Congratulations!

[Valid RSS] This is a valid RSS feed.

Recommendations

This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.

Source: https://www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

  1. <?xml version="1.0"?>
  2. <rss version="2.0"
  3. xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  4. xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  5. xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss"
  6. xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  7. >
  8. <channel>
  9. <title>Uutiset - Apteekki</title>
  10. <link>https://www.apteekki.fi</link>
  11. <generator>Sivuviidakko</generator>
  12. <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description>
  13. <language>fi</language>
  14. <pubDate>Sat, 09 Dec 2023 04:13:37 +0200</pubDate>
  15. <lastBuildDate>Thu, 07 Dec 2023 13:44:00 +0200</lastBuildDate>
  16. <ttl>30</ttl>
  17. <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" />
  18. <item>
  19. <title>Joka toisella aikuisella verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine</title>
  20. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/joka-toisella-aikuisella-verenpainelaakitys-tai-kohonnut-verenpaine.html</link>
  21. <description>Lihavuuden yleistyminen nostaa suomalaisen verenpaineita ja kolesteroliarvoja. Tutkija korostaa yhteiskunnallisia toimia tilanteen parantamiseksi.</description>
  22. <content:encoded><![CDATA[<p>Kahdella miljoonalla suomalaisella eli joka toisella aikuisella on joko verenpainel&auml;&auml;kitys tai kohonnut verenpaine, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa. Tiedot pohjautuvat Terve Suomi -tutkimukseen.</p><p>Huolestuttavaa on my&ouml;s, ett&auml; jopa puolella verenpainel&auml;&auml;kityst&auml; k&auml;ytt&auml;vist&auml; verenpaineet eiv&auml;t ole hoitotavoitteessa. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2017, jolloin vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran.&nbsp;</p><p>2000-luvun alkupuolella suomalaisten verenpaineet olivat laskussa, nyt kehitys n&auml;ytt&auml;&auml; pys&auml;htyneen.</p><p>- On todenn&auml;k&ouml;ist&auml;, ett&auml; verenpainel&auml;&auml;kitys aloitetaan liian pienell&auml; annoksella ja liian my&ouml;h&auml;&auml;n. My&ouml;s lihavuuden yleistyminen nostaa verenpaineita tulevaisuudessa. T&auml;m&auml; on n&auml;ht&auml;viss&auml; my&ouml;s kolesteroliarvoissa, toteaa ylil&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Lara Lehtoranta</strong>.</p><p>Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lihavuus ja vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus ovat yleistyneet ty&ouml;ik&auml;isill&auml; ja jo yli 3 miljoonaa suomalaista sairastaa rasva-aineenvaihdunnan h&auml;iri&ouml;t&auml;, eli heill&auml; on joko kohonneet veren kolesterolipitoisuudet tai kolesterolil&auml;&auml;kitys. Noin nelj&auml;sosalla kolesterolil&auml;&auml;kityksen k&auml;ytt&auml;jist&auml; on edelleen korkeat kolesteroliarvot.</p><p>Erityisen huolestuttavaa on veren triglyseridirasva-arvojen kasvu ty&ouml;ik&auml;isill&auml;.</p><p>- Triglyseridirasvojen pitoisuutta lis&auml;&auml;v&auml;t vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus, runsas alkoholin k&auml;ytt&ouml; sek&auml; ruokavalio, joka sis&auml;lt&auml;&auml; paljon kovaa rasvaa sek&auml; v&auml;h&auml;kuituisia hiilihydraatteja, Lehtoranta kertoo.</p><p>El&auml;keik&auml;isill&auml; menee kansantautien riskitekij&ouml;iden suhteen paremmin. Heill&auml; esimerkiksi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tasot ovat laskeneet, mit&auml; ainakin osittain selitt&auml;&auml; kolesterolil&auml;&auml;kkeiden lis&auml;&auml;ntynyt k&auml;ytt&ouml;.</p><p>- Jotta tulevaisuus kaiken kaikkiaan n&auml;ytt&auml;isi valoisammalta, tarvitsemme lis&auml;&auml; yhteiskunnallisia toimia, yhteisty&ouml;t&auml; eri toimijoiden kesken sek&auml; riitt&auml;v&auml;t resurssit perusterveydenhuollossa lihavuuden ja sen liit&auml;nn&auml;issairauksien ehk&auml;isyyn ja hoitoon, summaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti <strong>Annamari Lundqvist</strong>.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  23. <pubDate>Thu, 07 Dec 2023 13:44:00 +0200</pubDate>
  24. <guid isPermaLink="false">6f82ad4b9e64f16f7f2c30ec0c56b2cb</guid>
  25. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  26. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  27. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  28. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaineen-mittaus_ing_18944_07469-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  29. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaineen-mittaus_ing_18944_07469-1.jpg" length="134319" type="image/jpeg" />
  30. </item>
  31. <item>
  32. <title>Suomalaisten lihominen aiheuttaa jo merkittäviä ongelmia</title>
  33. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomalaisten-lihominen-aiheuttaa-jo-merkittavia-ongelmia.html</link>
  34. <description>Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lisäkustannukset terveydenhuollolle.</description>
  35. <content:encoded><![CDATA[<p>Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylitt&auml;&auml; lihavuuden rajan (30 kg/m2), kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)&nbsp;Terve Suomi -tutkimus.</p><p>Naisista 30 prosentilla ja miehist&auml; 27 prosentilla on lihavuutta. Yleisint&auml; lihavuus on 40&ndash;64-vuotiailla, joista joka kolmannella on lihavuutta.</p><p>Vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus on viel&auml;kin yleisemp&auml;&auml;, ja sit&auml; esiintyy l&auml;hes joka toisella aikuisella. Vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuuden raja-arvona pidet&auml;&auml;n naisilla yli 90 sentin ja miehill&auml; yli 100 sentin vy&ouml;t&auml;r&ouml;nymp&auml;ryst&auml;.</p><p>Lihavuus ja vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuus ovat yleistyneet viime vuosina ty&ouml;ik&auml;isill&auml; eli 20&ndash;64-vuotiailla.&nbsp;Ty&ouml;ik&auml;isill&auml; miehill&auml; lihavuus on lis&auml;&auml;ntynyt 3 prosenttiyksikk&ouml;&auml; ja naisilla 4 prosenttiyksikk&ouml;&auml; vuoteen 2017 verrattuna. Keskimittaisen miehen paino on noussut 1,6 kg ja naisen 1,8 kg.</p><p>- Lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin lis&auml;kustannukset terveydenhuollolle. Viimeist&auml;&auml;n nyt tarvitaan yhteiskunnan laaja-alaisia toimia v&auml;est&ouml;n lihomisen pys&auml;ytt&auml;miseksi. T&auml;llaisia keinoja voisivat olla muun muassa elintarvikkeiden ep&auml;terveellisyyteen perustuvat verot ja markkinointirajoitukset, toteaa Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, dosentti <strong>Annamari Lundqvist</strong>.</p><p></p>]]></content:encoded>
  36. <pubDate>Mon, 04 Dec 2023 13:09:00 +0200</pubDate>
  37. <guid isPermaLink="false">30fec80de4720c03b7a7c44f18d9e9ba</guid>
  38. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  39. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  40. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  41. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vaaka_painonhallinta_lihavuus_02e99826.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  42. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vaaka_painonhallinta_lihavuus_02e99826.jpg" length="114244" type="image/jpeg" />
  43. </item>
  44. <item>
  45. <title>Joka neljäs sairastuu syöpään elämänsä aikana</title>
  46. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/joka-neljas-sairastuu-syopaan-elamansa-aikana.html</link>
  47. <description>Arviolta joka neljäs ihminen maailmassa sairastuu johonkin syöpään elämänsä aikana. Syövät ovat yleistyneet myös Suomessa väestön ikääntymisen takia ja kehitys jatkunee samanlaisena.</description>
  48. <content:encoded><![CDATA[<p>Arviolta joka nelj&auml;s ihminen sairastuu johonkin sy&ouml;p&auml;&auml;n el&auml;m&auml;ns&auml; aikana, mutta maiden v&auml;lill&auml; on suuria eroja. Sy&ouml;p&auml;riskit ovat suurimmat Euroopassa ja muissa varakkaissa maissa ja pienimm&auml;t k&ouml;yhiss&auml; maissa.</p><p><a href="https://doi.org/10.1016/j.scib.2023.09.041" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Science Bulletin -lehden sivulle">Science Bulletin -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 185 maan tietoihin vuodelta 2020, ja niiden perusteella miehist&auml; 26 prosenttia ja naisista 24 prosenttia sairastuu sy&ouml;p&auml;&auml;n jossain vaiheessa el&auml;m&auml;&auml;ns&auml;.</p><p>Riskit kuitenkin vaihtelevat paljon eri puolilla maailmaa. Varakkaimmissa maissa sy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuu 40 prosenttia ja k&ouml;yhimmiss&auml; maissa noin 10 prosenttia v&auml;est&ouml;st&auml;. &Auml;&auml;rip&auml;iss&auml; olivat Australia ja Uusi-Seelanti, joissa sy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuu joka toinen, ja L&auml;nsi-Afrikka, miss&auml; ainoastaan joka kahdestoista saa sy&ouml;p&auml;diagnoosin.</p><p>Erot johtuvat pitk&auml;lti varakkaiden maiden v&auml;est&ouml;jen pitemm&auml;st&auml; elini&auml;st&auml;, jonka ansiosta heist&auml; useampi ehtii sairastua sy&ouml;p&auml;&auml;n. K&ouml;yhemmiss&auml; maissa monet, jotka olisivat sairastuneet sy&ouml;p&auml;&auml;n, menehtyv&auml;t muihin sairauksiin ennen sy&ouml;v&auml;n toteamista, tutkijat kirjoittavat.</p><p>Eturauhassy&ouml;p&auml; ja rintasy&ouml;p&auml; ovat yleisimm&auml;t sy&ouml;v&auml;t ymp&auml;ri maailmaa potilaiden i&auml;st&auml; riippumatta. Sy&ouml;v&auml;t ovat yleistyneet Suomessa v&auml;est&ouml;n ik&auml;&auml;ntymisen takia ja todenn&auml;k&ouml;isesti kehitys jatkuu samanlaisena. Hoitojen ja diagnostiikan kehityksen ansiosta entist&auml; useammat kuitenkin selvi&auml;v&auml;t sy&ouml;v&auml;st&auml;.</p>]]></content:encoded>
