ja työskentelyyn liittyen, heijastuvat osaltaan poissaoloihin. Toistuvat merkinnät läksyunohduksista, häiritsevästä käyttäytymisestä ja myöhästymisistä ennustivat ongelmallisia poissaoloja myöhemmin koulupolulla.</p><p>- Poissaolo- ja palautemerkintöjen kirjaustapoja tulisi yhtenäistää, ja niiden antamisen hyödyllisyyttä tulisi arvioida oppilaan näkökulmasta. Oppilaalle tulisi tarjota merkintöjen sijaan tukea oppimiseen ja oman toiminnan ohjaamiseen, yliopistonlehtori <strong>Sanna Oinas </strong>Helsingin yliopistosta kuvaa.</p><p>Vahva sekä opettajilta että vanhemmilta saatu tunnetuki suojaa psyykkiseltä pahoinvoinnilta ja koulutuksen keskeyttämiseltä sekä lisää todennäköisyyttä, että nuori valmistui toiselta asteelta tavoitteellisessa ajassa.</p><p><em>Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston <a href="https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-06/Poissaolohankkeen%20loppuraportti_24062024_fin.pdf" target="_blank">tutkimus</a> on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta (2022–2024), jonka tavoitteena oli tarkastella perusopetuksen poissaoloja ja niihin annetun tuen vaikutusta koulunkäyntiin.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 05 Aug 2024 09:58:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a6a9474975391f083a95321dc2f4a169</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masentunut_nuori_iss_15535_01254-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masentunut_nuori_iss_15535_01254-1.jpg" length="146773" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nivelrikko yleistyy yhä nuoremmilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nivelrikko-yleistyy-yha-nuoremmilla.html</link> <description>Jo yli puolet kaikista nivelrikoista todetaan alle 55-vuotiailla. Ilmiön taustalla on todennäköisesti lihavuuden yleistyminen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Nivelrikko on yleensä iäkkäiden ongelma, mutta nykyään siihen sairastutaan entistä nuorempina ympäri maailmaa. Taustalla on todennäköisesti lihavuuden yleistyminen.</p><p>Tiedot käyvät ilmi Annals of Rheumatic Diseases -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosia 1990–2019.</p><p>Tulosten perusteella alle 55-vuotiailla todettujen uusien nivelrikkojen ja nivelrikon kanssa elävien lukumäärät kaksinkertaistuivat vuosina 1990–2019. Vuonna 2019 jo yli puolet kaikista nivelrikoista todettiin alle 55-vuotiailla.</p><p>Vuonna 2019 arviolta 15 prosenttia nivelrikoista liittyi lihavuuteen, kun vuonna 1990 luku oli vain hieman yli 9 prosenttia. Lihavuuden yleistyminen onkin todennäköisesti merkittävä syy kehitykselle.</p><p>Samaan aikaan nivelrikko yleistyi myös kaikissa ikäryhmissä ympäri maailmaa, mutta etenkin köyhissä ja keskituloisissa maissa.</p><p>Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Iän ja ylipainon lisäksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://ard.bmj.com/content/83/7/915">Annals of Rheumatic Diseases -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 31 Jul 2024 09:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">39e443c177973e768eacbeaa1af156be</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/polvikipu_istock-1254411783-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/polvikipu_istock-1254411783-1.jpg" length="152671" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Entistä useammat liikkuvat liian vähän</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/entista-useammat-liikkuvat-liian-vahan.html</link> <description>Jopa kolmannes aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, kertoo kansainvälinen selvitys. Liikkumattomuus altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, osoittaa tuore 163 maata kattava selvitys. Liikkumattomuus altistaa heidät muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille.</p><p>Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän.</p><p>Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet.</p><p>Jos suunta jatkuu samanlaisena, WHO:n tavoite fyysisen passiivisuuden vähentämisestä ei tule toteutumaan, tutkijat kirjoittavat. Tämän seurauksena etenkin iäkkäiden sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat tulevat todennäköisesti yleistymään.</p><p>Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/S2214-109X(24)00150-5">Lancet Global Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 26 Jul 2024 11:12:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a2a9e92777549a5f6b24cd4717b16daf</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" length="172616" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Masennus yhteydessä muistin heikkenemiseen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masennus-yhteydessa-muistin-heikkenemiseen.html</link> <description>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys näyttäisi toimivan myös toiseen suuntaan, sillä muistin heikkeneminen liittyy suurentuneeseen masennusriskiin.</p><p>Tutkimukseen osallistui 8 300 kotonaan asuvaa keskimäärin 64-vuotiasta englantilaista, joiden muistia ja mielialaa tarkasteltiin 16 vuoden ajan.