  49. <pubDate>Fri, 01 Dec 2023 09:27:00 +0200</pubDate>
  50. <guid isPermaLink="false">6ef49f3a15a25abeab4c971e4fddfc05</guid>
  51. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  52. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  53. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  54. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/syopapotilas_istock-667825028-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  55. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/syopapotilas_istock-667825028-1.jpg" length="135558" type="image/jpeg" />
  56. </item>
  57. <item>
  58. <title>Masennuslääke saattaa auttaa ärtyvän suolen oireyhtymässä</title>
  59. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masennuslaake-saattaa-auttaa-artyvan-suolen-oireyhtymassa.html</link>
  60. <description>Pieni annos amitriptyliiniä voi lievittää kipua ja edistää suoliston toimintaa, ja näin helpottaa ärtyvän suolen oireyhtymästä potevia, kertoo tuore tutkimus.</description>
  61. <content:encoded><![CDATA[<p>&Auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml;&auml; sairastavat voivat hy&ouml;ty&auml; pieniannoksisesta masennusl&auml;&auml;kityksest&auml;, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus havaittiin potilailla, joilla tavanomaiset hoidot eiv&auml;t olleet toimineet.</p><p>Masennusl&auml;&auml;kkeit&auml; on k&auml;ytetty &auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml;n hoidossa aiemminkin, mutta nyt julkaistu tutkimus on suurempi kuin aiemmat ja ensimm&auml;inen, jossa vaikutuksia on tutkittu pelk&auml;st&auml;&auml;n perusterveydenhuollon potilailla.</p><p>Tutkimukseen osallistuneet 460 potilasta satunnaistettiin saamaan p&auml;ivitt&auml;in 10 mg amitriptyliini-masennusl&auml;&auml;kett&auml; tai lumevalmistetta puolen vuoden ajan. L&auml;&auml;keannosta nostettiin v&auml;hitellen potilaskohtaisesti, mutta suurimmillaankin annos oli korkeintaan 30 mg p&auml;iv&auml;ss&auml;.</p><p>Amitriptyliinilla hoidettujen oireet lievittyiv&auml;t selv&auml;sti enemm&auml;n kuin lumeryhm&auml;l&auml;isten, tulokset osoittivat. L&auml;&auml;keryhm&auml;ss&auml; oli jonkin verran enemm&auml;n haittavaikutuksia, kuten suun kuivumista ja uneliaisuutta, mutta ne olivat yleens&auml; lievi&auml;.</p><p>L&auml;&auml;kitys ei juurikaan parantanut potilaiden mielialaa tai mahdollisia masennusoireita, joten vaikutukset johtuvat todenn&auml;k&ouml;isesti muista seikoista. Pieniannoksinen amitriptyliini voi lievitt&auml;&auml; kipua ja edist&auml;&auml; suoliston toimintaa, mik&auml; mahdollisesti selitt&auml;&auml; hy&ouml;tyj&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://doi.org/10.1016/S0140-6736(23)01523-4" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Lancet-lehden sivulle.">Lancet-lehdess&auml;</a>.</p><p>&Auml;rtyv&auml;n suolen oireyhtym&auml; on tuntemattomasta syyst&auml; johtuva kiusallinen suoliston toimintah&auml;iri&ouml;, joka aiheuttaa mm. ripulia, vatsan turpoamista, kipuja ja ummetusta. Sit&auml; potee arviolta 10&ndash;15 prosenttia v&auml;est&ouml;st&auml;.</p>]]></content:encoded>
  62. <pubDate>Thu, 30 Nov 2023 12:52:00 +0200</pubDate>
  63. <guid isPermaLink="false">9f24572968f05543f6806589d62c85a4</guid>
  64. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  65. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  66. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  67. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suolisto_ist_23962_00073-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  68. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suolisto_ist_23962_00073-1.jpg" length="175106" type="image/jpeg" />
  69. </item>
  70. <item>
  71. <title>Endometrioosia potevilla paljon muitakin oireita</title>
  72. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/endometrioosia-potevilla-paljon-muitakin-oireita.html</link>
  73. <description>Endometrioosiin sairastuneet naiset kärsivät muita useammin muun muassa masennuksesta, allergioista ja migreenistä, kertoo tuore tutkimus.</description>
  74. <content:encoded><![CDATA[<p>Endometrioosia sairastavat naiset k&auml;rsiv&auml;t usein my&ouml;s monista vaivoista, jotka eiv&auml;t kuulu varsinaisiin endometrioosin oireisiin. Taustalla saattavat olla sairauteen liittyv&auml;t immunologiset ja tulehdukselliset vaikutukset.</p><p>Endometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvosirottuma. Siin&auml; kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella.</p><p>Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan endometrioosia sairastavilla on muita enemm&auml;n kuukautiskipuja ja runsasta kuukautisvuotoa, masennusta, ahdistusoireita, allergioita, uupumusta, univaikeuksia, syd&auml;men tykytyst&auml;, selk&auml;kipuja, migreeni&auml; ja p&auml;&auml;kipuja, nivelj&auml;ykkyytt&auml; ja nivelkipuja, ummetusta, per&auml;pukamia, n&auml;r&auml;styst&auml; ja virtsaamiskipuja. Osa n&auml;ist&auml; on tyypillisi&auml; endometrioosin oireita, mutta kaikki eiv&auml;t suoraan kuulu sairauteen.</p><p>Endometrioosin perussyyt&auml; ei tunneta, mutta siihen kuuluu immunologisia ja tulehduksellisia piirteit&auml;, jotka saattavat selitt&auml;&auml; my&ouml;s muita oireita. T&auml;m&auml;n aineiston perusteella ei kuitenkaan voi sanoa johtuvatko oireet vain endometrioosista vai jostain muusta seikasta, jota ei tutkimuksessa pystytty huomioimaan.</p><p>Tutkimukseen osallistui 7 600 naista, joista hieman alle 1 200 sairasti endometrioosia. Oireista kyseltiin kolmen vuoden v&auml;lein keskim&auml;&auml;rin yhdeks&auml;nvuotisen seurannan aikana. Tulokset julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1016/j.ajog.2023.07.033" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology -lehfen sivulle"> American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Endometrioosia sairastaa noin joka kymmenes nainen.</p>]]></content:encoded>
  75. <pubDate>Thu, 23 Nov 2023 14:51:00 +0200</pubDate>
  76. <guid isPermaLink="false">bc2acaa0345966dc8e10730516e8f7c4</guid>
  77. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  78. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  79. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  80. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuukautiskivut_ist_24612_03867-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  81. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuukautiskivut_ist_24612_03867-1.jpg" length="177921" type="image/jpeg" />
  82. </item>
  83. <item>
  84. <title>Uniongelmat nostavat verenpainetta</title>
  85. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uniongelmat-nostavat-verenpainetta.html</link>
  86. <description>Lyhyet yöunet, nukahtamisvaikeudet ja yöllinen heräily lisäävät kohonneen verenpaineen riskiä etenkin naisilla, kertoo tuore tutkimus.</description>
  87. <content:encoded><![CDATA[<p>Alle seitsentuntisia y&ouml;unia nukkuvat ja uniongelmista k&auml;rsiv&auml;t saattavat olla muita alttiimpia verenpaineen kohoamiselle, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys havaittiin naisilla, mutta todenn&auml;k&ouml;isesti sama p&auml;tee my&ouml;s miehiin.</p><p>Tutkimuksessa hy&ouml;dynnettiin 66 000 naisen 16-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella alle seitsem&auml;n tuntia y&ouml;ss&auml; nukkuvilla todettiin korkea verenpaine 7&ndash;10 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin naisilla, jotka nukkuivat 7&ndash;8 tuntia y&ouml;ss&auml;. Pitemm&auml;t y&ouml;unet eiv&auml;t vaikuttaneet riskiin.</p><p>My&ouml;s nukahtamisvaikeudet ja y&ouml;llinen her&auml;ily liittyiv&auml;t korkean verenpaineen riskiin. Verrattuna naisiin, joilla kyseisi&auml; ongelmia ei ollut, korkea verenpaine todettiin seurannan aikana 14&ndash;28 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Uniongelmista k&auml;rsiv&auml;t olivat muita todenn&auml;k&ouml;isemmin ylipainoisia ja heid&auml;n el&auml;m&auml;ntapansa olivat ep&auml;terveellisempi&auml; kuin hyvin nukkuvien, mutta yhteydet n&auml;kyiv&auml;t senkin j&auml;lkeen, kun n&auml;m&auml; ja monia muita seikkoja huomioitiin analyysissa. On kuitenkin mahdollista, ett&auml; univaikeuksiin nyt liitetty verenpainevaikutus johtuu useiden eri tekij&ouml;iden yhdistelm&auml;st&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.123.21350" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Hypertension-lehden sivulle">Hypertension-lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  88. <pubDate>Wed, 15 Nov 2023 13:30:00 +0200</pubDate>
  89. <guid isPermaLink="false">2a55fea1c29a6b46514586ff74545c53</guid>
  90. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  91. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  92. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  93. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/unettomuus_inh_19060_123335-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  94. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/unettomuus_inh_19060_123335-1.jpg" length="163290" type="image/jpeg" />
  95. </item>
  96. <item>
  97. <title>Riskiryhmien maksuttomat influenssarokotukset alkavat - samalla voi ottaa myös koronatehosteen</title>
  98. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/riskiryhmien-maksuttomat-influenssarokotukset-alkavat-samalla-voi-ottaa-myos-koronatehosteen.html</link>
  99. <description>Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset järjestetään ja milloin ja missä rokotukset voi käydä ottamassa.</description>
  100. <content:encoded><![CDATA[<p>Monet hyvinvointialueet aloittavat influenssan riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset marraskuun alussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkitt&auml;v&auml;&auml; hy&ouml;ty&auml;. T&auml;h&auml;n riskiryhm&auml;&auml;n kuuluvat&nbsp;65 vuotta t&auml;ytt&auml;neet,&nbsp;6 kuukauden &ndash; 6 vuoden ik&auml;iset lapset, raskaana olevat ja&nbsp;sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.</p><p>Maksutta rokotteen saavat my&ouml;s pitk&auml;aikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa asuvat ja&nbsp;potilaiden tai asiakkaiden v&auml;litt&ouml;m&auml;&auml;n hoitoon tai huoltoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon henkil&ouml;st&ouml; sek&auml; l&auml;&auml;kehuollon ty&ouml;ntekij&auml;t. My&ouml;s varusmiespalveluksen tai vapaaehtoisen asepalvelukset aloittaville tarjotaan ilmainen rokote. Maksutta rokotteen saavat my&ouml;s ne&nbsp;henkil&ouml;t, jotka ovat toistuvasti l&auml;heisess&auml; kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai sellaiseen vakavalle influenssalle alttiiseen, jota ei voida suojata influenssarokotteella.</p><p>T&auml;ll&auml; kaudella influenssarokotteen saavat maksutta lis&auml;ksi ne, joilla on riski sairastua lintuinfluenssaan. Heit&auml; ovat muun muassa turkistarhoilla ja siipikarjan parissa ty&ouml;skentelev&auml;t, virkael&auml;inl&auml;&auml;k&auml;rit, laboratorioty&ouml;ntekij&auml;t, jotka ottavat tai k&auml;sittelev&auml;t lintuinfluenssan&auml;ytteit&auml;, sek&auml; muut, joilla on suuri riski saada lintuinfluenssatartunta ty&ouml;ns&auml; tai muun olosuhteen vuoksi.</p><h2>Influenssarokotteen yhteydess&auml; voi ottaa my&ouml;s koronarokotteen</h2><p>T&auml;n&auml; syksyn&auml; kaikille 65 vuotta t&auml;ytt&auml;neille, 18 vuotta t&auml;ytt&auml;neille koronan riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta t&auml;ytt&auml;neille voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan my&ouml;s koronarokotteen tehosteannosta. Tehostetta suositellaan riippumatta siit&auml;, montako koronarokoteannosta on saanut tai kuinka monta kertaa on sairastanut koronataudin.</p><p>Edellisest&auml; koronarokotteesta tai mink&auml; tahansa koronavariantin sairastamisesta on kuitenkin pit&auml;nyt kulua v&auml;hint&auml;&auml;n kolme kuukautta, jotta rokotteesta olisi toivottavaa hy&ouml;ty&auml;. Tehosteannoksena k&auml;ytet&auml;&auml;n varianttir&auml;&auml;t&auml;l&ouml;ityj&auml; valmisteita.</p><h2>Tiedot rokotusj&auml;rjestelyist&auml; omalta hyvinvointialueelta</h2><p>Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssa- ja koronarokotukset j&auml;rjestet&auml;&auml;n ja milloin ja miss&auml; rokotukset voi k&auml;yd&auml; ottamassa.</p><p>Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista l&auml;&auml;k&auml;rin reseptill&auml; ja k&auml;yd&auml; pist&auml;tt&auml;m&auml;ss&auml; sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea my&ouml;s yksityiselt&auml; l&auml;&auml;k&auml;riasemalta. Osa ty&ouml;nantajista tarjoaa influenssarokotuksen ty&ouml;ntekij&ouml;illeen ty&ouml;terveyshuollon kautta.</p><p>Koronarokotteita ei ole toistaiseksi saatavissa ty&ouml;terveyshuollosta tai reseptill&auml; apteekeista.</p>]]></content:encoded>
  101. <pubDate>Thu, 09 Nov 2023 15:13:00 +0200</pubDate>
  102. <guid isPermaLink="false">7203799686a6ee380b9456d3071847b9</guid>
  103. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  104. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  105. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  106. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  107. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" length="153883" type="image/jpeg" />
  108. </item>
  109. <item>
  110. <title>Lihavuus merkittävä reumatautien riskitekijä</title>
  111. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihavuus-merkittava-reumatautien-riskitekija.html</link>
  112. <description>Lihavuus suurentaa riskiä sairastua nivelreumaan, nivelrikkoon, kihtiin, nivelpsoriaasiin tai selkärankareumaan, kertoo tuore tutkimus.</description>
  113. <content:encoded><![CDATA[<p>Lihavuus on yhdistetty monien reumaattisten tautien riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella tuo yhteys on todenn&auml;k&ouml;isesti syyseurauksellinen. Toisin sanoen lihavuus itsess&auml;&auml;n suurentaa reumatautien riski&auml;.</p><p>Tutkimuksessa k&auml;ytettiin Iso-Britannian biopankkiaineistoja, joista poimittiin 360 000 osallistujan terveys- ja geenitiedot. Geenitietojen avulla tunnistettiin potilaat, jotka olivat perim&auml;ns&auml; vuoksi alttiita lihomaan, mik&auml; tekee tuloksista luotettavampia ja auttaa erottamaan riskitekij&ouml;iden ja niit&auml; aiheuttavien seikkojen vaikutukset.</p><p>Analyysin perusteella riski sairastua nivelreumaan, nivelrikkoon, kihtiin, nivelpsoriaasiin tai selk&auml;rankareumaan oli sit&auml; suurempi mit&auml; lihavampi potilas oli.</p><p>Suuri painoindeksi liittyi selk&auml;rankareumaan ja kihtiin etenkin naisilla. Nivelrikon osalta riski oli suurempi vaihdevuosien j&auml;lkeen.</p><p>Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, sill&auml; geenitietojen ansiosta ne viittaavat lihavuuden todenn&auml;k&ouml;isesti suurentavan monien reumatautien riski&auml; suoraan. T&auml;llainen yhteys on aiemmin havaittu lihavuuden sek&auml; nivelreuman, nivelrikon ja kihdin v&auml;lilt&auml;, mutta selk&auml;rankareumaa ja nikamatulehduksia koskevat havainnot ovat uusia.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lis&auml;tutkimuksissa, lihavuuden ehk&auml;iseminen ja laihduttaminen ehk&auml;isee my&ouml;s reumatauteja.</p><p>Tulokset julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://doi.org/10.1002/art.42613" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Arthritis &amp; Rheumatology -lehden sivulle">Arthritis &amp; Rheumatology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Arviolta 2,5 miljoonaa suomalaisaikuista on v&auml;hint&auml;&auml;n ylipainoisia ja heist&auml; noin miljoona on lihavia.</p>]]></content:encoded>
  114. <pubDate>Fri, 03 Nov 2023 11:48:00 +0200</pubDate>
  115. <guid isPermaLink="false">2ce8210948760dd79681b33211462264</guid>
  116. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  117. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  118. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  119. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kihti_istock-1339272313-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  120. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kihti_istock-1339272313-1.jpg" length="144841" type="image/jpeg" />
  121. </item>
  122. <item>
  123. <title>Hyvä fyysinen kunto pienentää rintasyöpäriskiä</title>
  124. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyva-fyysinen-kunto-pienentaa-rintasyopariskia.html</link>
  125. <description>Hyvä kestävyyskunto voi auttaa vaihdevuodet ohittanutta naista välttymään rintasyövältä, kertoo tuore tutkimus. Yhteys koskee etenkin ylipainoisia naisia.</description>
  126. <content:encoded><![CDATA[<p>Hyv&auml; fyysinen kunto ja varsinkin hyv&auml; kest&auml;vyyskunto voi auttaa vaihdevuodet ylitt&auml;nytt&auml; naista v&auml;lttym&auml;&auml;n rintasy&ouml;v&auml;lt&auml;. Yhteys koskee tosin l&auml;hinn&auml; naisia, jotka ovat ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi tutkimuksesta, jossa 18 000 vaihdevuodet ylitt&auml;nytt&auml; keskim&auml;&auml;rin 60-vuotiasta brittinaista seurattiin yhdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana naisilla todettiin yhteens&auml; 530 rintasy&ouml;p&auml;&auml;.</p><p>Tulosten perusteella parhaassa fyysisess&auml; kunnossa olevat naiset sairastuivat rintasy&ouml;p&auml;&auml;n noin nelj&auml;nneksen ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin naiset, joiden kest&auml;vyyskunto oli huono tai kohtalainen.</p><p>Tarkemmassa analyysissa hyv&auml; kest&auml;vyyskunto liittyi pienemp&auml;&auml;n sairastumisriskiin ainoastaan naisilla, jotka olivat ylipainoisia tai lihavia tai joiden rasvaprosentti oli suuri.</p><p>Havainnot olisi syyt&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa, mutta ne viittaavat hyv&auml;n fyysisen kunnon ja liikunnan pienent&auml;v&auml;n ylipainoisten naisten rintasy&ouml;p&auml;riski&auml; vaihdevuosien j&auml;lkeen. Liikunta pienent&auml;&auml; my&ouml;s syd&auml;n- ja verisuonitautien ja lukuisten muiden sairauksien vaaraa.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bjsports-2021-104870" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n British Journal of Sports Medicine -lehden sivulle">British Journal of Sports Medicine -lehdess&auml;</a>.</p><p>Vaihdevuosilla eli menopaussilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen kuukautiset lakkaavat ja munasarjojen toiminta heikkenee ja loppuu. Suurelle osalle naisista t&auml;m&auml; aiheuttaa oireita, kuten kuumia aaltoja ja y&ouml;llist&auml; hikoilua. Suomalaisnaisten vaihdevuodet alkavat keskim&auml;&auml;rin 51 vuoden i&auml;ss&auml;.</p>]]></content:encoded>