</p><p>Masennusta potevat pärjäsivät muistitesteissä muita huonommin seurannan alussa. Masennusoireiden pahentuminen liittyi myös muistin nopeampaan heikkenemiseen seurannan kuluessa. Muistin heikkeneminen ennakoi myös masennusoireiden pahentumista.</p><p>Samansuuntaisia tuloksia masennuksen ja muistin yhteyksistä on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.16305" target="_blank">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Suomessa diagnosoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairautta potee yli 150 000 suomalaista, mutta merkittävä osa sairauksista jää toteamatta.</p><p>Masennusta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 25 Jul 2024 09:32:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0097bc600727b89b0a85a1269507a32a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" length="118882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ilmansaasteet saattavat suurentaa psoriaasiriskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaasteet-saattavat-suurentaa-psoriaasiriskia.html</link> <description>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin etenkin perinnöllisesti alttiilla, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin. Yhteys koskee etenkin potilaita, jotka ovat perimänsä takia valmiiksi alttiita sairastumaan.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.21665" target="_blank">JAMA Network Open -lehden</a> julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 480 000 keskimäärin 56-vuotiasta seurattiin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 4 000 osallistujaa sairastui psoriaasiin.</p><p>Kun tiedot psoriaasidiagnooseista yhdistettiin tietoihin osallistujien asuinseutujen vuotuisista ilmansaastepitoisuuksista, sairastumisriskin havaittiin suurenevan tasaisesti mitä suurempia pitoisuudet olivat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, suurempia PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja typen oksideja.</p><p>Geenitietojen avulla tutkijat havaitsivat sairastumisriskin koskevan etenkin osallistujia, jotka olivat perimänsä vuoksi suurentuneessa psoriaasin vaarassa. Korkeimmille ilmansaastetasoille altistuvat, joiden geneettinen riski oli suurin, sairastuivat 2,5–4 kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden geneettinen riski oli pieni ja ilmansaastealtistus vähäinen.</p><p>Ilmansaasteet on aiemmin yhdistetty muun muassa psoriaasioireiden pahentumiseen, mutta perimän ja ilmansaasteiden yhteysvaikutusta on tutkittu vähemmän.</p><p>Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 24 Jul 2024 11:21:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">c52478421f3cc1961973134cd70b6adb</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" length="138769" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Paramax Rap -valmisteessa virheellisiä pakkausmerkintöjä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paramax-rap-valmisteessa-virheellisia-pakkausmerkintoja.html</link> <description>Myyntiluvan haltija pyytää palauttamaan virheelliset pakkaukset apteekkiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Paramax Rap 500 mg 30 tabletin pakkauksessa on havaittu tuotevirhe. Lääkkeen läpipainopakkauksen alumiinikalvossa on havaittu virheellinen merkintä (Dicuno 50 mg). Itse tabletit ovat olleet virheettömiä. Myyntiluvan haltija Vitabalansin mukaan kyseessä yksittäistapaus, eikä virhe koske kaikkia erän pakkauksia.</p><p>Myyntiluvan haltija pyytää kuitenkin asiakkaita palauttamaan virheellisillä merkinnöillä olevat pakkaukset apteekkiin. Apteekki antaa virheellisen pakkauksen tilalle uuden.</p><p>Tuotevirhe koskee Paramax Rap 500 mg:n 30 tabletin pakkausta, jonka eränumero on 1104401. Pakkauksia on ollut myynnissä 6.5.2024 lähtien.</p><p>Palautuspyyntö ei koske kyseisen erän pakkauksia, joissa on oikeat merkinnät. Näiden lääkkeiden käyttöä voi jatkaa normaalisti.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 22 Jul 2024 12:40:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">d3863cdebf6b6bd35eb946f1c9a47074</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" length="109436" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" length="109436" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Antibiooteilla yhteys atooppiseen ihottumaan</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/antibiooteilla-yhteys-atooppiseen-ihottumaan.html</link> <description>Alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit lähes kaksinkertaistavat riskin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Alle vuoden ikäisenä annetut antibioottikuurit voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. Vaikutus näyttäisi liittyvän haitallisiin muutoksiin suoliston bakteerikannoissa.</p><p>Tulosten perusteella alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit liittyivät lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä. Tämä havaittiin verrattuna lapsiin, jotka olivat saaneet antibiootteja vasta vanhempina. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos antibioottilääkityksiä oli enemmän.</p><p>Antibioottien ja atopian yhteys johtui pitkälti haitallisista muutoksista suoliston bakteerikannoissa, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että näiden muutosten korjaaminen voisi pienentää sairastumisriskiä.</p><p>Tulokset kannattaa vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta varhaiset antibioottilääkitykset on yhdistetty atooppisen ihottuman riskiin aiemminkin. Havainnot kannustavat harkitsemaan tarkoin tarvitseeko alle vuoden ikäinen lapsi antibiootteja ja pitämään lääkitykset mahdollisimman lyhyinä.</p><p>Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 500 lasta syntymästä viisivuotiaaksi. Tulokset julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1016/j.jaci.2024.03.025"> The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 22 Jul 2024 08:56:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">cc5d3566585e629da8b3d9c6c2a74bb6</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/atopia_istock-1307926977-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/atopia_istock-1307926977-1.jpg" length="191993" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nikotiinipusseilla selkeä yhteys muihin nikotiinituotteisiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipusseilla-selkea-yhteys-muihin-nikotiinituotteisiin.html</link> <description>Nikotiinipussien käyttö on vahvasti yhteydessä nuuskaamiseen, tupakointiin ja sähkösavukkeiden käyttöön, kertoo viimeisin Kouluterveyskysely.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäin tupakoivista 44 prosenttia ja päivittäin sähkösavukkeita käyttävistä 41 prosenttia käyttää myös nikotiinipusseja ja 70 prosenttia nuuskaa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).</p><p>Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on pääosin vähäistä nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet muita tupakka- ja nikotiinituotteita.</p><p>Nikotiinipussien päivittäinen tai satunnaisempi käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista 21 prosenttia käytti nikotiinipusseja.</p><p>Tiedot ilmenevät vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Kysely ajoittui osin samaan aikaan, kun Fimea muutti tulkintaansa nikotiinipussien sääntelystä lääkelain alaisena tuotteena ja niiden myynti Suomessa vapautui.</p><h2>Yhä useampi aikuinen käyttää nuuskaa</h2><p>Nuuskan käyttö on yleistynyt 20–64-vuotiaassa väestössä vuodesta 2000 vuoteen 2020. Myös nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö on yleistynyt. Tupakointi on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin nuuskan käyttö on yleistynyt.</p><p>Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ja naisista yksi prosentti.</p><p>Nuuskan käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja miehillä. Sen käyttö on yleistynyt näiden ryhmien lisäksi eritoten aikuisilla, joilla on humalahakuista juomista. Miehillä päivittäinen tupakointi on yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää nuuskaa päivittäin mutta suurempaan todennäköisyyteen käyttää nuuskaa satunnaisesti verrattuna tupakoimattomiin miehiin.</p><h2>Lakiesitys käsittelyssä</h2><p>Nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Lakimuutoksen myötä nikotiinipussit tulevat selkeästi myös tupakkalain tavoitteen piiriin. Tupakkalain tavoitteena on, että väestöstä vähemmän kuin viisi prosenttia käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Myös esimerkiksi nuuskan käyttö luetaan tähän tavoitteeseen mukaan.</p><p>Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on terveydelle haitallista. Ne voivat sisältää korkean määrän nikotiinia ja lisäksi aineita, jotka voivat edesauttaa nikotiinin imeytymistä. Nuuskassa ja nikotiinipusseissa on myös makuaineita, jotka voivat vedota nuoriin.</p><p>- Sekä nuuskan käytön lisääntyminen että nikotiinipussien käytön yleisyys osoittavat, että tuotteiden saatavuutta ja houkuttelevuutta tulee rajoittaa, sanoo THL:n erityisasiantuntija <strong>Otto Ruokolainen</strong>. </p><p> </p><p> </p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 17 Jul 2024 09:44:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">910dfd5a18867982f70640ca99297165</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipussi_istock-1383884958-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipussi_istock-1383884958-1.jpg" length="221575" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Litalgin kipulääke vedetään pois markkinoilta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/litalgin-kipulaake-vedetaan-pois-markkinoilta.html</link> <description>Poisvedon syynä on lääkkeen vakavat haittavaikutukset. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Muun muassa vatsakipujen ja -kouristeluiden hoitoon käytetyn Litalgin-lääkkeen myyntiluvat on peruttu, tiedottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.</p><p>Litalgin-valmisteet vedetään välittömästi pois apteekeista, sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Myyntiluvan haltija ei korvaa kuluttajille jo toimitettuja reseptilääkkeitä. Tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi.</p><h2>Vakavia haittavaikutuksia</h2><p>Litalgin-lääkkeen poisvedon syynä on sen vakavat haittavaikutukset, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lääkkeen on havaittu muun muassa aiheuttavan agranulosytoosia eli jyvässolukatoa. Jyvässolut ovat tärkeitä soluja elimistön luonnollisessa immuniteetissa.</p><p>Vakavien haittatapahtumien välttämiseksi riskien minimointitoimenpiteitä on lääkkeen kohdalla tehty jo useiden vuosien ajan. Litalginin 100 tabletin pakkaus poistettiin markkinoilta vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lääkkeenkäyttäjille on annettu apteekista mukaan potilaskortti, joka muistuttaa agranulosytoosin vaarasta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämäksi. Agranulosytoosia raportoidaan edelleen paljon ja viimeisten 20 kuukauden aikana on todettu kaksi vakavaa agranulosytoositapausta. </p><p>Litalginin vaikuttavat aineet ovat metamitsoli ja pitofenoni. Lääkevalmisteen hyväksytyt käyttöaiheet ovat olleet ruoansulatuskanavan sekä sappi- ja virtsateiden koliikkikivut ja rakkokouristukset.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Jun 2024 11:59:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">655cfb0c8ad218c927f8a256d5acec8a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laake_tabletti_musta_tausta.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laake_tabletti_musta_tausta.jpg" length="94501" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Löhöily vaarallista lapsen sydämelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lohoily-vaarallista-lapsen-sydamelle.html</link> <description>Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan kumoaa vaikutuksen.</p><p>Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Exeterin yliopiston yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 1 700 brittilasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi.</p><p>Seurannan alkaessa lapset löhöilivät keskimäärin 6 tuntia päivässä, mutta aikuisiässä passiivinen loikoilu vei jo 9 tuntia päivästä. Liikkumista mitattiin aktiivisuusmittareilla.</p><p>Tulosten perusteella tämä löhöilyn lisäys liittyi vasemman sydänkammion suurentumiseen ja selitti noin 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana havaitusta muutoksesta.</p><p>Vastaavasti 3–4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä liittyi noin puolet vähäisempään sydänkammion kasvuun.</p><p>Havainnot osoittavat fyysisen passiivisuuden ja istuskelun liittyvän haitallisiin sydänmuutoksiin, jotka voivat vuosien varrella altistaa mm. sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Löhöilyn vähentämisen ohella tärkeää olisi lisätä lasten ja nuorten kevyttä päivittäistä liikuntaa. Urheilun ja ulkopelien lisäksi tähän riittävät tavalliset touhut kuten pyöräily, kävely ja ulkoleikit.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1093/eurjpc/zwae129">European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Jun 2024 11:20:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0b5f2636d9794725003d8e9d74fad7f7</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_lapsi_istock-480746877.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_lapsi_istock-480746877.jpg" length="141176" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Päävammat suurentavat MS-taudin riskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavammat-suurentavat-ms-taudin-riskia.html</link> <description>Päävamman kokeneiden sairastumisriski MS-tautiin on noin kolmanneksen muita suurempi. Kaikkein suurin riski on henkilöillä, joilla oli MS-taudille altistavia geenimuotoja.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päävammat voivat suurentaa riskiä sairastua MS-tautiin varsinkin, jos henkilöllä on tiettyjä MS-taudille altistavia geenimuotoja, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulosten perusteella päävamman kokeneiden sairastumisriski on noin kolmanneksen suurempi kuin muiden, ja riski myös kasvaa, jos vammoja on useita.</p><p>Kaikkein suurin MS-riski havaittiin potilailla, joilla oli MS-taudille altistavia HLA-geenimuotoja. Heillä päävamma liittyi peräti 18-kertaiseen sairastumisriskiin, tutkijat havaitsivat.</p><p>Päävammat on yhdistetty MS-taudin riskiin aiemminkin, mutta geneettisen alttiuden ja päävammojen yhteisvaikutuksia ei ole aiemmin havaittu.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jnnp-2023-332643">Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä</a>, ja siihen osallistui 2 000 ruotsalaista MS-tautipotilasta sekä 2 900 tervettä verrokkia.</p><p>MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 10 Jun 2024 09:56:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">55826f323f81b604e63619cd0edcc318</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavamma_iss_24612_18176-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavamma_iss_24612_18176-1.jpg" length="201004" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vapaa-aika- ja työmatkaliikunta ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vapaa-aika-ja-tyomatkaliikunta-ehkaisevat-aivoverenkiertohairioita.html</link> <description>Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien sairastumisriski aivoverenkiertohäiriöihin on noin puolet pienempi ja työmatkansa kävelevien tai pyöräilevien 40 prosenttia pienempi kuin liikkumattomien.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vapaa-ajan liikuntaharrastukset ja työmatkapyöräily auttavat välttymään aivoverenkiertohäiriöiltä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Työssä tai kotipiirissä kertyvä liikunta ei näiden tulosten mukaan suo samanlaista hyötyä.</p><p>Tulokset perustuvat 3 600 keskimäärin 51-vuotiaan ruotsalaisen 20-vuotisiin seurantatietoihin. Seurannan aikana runsaat 7 prosenttia osallistujista sairastui aivoverenkiertohäiriöön.</p><p>Liikunta on yhdistetty pienempään sairastumisriskiin aiemminkin, mutta tutkijat halusivat selvittää, onko kaikki liikunta tässä mielessä yhtä hyvää.</p><p>Tulosten perusteella niin ei näyttäisi olevan, sillä ainoastaan vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta liittyivät pienempään aivoverenkiertohäiriöiden todennäköisyyteen. Työssä tai kotipiirissä kertyvä fyysinen aktiivisuus eivät vaikuttaneet sairastumisriskeihin, tulokset osoittivat.</p><p>Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien sairastumisriski oli noin 50 prosenttia pienempi ja työmatkansa kävelevien tai pyöräilevien 40 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet työmatka- tai vapaa-ajan liikuntaa.</p><p>Hyödyt sai, jos vapaa-ajallaan esimerkiksi käveli tai pyöräili yhteensä nelisen tuntia viikossa, tai kulki päivittäin 20–40 minuutin työmatkan jalan tai pyörällä.</p><p>Paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavat myös selvisivät aivoverenkiertohäiriöstä hengissä muita todennäköisemmin ja tarvitsivat muita vähemmän apua päivittäisissä toimissaan.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.13453">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Hiljattain julkaistiin myös meta-analyysi, jossa yhdistettiin 15 aivoverenkiertohäiriötutkimuksen aineistot. Sen perusteella myös virallisia suosituksia vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienentää sairastumisriskiä. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu johonkin aivoverenkiertohäiriöön.</p><p>Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 07 Jun 2024 10:44:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">5c3bb044e8142b5d3fea4edb422fc8e2</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891-1.jpg" length="185463" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Leväseuranta on käynnistynyt</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/levaseuranta-on-kaynnistynyt.html</link> <description>Ensimmäiset levähavainnot on jo tehty. Sinilevien sesonkiaika keskittyy tyypillisesti juhannuksen jälkeiseen kesään.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä järvissä ja merialueella. </p><p>Sinilevien sesonkiaika keskittyy tyypillisesti juhannuksen jälkeiseen kesään, mutta toukokuun helteisillä lämpötiloilla ja nopeasti lämmenneillä vesillä on voinut olla vaikutusta, että ensimmäiset levähavainnot on jo tehty.</p><p> Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä <a href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu">Järviwiki-sivustolla</a>, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Tietokannasta löytää tietoa levätilanteen lisäksi myös esimerkiksi veden lämpötilasta.</p><h2>Vältä sinileväistä vettä</h2><p>Sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista.</p><p>- Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta, opastaa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja <strong>Anu Peltonen</strong>.</p><p>Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.</p><p>Herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Tyypillisesti sinilevä aiheuttaa iho-oireita, kuten ihottumaa ja kirvelyä. Myös vatsaoireet, pahoinvointi, ripuli ja oksentelu, sekä flunssan kaltaiset oireet ovat mahdollisia.</p><p>Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua aina varauksella.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 06 Jun 2024 12:45:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fdbc6977d7dc81110493d570a84e6c10</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomenkesa_iss_2446_03602-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomenkesa_iss_2446_03602-1.jpg" length="267286" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Mysli tekee hyvää sydämelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mysli-tekee-hyvaa-sydamelle.html</link> <description>Paljon mysliä nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen muita pienempi, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Säännöllisesti mysliä nauttivat saattavat säästyä sepelvaltimotaudilta muita todennäköisemmin. Myslin yleiset ainesosat – kaura, pähkinät ja kuivatut hedelmät – tiedetään sydänystävällisiksi, joten havainto ei ole yllättävä.