  127. <pubDate>Mon, 30 Oct 2023 11:44:00 +0200</pubDate>
  128. <guid isPermaLink="false">80a2e8cf4bf05cfc4d678b5cf2cf285f</guid>
  129. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  130. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  131. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  132. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/juoksu_istock-1155204411-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  133. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/juoksu_istock-1155204411-1.jpg" length="150904" type="image/jpeg" />
  134. </item>
  135. <item>
  136. <title>Verenpainelääkitys laskee iäkkään dementiariskiä</title>
  137. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpainelaakitys-laskee-iakkaan-dementiariskia.html</link>
  138. <description>Korkea verenpaine saattaa hoitamattomana altistaa dementialle, mutta verenpainelääkityksen avulla riski näyttäisi laskevan terveiden samanikäisten tasolle, kertoo tuore tutkimus.</description>
  139. <content:encoded><![CDATA[<p>Korkea verenpaine saattaa hoitamattomana altistaa dementialle, mutta verenpainel&auml;&auml;kityksen avulla riski n&auml;ytt&auml;isi laskevan terveiden samanik&auml;isten tasolle.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi 17 tutkimuksen <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.33353" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Network Open -lehden sivulle">meta-analyysista</a> ja yhteens&auml; 35 000 kotonaan asuvan keskim&auml;&auml;rin 73-vuotiaan nelivuotisista seurantatiedoista.</p><p>Hoitamatonta korkeaa verenpainetta potevien riski sairastua dementiaan oli 42 prosenttia suurempi kuin samanik&auml;isten, joilla ei ollut verenpaineongelmia, tulokset osoittivat. Jos verenpainepotilas sen sijaan oli asianmukaisella verenpainel&auml;&auml;kityksell&auml;, riski ei eronnut terveiden riskist&auml;.</p><p>Yhteydet havaittiin riippumatta potilaiden i&auml;st&auml;, sukupuolesta tai etnisest&auml; taustasta. My&ouml;sk&auml;&auml;n tutkimusten alussa mitatut verenpainetasot eiv&auml;t vaikuttaneet yhteyteen.</p><p>Korkeaa verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehist&auml; ja kolmannes naisista. Verenpainel&auml;&auml;kityksell&auml; on noin puoli miljoonaa. Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkitt&auml;vimpi&auml; terveysriskej&auml;, ja se aiheuttaa vuosittain yli kymmenen miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Korkea verenpaine altistaa monille sairauksille, mm. syd&auml;n- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;ille.</p><p>Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa liev&auml;&auml; ja melkein yht&auml; moni pitemm&auml;lle ehtinytt&auml; dementiaa.</p>]]></content:encoded>
  140. <pubDate>Tue, 17 Oct 2023 09:10:00 +0300</pubDate>
  141. <guid isPermaLink="false">d55bc81f548e9ef8289ddd811f68e506</guid>
  142. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  143. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  144. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  145. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aamulaakkeet_istock-840639852-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  146. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aamulaakkeet_istock-840639852-1.jpg" length="146748" type="image/jpeg" />
  147. </item>
  148. <item>
  149. <title>Närästyksen taustalla usein psykologiset syyt</title>
  150. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastyksen-taustalla-usein-psykologiset-syyt.html</link>
  151. <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan masennus, stressihäiriöt ja muut psykologiset vaivat ovat jopa fyysisiä seikkoja useammin närästysoireiden taustalla.</description>
  152. <content:encoded><![CDATA[<p>Masennus, stressih&auml;iri&ouml;t ja muut psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisi&auml; seikkoja t&auml;rke&auml;mpi&auml; n&auml;r&auml;stysoireiden selitt&auml;misess&auml;. Tuoreen tutkimuksen havainnot olisi hyv&auml; huomioida pitk&auml;kestoista n&auml;r&auml;styst&auml; potevien hoidossa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1053/j.gastro.2023.06.019" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Gastroenterology-lehden sivulle">Gastroenterology-lehdess&auml;</a>, ja siihen osallistui 400 keskim&auml;&auml;rin 49-vuotiasta n&auml;r&auml;styspotilasta.</p><p>Potilaiden psykologiset oireet selittiv&auml;t n&auml;r&auml;stysoireiden voimakkuutta ja m&auml;&auml;r&auml;&auml; paremmin kuin fysiologiset seikat, tulokset osoittivat. Varsinkin masennusoireet ja traumaper&auml;isen stressih&auml;iri&ouml;n oireet liittyiv&auml;t n&auml;r&auml;stykseen.</p><p>Havainnot vahvistavat k&auml;sityst&auml;, jonka mukaan psykologiset seikat voivat vaikuttaa moniin suolisto-oireisiin, ja joissain tapauksissa nuo vaikutukset voivat olla suurempia kuin varsinaisten fyysisten seikkojen. Tulokset eiv&auml;t kuitenkaan tarkoita sit&auml;, ett&auml; esimerkiksi n&auml;r&auml;styksen taustalla olisi ainoastaan psyykkisi&auml; oireita. Tulokset eiv&auml;t my&ouml;sk&auml;&auml;n osoita, ett&auml; n&auml;r&auml;stysoireiden ja psykologisten seikkojen yhteys on kausaalinen.</p><p>N&auml;r&auml;stys tarkoittaa polttavaa kipua tai ep&auml;miellytt&auml;v&auml;&auml; tuntemusta rintalastan takana. N&auml;r&auml;styksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta. Muun muassa ruokavaliomuutokset ja laihduttaminen voivat v&auml;hent&auml;&auml; n&auml;r&auml;styst&auml;, mutta usein vaivoja hoidetaan n&auml;r&auml;stysl&auml;&auml;kkeill&auml;.</p>]]></content:encoded>
  153. <pubDate>Fri, 13 Oct 2023 11:43:00 +0300</pubDate>
  154. <guid isPermaLink="false">14404437d2896a2f53d88e83dea01a0a</guid>
  155. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  156. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  157. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  158. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastys_istock-1336252118-2.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  159. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastys_istock-1336252118-2.jpg" length="180390" type="image/jpeg" />
  160. </item>
  161. <item>
  162. <title>Lasten ja nuorten ylipaino huolestuttavan yleistä</title>
  163. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lasten-ja-nuorten-ylipaino-huolestuttavan-yleista.html</link>
  164. <description>Pojista joka neljännellä ja tytöistä joka viidennellä on ylipainoa, kertoo THL:n tuoreet rekisteritulokset.</description>
  165. <content:encoded><![CDATA[<p>Ylipaino ja lihavuus on edelleen yleist&auml; lapsilla ja nuorilla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>THL:n yll&auml;pit&auml;m&auml;st&auml; lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus -tilastosta k&auml;y ilmi, ett&auml; viime vuonna 2022 runsaalla nelj&auml;nneksell&auml; (27 %) 2&ndash;16-vuotiaista pojista ja vajaalla viidenneksell&auml; (18 %) samanik&auml;isist&auml; tyt&ouml;ist&auml; oli ylipainoa tai lihavuutta.</p><p>Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat THL:n kehitt&auml;misp&auml;&auml;llikk&ouml; <strong>P&auml;ivi M&auml;en</strong> mukaan merkitt&auml;v&auml; kansanterveyden haaste, sill&auml; ne heikent&auml;v&auml;t monin tavoin fyysist&auml; ja psykososiaalista terveytt&auml; ja hyvinvointia lapsena ja my&ouml;hemmin aikuisena. Vaikka vuodesta 2014 jatkunut THL:n tilastoseuranta kertoo, ett&auml; ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on vakiintunut, on M&auml;en mukaan terveyden edist&auml;misen tavoitteena osuuden selv&auml; v&auml;heneminen.</p><p>- Lasten lihavuuden ehk&auml;isemiseen ja terveellisten elintapojen tukemiseen tarvitaan monipuolisia yhteiskunnallisia toimia, kuten terveysperusteista verotusta, ep&auml;terveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista ja aktiivista liikkumista edist&auml;v&auml;&auml; yhdyskuntasuunnittelua, M&auml;ki summaa.</p><h2>Alueelliset erot isoja</h2><p>Rekisteriseurannan perusteella lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen n&auml;ytt&auml;isi pys&auml;htyneen vuonna 2020. Ylipainoisten lasten osuus oli vuonna 2022 sek&auml; pojilla ett&auml; tyt&ouml;ill&auml; noin prosenttiyksik&ouml;n pienempi kuin edellisen&auml; vuonna 2021. Vuoteen 2020 asti lasten ja nuorten ylipaino yleistyi tasaisesti vuodesta 2015 l&auml;htien.</p><p>Positiivisen kehitys taustalla voi kuitenkin olla lasten ja nuorten paino- ja pituustietojen parantunut kattavuus.&nbsp;Lasten ja nuorten pituus- ja painotietojen v&auml;littymisess&auml; perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriin, Avohilmoon on ollut suuria alueellisia eroja, sill&auml; kaikkien potilastietoj&auml;rjestelmien tekninen toteutus ei salli tietojen automaattista poimintaa.</p><p>- Eniten tietojen saatavuus parani sellaisilla alueilla, joissa lasten ja nuorten ylipainon yleisyys on koko maata pienempi, mik&auml; todenn&auml;k&ouml;isesti vaikuttaa tuloksiin, arvioi THL:n erikoistutkija <strong>Maaret Vuorenmaa</strong>.</p><p>Alueelliset ja kuntakohtaiset erot lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydess&auml; ovat huomattavat. Yleisint&auml; ylipaino on Satakunnan hyvinvointialueella ja harvinaisinta Helsingiss&auml;.</p><p><em>THL:n yll&auml;pit&auml;m&auml; tilasto lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydest&auml; perustuu noin 470 000 lapsen ja nuoren lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Tiedot kattavat 54 prosenttia koko maan 2&ndash;16-vuotiaista lapsista ja nuorista.</em></p>]]></content:encoded>