</p><p>Yllättävä on sen sijaan itse tutkimuksen asetelma, sillä tutkijat käyttivät osallistujien geenitietoja päätelläkseen, ketkä söivät paljon mysliä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tunnettua UK Biobank -aineistoa ja 420 000 aikuisen terveys- ja geenitietoja.</p><p>Geneettisen analyysin perusteella mysliä paljon nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin muiden osallistujien, tutkijat kirjoittavat.</p><p>Tulokset ovat uskottavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka hyvin myslin syömiseen liitetyt geenivariantit todellisuudessa kertovat yksilöiden ruokailutottumuksista. Yksittäisen ruoan tai ruoka-aineen vaikutusten erottaminen muusta ruokavaliosta ja elämäntavoista on myös haasteellista.</p><p>Myslit sisältävät usein kauraa, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja maitoa eli paljon kuituja, terveellisiä rasvahappoja ja antioksidantteja, mitkä kaikki voivat pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Monet myslit sisältävät kuitenkin myös paljon sokeria, joten kaikki myslit eivät ole yhtä terveellisiä.</p><p>Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1016/j.jacadv.2024.100888">JACC: Advances -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 31 May 2024 10:24:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">bf0904bfc17b2fa16d1ab0511ea23012</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/mysli_iss_7750_06011-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/mysli_iss_7750_06011-1.jpg" length="256754" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Runsas lihansyönti yhteydessä lihavuuteen muista elintavoista riippumatta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/runsas-lihansyonti-yhteydessa-lihavuuteen-muista-elintavoista-riippumatta.html</link> <description>Eniten punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden syönti on yhteydessä lihavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisää lihavuuden todennäköisyyttä itsenäisesti – useista muista epäsuotuisista elintavoista riippumatta.</p><p>Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.</p><p>Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla.</p><p>THL:n tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti lihavuuden yhteyttä runsaaseen lihan kulutukseen sekä muihin epäterveellisiin elintapoihin ja koulutustasoon. Elintavoista tutkimukseen otettiin mukaan liikkumattomuus, vähäinen kasvisten ja hedelmien syöminen, alkoholin riskikäyttö ja päivittäinen tupakointi.</p><h2>Suomessa syödään liikaa punaista lihaa ja lihavalmisteita</h2><p>Suomessa asuvat aikuiset, varsinkin miehet, syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita liikaa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet kuluttavat punaista lihaa ja lihavalmisteita 182 grammaa vuorokaudessa, ja naiset 107 grammaa vuorokaudessa.</p><p>Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa korkeintaan 50 gramman päiväannosta. Tästä prosessoitujen lihavalmisteiden osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni.</p><p>Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutuksen vähentäminen vaikuttaa myönteisesti niin ihmisten kuin ympäristön terveyteen. Se pienentää ruoankulutuksesta ja ruokajärjestelmästä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja lihavuuden ja siihen yhteydessä olevien kansantautien todennäköisyyttä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 30 May 2024 09:37:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">e42c0ac0173b3d72f10223dabe753460</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/punainenliha_iss_23328_01638-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/punainenliha_iss_23328_01638-1.jpg" length="175493" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Koronarokotteen tehosteannos riskiryhmille syksyllä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/koronarokotteen-tehosteannos-riskiryhmille-syksylla.html</link> <description>THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta riskiryhmille aiempaa aikaisemmin tulevana syksynä. Etenkin iäkkäät ja immuunipuutoksesta kärsivät hyötyvät rokotuksesta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen.</p><p>Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75–79-vuotiaille. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin.</p><p>Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävä perussairaus.</p><p>Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä alueellaan ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.</p><p>Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia.</p><p>- Analyysimme perusteella rokottaminen on hyvin vaikuttavaa yli 80-vuotiailla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla. Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa, sanoo THL:n tutkimusprofessori <strong>Tuija Leino</strong>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 27 May 2024 10:47:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">6fcaa6415369a9c7208378693356f628</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-2.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-2.jpg" length="153495" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lukiolaistytöt viettävät 6 tuntia päivässä kännykällä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukiolaistytot-viettavat-6-tuntia-paivassa-kannykalla.html</link> <description>Arviolta 16 prosenttia tytöistä on todennäköisesti riippuvaisia sosiaalisen median käytöstä ja 37 prosentilla on ahdistuneisuushäiriöön viittaavia oireita.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pääkaupunkiseudun lukiolaistytöistä monet käyttävät älypuhelinta lähes 6 tuntia päivässä. Mahdollisesti jopa kuudennes heistä saattaa olla myös riippuvaisia sosiaalisesta mediasta, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 21 lukiota Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.</p><p>Osana tutkimusta 1 164 lukiota käyvää 16-vuotiasta tyttöä arvioi itse älypuhelimen käyttöään sekä hyvinvointiaan. Lisäksi heistä noin puolet jakoi tutkijoille kuvakaappauksia puhelimensa käyttötilastoista.</p><p>Käyttötilastojen perusteella tytöt olivat älypuhelimen ääressä keskimäärin 6 tuntia päivässä, ja tästä lähes 4 tuntia oli sosiaalisen median käyttöä.</p><p>Arviolta 16 prosenttia tytöistä oli todennäköisesti riippuvaisia sosiaalisen median käytöstä ja 37 prosentilla oli ahdistuneisuushäiriöön viittaavia oireita.</p><p>Sosiaalisen median ongelmakäyttäjät olivat muita todennäköisemmin ahdistuneita, alakuloisia, väsyneitä ja yksinäisiä. Lisäksi he kokivat terveytensä heikommaksi ja olivat tyytymättömämpiä kehoonsa kuin tytöt, jotka käyttivät sosiaalista mediaa vähemmän.</p><p>Tutkijat korostavat, ettei tämän aineiston perusteella voi varmuudella sanoa johtuvatko nuorten oireet liiallisesta kännykän käytöstä vai onko liiallinen käyttö osa oireilua. Sosiaalisen median yletön käyttö on tosin yhdistetty nuorten oireiluun useissa tutkimuksissa aiemminkin.</p><p>Tutkimuksen tekivät Silja Kosola, Sara Mörö ja Elina Holopainen. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa <a href="https://doi.org/10.1136/archdischild-2023-326521" target="_blank">Archives of Disease in Childhood -lehdessä</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 24 May 2024 09:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">8178c619c5d13e47cee7ed28a2e88b6d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teinit_somettaa_ing_33594_164190-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teinit_somettaa_ing_33594_164190-1.jpg" length="169609" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Alkoholi luultua suurempi tappaja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholi-luultua-suurempi-tappaja.html</link> <description>Suomessa menetetään joka vuosi ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat, kertoo tuore selvitys.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkään on tiedetty, että alkoholi aiheuttaa merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia Suomessa ja Euroopassa. Usein keskiössä ovat kuitenkin vain suoraan alkoholin aiheuttamat kuolemat, mutta ne ovat vain jäävuoren huippu. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut alkoholin olevan yli 200 sairauden tai terveydentilan taustasyynä, mikä lisää yhteiskunnan tautitaakkaa sekä ennenaikaista kuolleisuutta.</p><p>Suomessa menetetään joka vuosi ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta.</p><p>Katsauksesta selviää myös, että alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 8,8 % kaikista ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista ja 7,3 % kaikista menetetyistä toimintakykyisistä vuosista. Erityisesti vältettävissä olevissa ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa alkoholilla on keskeinen rooli 22 prosentin osuudella.</p><h2>Merkittäviä haittoja yhteiskunnalle</h2><p>Elinvuosien menetykset tarkoittavat merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä haittoja yhteiskunnalle, koska elinvuodet ovat pois työ- ja toimintakyvystä. Vaikutukset heijastuvat esimerkiksi suomalaisten tuottavuuteen inhimillisen pääoman menetyksinä sekä kustannuksina terveydenhuoltoon kasvavana tarpeena.</p><p>EHYT ry:n mukaan suomalaisen yhteiskunnan, kansantalouden ja -terveyden näkökulmasta on välttämätöntä tukea alkoholipolitiikkaa, joka edistää väestön terveyttä ja vähentää alkoholiin menetettyjä elinvuosia.</p><p>- Olisi syytä arvioida, miten ennenaikaisia alkoholikuolemia voitaisiin ehkäistä. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat alkoholin saatavuuden rajoittaminen, hinta- ja veropolitiikka sekä markkinoinnin rajoitukset. Hallituksen ei tule edistää alkoholipolitiikkaa, jolla suomalaiselle kansantaloudelle ja -terveydelle koituvat kustannukset ja muut alkoholihaitat lisääntyvät, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.</p><p><em>EHYT ry:n FCG Finnish Consulting Groupilta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin ensimmäisen kerran sekä suorien että epäsuorien alkoholikuolemien vaikutusta elinvuosien menetyksiin hyvinvointialueittain.