  166. <pubDate>Mon, 09 Oct 2023 08:39:00 +0300</pubDate>
  167. <guid isPermaLink="false">bda217790d329fbdb329074849b3a6f0</guid>
  168. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  169. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  170. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  171. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/ylipaino_lapsi_istock-480746877-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  172. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/ylipaino_lapsi_istock-480746877-1.jpg" length="138660" type="image/jpeg" />
  173. </item>
  174. <item>
  175. <title>Vesirokkotapaukset hurjassa laskussa</title>
  176. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vesirokkotapaukset-hurjassa-laskussa.html</link>
  177. <description>Syyskuussa 2017 aloitettu rokotusohjelma vesirokkoa vastaan on vähentänyt tautiin liittyviä terveyskeskuskäyntejä yli 95 prosenttia, kertoo THL:n tuore tutkimus.</description>
  178. <content:encoded><![CDATA[<p>Kahden annoksen vesirokkorokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille v&auml;hensiv&auml;t merkitt&auml;v&auml;sti ja nopeasti tautiin liittyvi&auml; terveyskeskusk&auml;yntej&auml; kaikissa ik&auml;ryhmiss&auml;, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan.</p><p><a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264410X23010940?via%3Dihub" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Science direct -sivustolle">THL:n tuoreesta tutkimuksesta</a> selvi&auml;&auml;, ett&auml; alle 12-vuotiaiden lasten k&auml;ynnit terveyskeskuksessa v&auml;heniv&auml;t yli 95 prosenttia vuonna 2022 verrattuna aikaan ennen rokotuksia. My&ouml;s rokottamattomien alle 1-vuotiaiden vesirokkotapaukset v&auml;heniv&auml;t 87 prosenttia, mik&auml; viittaa rokotusten antamaan laumasuojaan.</p><p>Vesirokkorokotusohjelma aloitettiin Suomessa syyskuussa 2017. Varsinainen vesirokkorokotusohjelma sis&auml;lt&auml;&auml; annokset 18 kuukauden ja 6 vuoden i&auml;ss&auml;. Ensimm&auml;isen&auml; vuonna toteutettiin lis&auml;ksi laajat, niin kutsutut t&auml;ydennysrokotukset, joissa tarjottiin rokotetta kaikille alle 12-vuotiaille, jotka eiv&auml;t olleet sairastaneet vesirokkoa.</p><p>- Kun ennen rokotusohjelmaa esimerkiksi 3-vuotiailla oli vuosittain yli tuhat vesirokkotapausta, jotka vaativat yhteydenottoa perusterveydenhuoltoon, on n&auml;it&auml; viime vuosina ollut vain muutamia kymmeni&auml; vuosittain, sanoo THL:n erikoistutkija <strong>Heini Salo</strong>.</p><p>Valtaosa pikkulasten vesirokkotapauksista ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Salo pit&auml;&auml; kuitenkin todenn&auml;k&ouml;isen&auml;, ett&auml; viruskierron v&auml;hennytty&auml; my&ouml;s kotihoitoiset vesirokkotapaukset ovat v&auml;hentyneet vastaavalla tavalla.</p><h2>Useampi kuin joka kymmenes lapsi j&auml;&auml; edelleen rokottamatta</h2><p>Suomi oli ensimm&auml;inen Pohjoismaa, joka aloitti vesirokkorokotusohjelman, ja ensimm&auml;isen vuoden rokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille lapsille olivat poikkeuksellisen laajat. Rokotusohjelman ensimm&auml;isen&auml; vuotena rokotettiin nelj&auml;nnesmiljoona lasta.</p><p>Vuosina 2017&ndash;2022, ensimm&auml;isen rokoteannoksen sai 85&ndash;87 prosenttia lapsista. Toisen annoksen kattavuudesta on tietoa vasta vuonna 2016 syntyneist&auml;. Se oli vuonna 2022 58 prosenttia.</p><p>Vesirokkorokotusten kattavuudessa on viel&auml; parannettavaa: t&auml;ll&auml; hetkell&auml; jokaisesta ik&auml;ryhm&auml;st&auml; useampi kuin joka kymmenes j&auml;&auml; rokottamatta. Epidemiat ovat tulevaisuudessakin mahdollisia.</p><p>- Rokottamatta j&auml;&auml;v&auml;t lapset voivat sairastua vesirokkoon my&ouml;s aikuisena esimerkiksi ulkomaan matkoilla. Aikuisella vesirokko on selv&auml;sti vakavampi tauti kuin lapsella ja johtaa k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; aina l&auml;&auml;k&auml;rik&auml;yntiin ja l&auml;&auml;kitykseen, Salo muistuttaa.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  179. <pubDate>Thu, 05 Oct 2023 09:28:00 +0300</pubDate>
  180. <guid isPermaLink="false">8bc949123df6fbbbdd2f2e75b34c6e8f</guid>
  181. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  182. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  183. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  184. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokotus_ing_33594_342172-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  185. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokotus_ing_33594_342172-1.jpg" length="128078" type="image/jpeg" />
  186. </item>
  187. <item>
  188. <title>Eläkkeelle jääminen heikentää muistia</title>
  189. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/elakkeelle-jaaminen-heikentaa-muistia.html</link>
  190. <description>Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot vaikuttavat hidastuvan nopeammin heti eläkkeelle jäämisen jälkeen. Yhteys havaitaan etenkin miehillä ja korkeasti koulutetuilla.</description>
  191. <content:encoded><![CDATA[<p>Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot saattavat hidastua nopeammin heti el&auml;kkeelle j&auml;&auml;misen j&auml;lkeen, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Yhteys havaitaan etenkin miehill&auml; ja korkeasti koulutetuilla.</p><p>Tulokset perustuvat 2 200 el&auml;kkeelle keskim&auml;&auml;rin 64-vuotiaana j&auml;&auml;neen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujien kognitiivisia toimintoja oli mitattu ennen el&auml;k&ouml;itymist&auml; ja sen j&auml;lkeen.</p><p>Osallistujien testitulokset olivat tasaisia ty&ouml;uran loppupuolella, mutta heikkeniv&auml;t selv&auml;sti pian el&auml;k&ouml;itymisen j&auml;lkeen. Korkea koulutustaso liittyi parempiin testituloksiin ennen el&auml;k&ouml;itymist&auml;, mutta my&ouml;s nopeampaan tulosten heikentymiseen el&auml;k&ouml;itymisen j&auml;lkeen. Ty&ouml;n vaativuus ja monipuolisuus liittyi sekin parempiin tuloksiin ty&ouml;uran aikana, mutta ei n&auml;kynyt el&auml;k&ouml;itymisen j&auml;lkeisiss&auml; tuloksissa.</p><p>El&auml;k&ouml;itymisen j&auml;lkeen miesten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkeniv&auml;t selv&auml;sti nopeammin kuin naisten. Samoin valkoihoisten osallistujien testitulokset heikkeniv&auml;t nopeammin kuin afroamerikkalaisten, tulokset osoittivat.</p><p>Yhdysvaltalaisten havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ne olisi hyv&auml; varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, joissa osallistujia seurataan pitemp&auml;&auml;n. Pitemm&auml;ss&auml; seurannassa tulokset voivat hyvinkin tasoittua tai muuttua muilta osin.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1111/jgs.18475" target="_blank" title="Siittyt&auml;&auml;n Journal of the American Geriatrics Society -lehden sivulle">Journal of the American Geriatrics Society</a> -lehdess&auml;.</p><p>Dementian kehittymiseen vaikuttavat hyvin monet seikat, joista koulutus ja muut aivoja stimuloivat aktiviteetit ovat vain osa. Tutkimusten perusteella esimerkiksi sosiaalinen ja monipuolisesti aktiivinen el&auml;m&auml; ja harrastukset voivat ehk&auml;ist&auml; tai lyk&auml;t&auml; muistisairauksia. Suuri merkitys on my&ouml;s ruokavaliolla, liikunnalla, savuttomuudella ja alkoholin kohtuuk&auml;yt&ouml;ll&auml;.</p><p>Suomessa on noin 200 000 henkil&ouml;&auml;, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonk&auml;sittely on liev&auml;sti heikentynyt. Liev&auml;&auml; dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yht&auml; monella on pitemm&auml;lle edennyt dementia.</p>]]></content:encoded>
  192. <pubDate>Tue, 03 Oct 2023 09:39:00 +0300</pubDate>
  193. <guid isPermaLink="false">408c72b52372b34cf9b46857d4b1418c</guid>
  194. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  195. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  196. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  197. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muisti_ing_33594_208040-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  198. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muisti_ing_33594_208040-1.jpg" length="138789" type="image/jpeg" />
  199. </item>
  200. <item>
  201. <title>Lyhyetkin liikuntapyrähdykset voivat ehkäistä syöpää</title>
  202. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lyhyetkin-liikuntapyrahdykset-voivat-ehkaista-syopaa.html</link>
  203. <description>Tuore tutkimus vahvistaa näkemystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi: pienet liikuntapyrähdykset arjessa, esimerkiksi portaiden kävely, vähentävät syöpäriskiä.</description>
  204. <content:encoded><![CDATA[<p>Vain muutaman minuutin mittaiset liikuntapyr&auml;hdykset voivat auttaa muuten v&auml;h&auml;n liikkuvia pienent&auml;m&auml;&auml;n sy&ouml;p&auml;riski&auml;&auml;n. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvistaa n&auml;kemyst&auml;, jonka mukaan kaikki liikunta on hyv&auml;ksi.</p><p>Tutkimukseen osallistui 22 000 keskim&auml;&auml;rin 62-vuotiasta v&auml;h&auml;n liikkuvaa miest&auml; ja naista, joiden liikkumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla. Keskim&auml;&auml;rin seitsenvuotisen seurannan aikana osallistujilla todettiin yhteens&auml; 2 400 sy&ouml;p&auml;&auml;.</p><p>Liikuntapyr&auml;hdyksill&auml; tarkoitettiin lyhyit&auml;, mutta fyysisesti raskaita arkiponnisteluja, kuten portaiden kiipe&auml;mist&auml; tai nopeaa k&auml;vely&auml;.</p><p>Osallistujat, joiden p&auml;iviss&auml; oli yhteens&auml; runsaat 3 minuuttia n&auml;it&auml; pyr&auml;hdyksi&auml;, sairastuivat sy&ouml;p&auml;&auml;n 18 prosenttia ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin osallistujat, jotka eiv&auml;t pyr&auml;hdelleet lainkaan. Vaikutus oli l&auml;hes kaksi kertaa suurempi, kun analyysi rajoitettiin sy&ouml;piin, joiden riskiin liikunnan tiedet&auml;&auml;n erityisesti vaikuttavan.</p><p>Havainnot viittaavat lyhyidenkin liikuntap&auml;tkien pienent&auml;v&auml;n muuten v&auml;h&auml;n liikkuvien sy&ouml;p&auml;riski&auml;. Liikunnan lis&auml;ksi kuitenkin monet muutkin seikat vaikuttavat sy&ouml;v&auml;n kehittymiseen, joten tulokset olisi hyv&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamaoncol.2023.1830" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n JAMA Oncology -lehden sivulle">JAMA Oncology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan teht&auml;v&auml;ksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riitt&auml;&auml; noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hy&ouml;dyt saa, vaikka sit&auml; harrastaisi vain muutaman minuutin p&auml;tkiss&auml;. Lis&auml;ksi lihaskuntoa olisi hyv&auml; harjoittaa v&auml;hint&auml;&auml;n kaksi kertaa viikossa.</p>]]></content:encoded>
  205. <pubDate>Thu, 28 Sep 2023 10:20:00 +0300</pubDate>
  206. <guid isPermaLink="false">fd082aeb4229af547d698fbf8e5ea788</guid>
  207. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  208. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  209. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  210. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/arkiliikunta_iss_23290_02147-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  211. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/arkiliikunta_iss_23290_02147-1.jpg" length="218423" type="image/jpeg" />
  212. </item>
  213. <item>
  214. <title>Alle 50-vuotiaiden syövät yleistyneet huomattavasti</title>
  215. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alle-50-vuotiaiden-syovat-yleistyneet-huomattavasti.html</link>
  216. <description>Iso osa alle 50-vuotiaiden syövistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin, punaisen lihan, suolan ja alkoholin käyttöön sekä vähäiseen liikuntaan. Myös lihavuus ja korkeat veren glukoositasot selittävät kehitystä.</description>
  217. <content:encoded><![CDATA[<p>Alle 50-vuotiaiden sy&ouml;v&auml;t ja niist&auml; johtuvat kuolemat ovat yleistyneet merkitt&auml;v&auml;sti edelt&auml;vien 30 vuoden aikana, globaali selvitys osoittaa. Elintavat selitt&auml;v&auml;t ainakin osan kehityksest&auml;.</p><p>Vuonna 2019 noin 1,8 miljoonaa alle 50-vuotiasta sairastui sy&ouml;p&auml;&auml;n, mik&auml; on 80 prosenttia enemm&auml;n kuin vuonna 1990. Suurin osa n&auml;ist&auml; on rintasy&ouml;pi&auml;, mutta nopeimmin ovat yleistyneet eturauhassy&ouml;p&auml; ja nen&auml;nielun sy&ouml;v&auml;t.</p><p>Eniten kuolemia t&auml;ss&auml; ik&auml;ryhm&auml;ss&auml; aiheuttavat rinta-, henkitorvi-, keuhko-, suolisto- ja vatsasy&ouml;v&auml;t. Sy&ouml;p&auml;kuolemat ovat yleistyneet 30 prosenttia vuodesta 1990. Vuonna 2019 yhteens&auml; noin miljoona alle 50-vuotiasta menehtyi sy&ouml;p&auml;&auml;n.</p><p>Tutkijoiden mukaan merkitt&auml;v&auml; osa alle 50-vuotiaiden sy&ouml;vist&auml; liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin, liialliseen punaisen lihan, suolan ja alkoholin k&auml;ytt&ouml;&ouml;n sek&auml; puutteelliseen liikuntaan. Lis&auml;ksi lihavuus ja korkeat veren glukoositasot selitt&auml;v&auml;t kehityst&auml;.</p><p>Jos suunta jatkuu samana, vuoteen 2030 menness&auml; alle 50-vuotiaiden sy&ouml;v&auml;t yleistyv&auml;t viel&auml; 30 prosenttia ja sy&ouml;p&auml;kuolemat 20 prosenttia, tutkijat arvioivat.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bmjonc-2023-000049" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n BMJ Oncology -lehden sivulle">BMJ Oncology -lehdess&auml;</a>, ja ne perustuvat suuren GBD-tutkimuksen aineistoihin 204 eri maasta.</p>]]></content:encoded>
  218. <pubDate>Wed, 27 Sep 2023 15:24:00 +0300</pubDate>
  219. <guid isPermaLink="false">c0fc510dc3517869bd6a441b339a63f3</guid>
  220. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  221. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  222. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  223. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/magneettikuvaus_stock-1295667458-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  224. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/magneettikuvaus_stock-1295667458-1.jpg" length="128680" type="image/jpeg" />
  225. </item>
  226. <item>
  227. <title>Närästyslääkkeet eivät lisää mahasyövän riskiä</title>
  228. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastyslaakkeet-eivat-lisaa-mahasyovan-riskia.html</link>
  229. <description>Vastoin aiempia epäilyjä protonipumpun estäjät eivät uusien tutkimustulosten perusteella ole mahasyövän riskitekijä.</description>
  230. <content:encoded><![CDATA[<p>N&auml;r&auml;styksen hoidossa k&auml;ytett&auml;v&auml;t protonipumpun est&auml;j&auml; -l&auml;&auml;kkeet eiv&auml;t uusien tutkimustulosten perusteella suurenna mahasy&ouml;v&auml;n riski&auml;, vaikka niin on ep&auml;ilty.</p><p>Tulokset perustuvat viiden tutkimuksen aineistojen <a href="https://doi.org/10.1158/1055-9965.EPI-23-0241" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Cancer Epidemiology, Biomarkers &amp; Prevention -sivulle">yhteisanalyysiin</a>, joka kattoi yhteens&auml; 1 900 l&auml;&auml;kityksell&auml; olevan ja 6 500 verrokin seurantatiedot.</p><p>Analyysin perusteella lyhyet l&auml;&auml;kitykset liittyiv&auml;t suurentuneeseen mahasy&ouml;v&auml;n riskiin, mutta yhteytt&auml; ei n&auml;hty potilailla, joiden l&auml;&auml;kitykset jatkuivat yli kolme vuotta.</p><p>Jos protonipumpun est&auml;j&auml;t todella aiheuttaisivat mahasy&ouml;p&auml;&auml;, yhteyden pit&auml;isi olla voimakkaampi pitk&auml;&auml;n l&auml;&auml;kityill&auml;, tutkijat kirjoittavat. Lyhyit&auml; l&auml;&auml;kityksi&auml; koskeva yhteys selittyy todenn&auml;k&ouml;isesti sill&auml;, ett&auml; monet mahasy&ouml;p&auml;potilaat saavat oireisiinsa n&auml;r&auml;stysl&auml;&auml;kkeit&auml; ennen kuin sy&ouml;p&auml; on diagnosoitu.</p><p>Protonipumpun est&auml;jien on ep&auml;ilty suurentavan my&ouml;s muistisairauksien ja monien muiden sairauksien vaaraa, mutta nykytiedon valossa n&auml;m&auml;kin riskit todenn&auml;k&ouml;isesti johtuvat pitk&auml;lti potilaiden muista sairauksista ja riskitekij&ouml;ist&auml;.</p>]]></content:encoded>
  231. <pubDate>Thu, 21 Sep 2023 12:48:00 +0300</pubDate>
  232. <guid isPermaLink="false">d63a46a9401221a48559e15c938a4fe4</guid>
  233. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  234. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  235. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  236. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastyslaake_istock-1317093152.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  237. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/narastyslaake_istock-1317093152.jpg" length="141990" type="image/jpeg" />
  238. </item>
  239. <item>
  240. <title>Uusi varianttivalmiste käyttöön koronarokotuksiin</title>
  241. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uusi-varianttivalmiste-kayttoon-koronarokotuksiin.html</link>
  242. <description>THL suosittelee iäkkäille ja tietyille riskiryhmille koronarokotuksen tehosteannosta syystalvella. Tehoste uudella varianttivalmisteella suositellaan otettavaksi yhtäaikaa influenssarokotuksen kanssa.</description>