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 22 May 2024 11:29:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">91496e370122b19df7585255f558664f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholismi_iss_25042_19061-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholismi_iss_25042_19061-1.jpg" length="150261" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Sähkötupakka suositumpi kuin perinteinen savuke nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka-suositumpi-kuin-perinteinen-savuke-nuorilla.html</link> <description>Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa. Erot poikien ja tyttöjen päihteiden käytössä kaventuneet.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sähkötupakka on ohittanut suosiossa perinteiset savukkeet nuorilla. Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa, kertovat WHO-Koululaistutkimuksen tulokset. </p><p>Osuus Suomessa on kuitenkin kansainvälistä keskitasoa alhaisempi, sillä keskimäärin 20 prosenttia 15-vuotiaista eurooppalaisnuorista käyttää sähkötupakkaa. </p><p>Sähkötupakka on yleistynyt nuorten keskuudessa muun muassa siksi, että vapettaminen näkyy nuorille suunnatussa mediassa. WHO:n Euroopan toimisto painottaa, että tarvitaan kiireellisesti ehkäisystrategioita nuorten suojelemiseksi haitallisilta aineilta. On tärkeää tunnustaa, että näiden aineiden kielteiset vaikutukset ulottuvat käyttäjiensä ympäristöön ja vaikuttavat laajemmin nuorisoyhteisöön.</p><h2>Tyttöjen ja poikien erot päihteiden käytössä kaventumassa</h2><p>WHO-Koululaistutkimuksen mukaan pojat käyttävät sähkötupakkaa, nuuskaavat, juovat itsensä humalaan ja käyttävät kannabista yleisemmin kuin tytöt, mutta osuudet olivat nousseet molemmilla sukupuolilla vuoteen 2018 verrattuna.</p><p>Kansainväliset tulokset toivat esille sukupuolten välisen eron yleisen kaventumisen. Tytöt polttavat savukkeita tai käyttävät sähkötupakkaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin pojat. Suomessa sähkötupakointi on pojilla (18 %) toistaiseksi yleisempää kuin tytöillä (13 %), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä Suomessakaan vuonna 2022.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 21 May 2024 15:40:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a2e8a0187d73e501dc682cc3c2ef30f9</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/sahkotupakka_istock-1177926514-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/sahkotupakka_istock-1177926514-1.jpg" length="161422" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>ADHD:n taustalta löytyi uusia riskitekijöitä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhdn-taustalta-loytyi-uusia-riskitekijoita.html</link> <description>Raskaudenaikainen stressi ja lyhyt imetys voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore suomalaistutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore Oulun yliopiston tutkimus. On myös mahdollista, että lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.</p><p>Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.</p><p>Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla. ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.</p><p><em>Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Jallow väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24.5.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ADHD:n varhaiset riskitekijät.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 20 May 2024 09:20:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">346d20f95c8611b829b4ec0d60f7c0c7</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/adhd_istock-1053433074-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/adhd_istock-1053433074-1.jpg" length="144267" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Viheralueet edistävät mielenterveyttä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viheralueet-edistavat-mielenterveytta.html</link> <description>Puiston tai metsän lähellä asuvat näyttävät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Yhteys selittyy osin pienemillä ilmansaastepitoisuuksilla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, brittiaineistoon perustuvat tulokset osoittavat.</p><p>Tutkimuksessa yli 400 000 brittiä seurattiin keskimäärin 12 vuotta, minkä aikana heistä 17 000 sairastui masennukseen ja 17 000 ahdistuneisuuteen.</p><p>Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta.</p><p>Viheralueiden läheisyydessä ilmansaastepitoisuudet olivat pienempiä, ja tämä selitti suuren osan viheralueiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteydestä, tutkijat havaitsivat.</p><p>Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.nature.com/articles/s44220-024-00227-z">Nature Mental Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 17 May 2024 11:38:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">99bffb369b6e6dc29fa155557e09219e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kevat_iss_26706_00028-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kevat_iss_26706_00028-1.jpg" length="273795" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