  243. <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) i&auml;kk&auml;ille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL kertoo tiedotteessaan, ett&auml;&nbsp;XBB.1.5-rokotteita on jo alettu toimittamaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten j&auml;rjest&auml;misest&auml; ja kertovat, mist&auml; ja milloin rokotteen voi saada. Tehosteannos suositellaan otettavaksi samaan aikaan influenssarokotuksen kanssa.</p><p>Muutamissa Euroopan maissa on jo p&auml;&auml;tetty tai harkitaan koronarokotusten aikaistamista suurimmassa vakavan taudin riskiss&auml; oleville jo ennen influenssarokotuksia.</p><p>- Koronatilanne on t&auml;ll&auml; hetkell&auml; Suomessa rauhallinen. Terveysviranomaisten on kuitenkin hyv&auml; varautua siihen, ett&auml; Suomessakin korkean ik&auml;ns&auml; tai perussairautensa vuoksi kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotuksia voidaan ryhty&auml; aikaistamaan. T&auml;m&auml; tarkoittaa esimerkiksi ik&auml;&auml;ntyneiden pitk&auml;aikaishoitolaitoksissa asuvia ja voimakkaasti immuunipuutteisia, kertoo THL:n ylil&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Hanna Nohynek</strong>.</p><h2>Tehosterokotusten kohderyhm&auml;t s&auml;ilyv&auml;t ennallaan</h2><p>THL suosittelee, ett&auml; koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannos annetaan 65 vuotta t&auml;ytt&auml;neille, 18 vuotta t&auml;ytt&auml;neille l&auml;&auml;ketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sek&auml; 12 vuotta t&auml;ytt&auml;neille voimakkaasti immuunipuutteisille.</p><p>Uudella tehosteannoksella pyrit&auml;&auml;n v&auml;hent&auml;m&auml;&auml;n vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyvi&auml; kuolemia.</p><p>Laajaan koko v&auml;est&ouml;n rokottamiseen ei ole l&auml;&auml;ketieteellist&auml; perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yh&auml; hyv&auml;n suojan vakavaa koronatautia vastaan.</p><p>Ensimm&auml;inen XBB.1.5-varianttir&auml;&auml;t&auml;l&ouml;ity rokote sai myyntiluvan syyskuun alussa. Voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sit&auml; tulee Suomeen syyskuussa hieman yli miljoona annosta. Tarkkaan annosm&auml;&auml;r&auml;&auml;n vaikuttaa, kuinka hyvin kuuden annoksen pulloista saadaan hy&ouml;dynnetty&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; annoksia.</p><p></p><p></p>]]></content:encoded>
  244. <pubDate>Tue, 19 Sep 2023 09:46:00 +0300</pubDate>
  245. <guid isPermaLink="false">d8d020d1e9c1b3a1596e89649113d12e</guid>
  246. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  247. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  248. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  249. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori-piikilla_istock-1266812068-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  250. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori-piikilla_istock-1266812068-1.jpg" length="158472" type="image/jpeg" />
  251. </item>
  252. <item>
  253. <title>Pre-eklampsia vaikuttaa äidin muistiin</title>
  254. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pre-eklampsia-vaikuttaa-aidin-muistiin.html</link>
  255. <description>Pre-eklampsia eli raskaudenaikainen verenpaineen nousu ja valkuaisen erittymimen virtsaan, saattaa heikentää äidin kognitiivisia toimintoja, kuten työmuistia.</description>
  256. <content:encoded><![CDATA[<p>Pre-eklampsia saattaa liitty&auml; &auml;idin ty&ouml;muistin ja monien muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Vaikutus ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; ole kovin suuri, mutta pre-eklampsian yleisyyden vuoksi se voi koskea monia naisia.</p><p>Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymist&auml; virtsaan. Se todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.</p><p>Tutkimus julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1016/j.ajog.2023.02.020" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology -lehden sivulle"> American Journal of Obstetrics &amp; Gynecology</a> -lehdess&auml;, ja siihen osallistui 1 000 naista, joilla oli todettu pre-eklampsia raskauden aikana sek&auml; 530 tervett&auml; verrokkia.</p><p>Synnytyst&auml; seuraavan vuoden aikana pre-eklampsiaryhm&auml;l&auml;isist&auml; 23 prosentilla havaittiin toiminnanohjauksen ja k&auml;ytt&auml;ytymisen s&auml;&auml;telyn heikentymist&auml;. Vastaavaa todettiin vain 2 prosentilla verrokeista. Ty&ouml;muistin heikentymist&auml; todettiin 50 prosentilla pre-eklampsiaryhm&auml;l&auml;isist&auml; ja 6 prosentilla verrokeista. Yhteydet heikkeniv&auml;t vuosien varrella, mutta n&auml;kyiv&auml;t osalla naisista viel&auml; vuosikymmeni&auml; my&ouml;hemminkin.</p><p>On ep&auml;selv&auml;&auml;, kuinka paljon havaitut muutokset vaikuttavat naisten el&auml;m&auml;&auml;n, mutta etenkin ty&ouml;muistin heikentyminen voi haitata kaikkia el&auml;m&auml;nalueita. Vaikutusten taustalla saattaa olla esimerkiksi pienten verisuonten toiminnan heikentyminen, joka on yhdistetty pre-eklampsiaan. Tarkkaa mekanismia ei kuitenkaan tunneta. Pre-eklampsia suurentaa my&ouml;s &auml;idin riski&auml; sairastua syd&auml;n- ja verisuonitauteihin.</p>]]></content:encoded>
  257. <pubDate>Fri, 15 Sep 2023 09:28:00 +0300</pubDate>
  258. <guid isPermaLink="false">3b82d0a4a0529c1d17829647595e0156</guid>
  259. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  260. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  261. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  262. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/stressi_ing_33594_254681-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  263. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/stressi_ing_33594_254681-1.jpg" length="176099" type="image/jpeg" />
  264. </item>
  265. <item>
  266. <title>Kuulolaite saattaa pienentää muistisairausriskiä</title>
  267. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuulolaite-saattaa-pienentaa-muistisairausriskia.html</link>
  268. <description>Huonokuuloiset ovat muita alttiimpia muistisairauksille, mutta ainakin riskipotilaiden riski voi pienentyä, jos he saavat kuulolaitteen.</description>
  269. <content:encoded><![CDATA[<p>Huonokuuloiset ovat muita alttiimpia muistisairauksille. Tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin riskipotilaiden riski sairastua muistih&auml;iri&ouml;ihin voi pienenty&auml;, jos he saavat kuulolaitteen.</p><p><a href="https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(23)01406-X/fulltext" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Lancet-lehden sivulle">Lancet-lehden</a> julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sill&auml; kuulolaitteet on yhdistetty muistisairauksien riskin pienentymiseen ennenkin, mutta yhteys on usein n&auml;hty riippumatta potilaiden muista sairauksista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa yhteys n&auml;kyi vain potilailla, jotka olivat jo valmiiksi suurentuneessa muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymisen vaarassa.</p><p>Tutkimuksessa tarkasteltiin l&auml;hes tuhatta huonokuuloista keskim&auml;&auml;rin 77-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin saamaan kuulolaitteet ja neuvontaa ja puolet vain yleist&auml; terveysopastusta.</p><p>Tulosten perusteella kuulolaiteryhm&auml;l&auml;isten muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkeniv&auml;t hitaammin kuin verrokkien, mutta t&auml;m&auml; havaittiin vain potilailla, joilla oli enemm&auml;n kognitiivisten toimintojen hidastumiseen liitettyj&auml; riskitekij&ouml;it&auml;. Potilaita seurattiin keskim&auml;&auml;rin kolme vuotta.</p><p>Tulokset olisi hyv&auml; varmistaa suuremmissa lis&auml;tutkimuksissa, mutta ne viittaavat kuulolaitteiden todenn&auml;k&ouml;isesti pienent&auml;v&auml;n vain riskipotilaiden muistisairausriski&auml;. Huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteytt&auml; ei tunneta kovin hyvin, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa v&auml;hent&auml;&auml; liikuntaa ja sosiaalista kanssak&auml;ymist&auml; ja siten edist&auml;&auml; dementian kehittymist&auml;.</p><p>Keski-ik&auml;isist&auml; noin joka viidennell&auml; on keskustelua haittaava kuulovika, mutta ne yleistyv&auml;t huomattavasti i&auml;n my&ouml;t&auml;. Yli 80-vuotiaista kuulovikaisia on noin kolmannes.</p><p>Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa liev&auml;&auml; ja melkein yht&auml; moni pitemm&auml;lle ehtinytt&auml; dementiaa.</p>]]></content:encoded>
  270. <pubDate>Thu, 14 Sep 2023 15:13:00 +0300</pubDate>
  271. <guid isPermaLink="false">6903d79878d22c29902a131258a38519</guid>
  272. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  273. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  274. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  275. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuulolaite_iss_9650_107922-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  276. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kuulolaite_iss_9650_107922-1.jpg" length="105356" type="image/jpeg" />
  277. </item>
  278. <item>
  279. <title>Alkoholilla yhteys lonkan nivelrikkoon</title>
  280. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholilla-yhteys-lonkan-nivelrikkoon.html</link>
  281. <description>Päivittäin alkoholia juovilla naisilla on suurempi riski sairastua lonkan nivelrikkoon, tuore tutkimus osoittaa.</description>
  282. <content:encoded><![CDATA[<p>P&auml;ivitt&auml;in alkoholia juovat naiset saattavat sairastua lonkan nivelrikkoon muita todenn&auml;k&ouml;isemmin, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1002/art.42543" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Arthritis &amp; Rheumatology -lehden sivulle">Arthritis &amp; Rheumatology </a>-lehdess&auml;, ja sen perusteella lonkan tekonivelleikkaus tehtiin kolmanneksen todenn&auml;k&ouml;isemmin naisille, jotka joivat p&auml;ivitt&auml;in 1&ndash;2 alkoholiannosta tai enemm&auml;n. T&auml;m&auml; havaittiin verrattuna naisiin, jotka eiv&auml;t k&auml;ytt&auml;neet alkoholia.</p><p>Tutkimuksessa hy&ouml;dynnettiin laajaa naispuolisten sairaanhoitajien terveystutkimusta, jossa tietoja el&auml;m&auml;ntavoista ja terveydest&auml; ker&auml;ttiin nelj&auml;n vuoden v&auml;lein 20&ndash;24-vuotisen seurannan ajan. Tutkimukseen osallistuneista 83 000 naisesta 1 800 joutui tekonivelleikkaukseen lonkan nivelrikon vuoksi.</p><p>Aiemmissa tutkimuksissa eri alkoholityypeill&auml; on havaittu erilaisia nivelrikkovaikutuksia, mutta t&auml;ss&auml; aineistossa yhteydet olivat samanlaisia riippumatta siit&auml; suosivatko naiset olutta, viini&auml; vai viinaa.</p><p>Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikoille altistavat korkea ik&auml; ja ylipaino, vammat, raskas ty&ouml; ja kuormitus sek&auml; nivelten kehitysh&auml;iri&ouml;t ja perim&auml;.</p>]]></content:encoded>
  283. <pubDate>Mon, 11 Sep 2023 11:08:00 +0300</pubDate>
  284. <guid isPermaLink="false">55817d7736713dd7a1cb4a16988a18c9</guid>
  285. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  286. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  287. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  288. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viini_ing_19064_12418-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  289. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viini_ing_19064_12418-1.jpg" length="135134" type="image/jpeg" />
  290. </item>
  291. <item>
  292. <title>Noin kolmannes miehistä kantaa HPV-virusta</title>
  293. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/noin-kolmannes-miehista-kantaa-hpv-virusta.html</link>
  294. <description>HPV- eli papilloomavirus on merkittävin kohdunkaulan syövän aiheuttaja. HPV:tä vastaan on olemassa rokote ja monissa maissa, Suomi mukaan lukien, se tarjotaan myös pojille.</description>
  295. <content:encoded><![CDATA[<p>Mahdollisesti jopa kolmannes maailman miehist&auml; kantaa HPV- eli papilloomavirusta. Papilloomavirus on maailman yleisin p&auml;&auml;asiassa sukupuoliteitse tarttuva virus. Sen aiheuttama infektio on merkitt&auml;vin kohdunkaulan sy&ouml;v&auml;n aiheuttaja.</p><p>Tulokset perustuvat 35 eri maassa tehtyjen 65 tutkimuksen aineistoihin ja yhteens&auml; 45 000 yli 15-vuotiaan pojan ja miehen tietoihin.</p><p>Aineistojen yhteisanalyysin perusteella HPV-tartunta oli 31 prosentilla ja korkean riskin virustyyppej&auml; 21 prosentilla osallistujista.</p><p>HPV-tartunnat olivat yleisimpi&auml; nuorilla miehill&auml;, mutta luvut pysyiv&auml;t suurina koko aikuisuuden. HPV-16 ja HPV-6 olivat yleisimm&auml;t virustyypit.</p><p>HPV:t&auml; vastaan on olemassa rokote ja monissa maissa niit&auml; tarjotaan kaikille tyt&ouml;ille ja 45 maassa my&ouml;s pojille. Tulokset tukevat k&auml;yt&auml;nt&ouml;&auml; ja kannustavat laajentamaan poikien rokotuksia entisest&auml;&auml;n. Rokotukset ovat merkitt&auml;v&auml;sti v&auml;hent&auml;neet kohdunkaulan sy&ouml;pi&auml;. HPV voi aiheuttaa joitain sy&ouml;pi&auml; my&ouml;s miehille.</p><p>Suomessa HPV-rokotukset otettiin rokotusohjelmaan vuonna 2013. Aluksi rokotettiin vain tytt&ouml;j&auml; 15-vuotiaaksi saakka, mutta rokotusohjelmaan on otettu my&ouml;s pojat mukaan. Mahdollisen sy&ouml;v&auml;n ja sen esiasteiden kehittymisen est&auml;miseksi tulisi rokotus antaa mieluiten nuorille 10&ndash;12-vuotiaille, hyviss&auml; ajoin ennen HPV:lle altistumista eli ennen sukupuoliel&auml;m&auml;n aloittamista.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.thelancet.com/journals/langlo/article/PIIS2214-109X(23)00305-4/fulltext" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Lancet Global Health -lehden sivulle">Lancet Global Health -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  296. <pubDate>Thu, 07 Sep 2023 08:43:00 +0300</pubDate>
  297. <guid isPermaLink="false">b47d69e6df70e15ce458af27fda86f8d</guid>
  298. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  299. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  300. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  301. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hpv_rokoteiss_23024_02410-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  302. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hpv_rokoteiss_23024_02410-1.jpg" length="143687" type="image/jpeg" />
  303. </item>
  304. <item>
  305. <title>Eturauhassyöpä johtaa usein masennukseen</title>
  306. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/eturauhassyopa-johtaa-usein-masennukseen.html</link>
  307. <description>Tuore tutkimus alleviivaa, että eturauhassyöpään sairastuneita tulisi seurata säännöllisesti, jotta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin voitaisiin reagoida ajoissa.</description>
  308. <content:encoded><![CDATA[<p>Aggressiivista eturauhassy&ouml;p&auml;&auml; sairastavat miehet sairastuvat usein my&ouml;s vakavaan masennukseen, tuore <a href="https://doi.org/10.1016/j.eururo.2023.04.026" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n European Urology -lehden sivulle">ruotsalaistutkimus</a> osoittaa. My&ouml;s itsemurhariski suurenee diagnoosin ja hoitojen j&auml;lkeen.</p><p>Tulokset perustuvat yli 180 000 eturauhassy&ouml;p&auml;potilaan ja 1,8 miljoonan verrokin seurantatietoihin. Niiden perusteella potilaat sairastuivat vakavaan masennukseen l&auml;hes kaksi kertaa todenn&auml;k&ouml;isemmin ja tekiv&auml;t itsemurhan yli kaksi kertaa todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin verrokit. Riskit n&auml;kyiv&auml;t viel&auml; kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista.</p><p>Masennus ja itsemurhat olivat yleisimpi&auml; miehill&auml;, joiden eturauhassy&ouml;p&auml; hoidettiin androgeenideprivaatiolla eli kastraatiolla.</p><p>Ruotsalaisten tulokset olisi hyv&auml; huomioida eturauhassy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuvien hoidossa. Potilaita pit&auml;isi seurata s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti, jotta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin voitaisiin reagoida ajoissa.</p><p>Eturauhassy&ouml;p&auml; on miesten yleisin sy&ouml;p&auml;. Uusia tapauksia todetaan Suomessa runsaat 5 000 vuosittain.</p>]]></content:encoded>
  309. <pubDate>Mon, 04 Sep 2023 12:00:00 +0300</pubDate>
  310. <guid isPermaLink="false">e8573a9b59aae1a8b5aa8810ff3e8cfb</guid>
  311. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  312. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  313. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  314. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pappa_masentunut_iss_24068_01584-2-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  315. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pappa_masentunut_iss_24068_01584-2-1.jpg" length="146699" type="image/jpeg" />
  316. </item>
  317. <item>
  318. <title>Liikunta tehokas apu nivelkipuihin</title>
  319. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-tehokas-apu-nivelkipuihin.html</link>
  320. <description>Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, kertoo tuore tutkimuskatsaus.</description>
  321. <content:encoded><![CDATA[<p>Polven tai lonkan nivelrikkoa potevien kivut lievittyv&auml;t yht&auml; hyvin liikunnalla kuin tulehduskipul&auml;&auml;kkeill&auml; tai parasetamolilla. Liikunta parantaa my&ouml;s potilaiden toimintakyky&auml;, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.</p><p>Meta-analyysissa yhdistettiin 152 satunnaistetun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteens&auml; yli 17 000 potilaan terveystiedoista. Tutkimuksissa liikuntaa verrattiin joko tulehduskipul&auml;&auml;kkeisiin tai parasetamoliin.</p><p>Tulosten perusteella potilaiden kivut lievittyiv&auml;t yht&auml; hyvin kaikissa ryhmiss&auml; eli liikunta oli l&auml;&auml;kkeiden veroinen kivunlievitt&auml;j&auml;. T&auml;m&auml; havaittiin 4, 8 ja 24 viikon seurantojen aikana. My&ouml;s potilaiden toimintakyky parani kaikissa ryhmiss&auml;.</p><p>Merkitt&auml;v&auml; osa nivelrikkopotilaista k&auml;ytt&auml;&auml; tulehduskipul&auml;&auml;kkeit&auml; tai parasetamolia, mutta niiden pitk&auml;aikainen k&auml;ytt&ouml; voi suurentaa syd&auml;n- ja verisuonitautien sek&auml; suolistovaivojen todenn&auml;k&ouml;isyytt&auml; etenkin riskipotilailla. Liikunta voisikin auttaa l&auml;&auml;kitysten v&auml;hent&auml;misess&auml;. Liikunta on muutenkin monin tavoin terveellist&auml;, joten nivelrikkopotilaita tulisi aina kannustaa liikkumaan mahdollisimman paljon.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bjsports-2022-105898" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n British Journal of Sports Medicine -lehden sivulle">British Journal of Sports Medicine -lehdess&auml;</a>.</p><p>Nivelrikko on yleisin kroonista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Nivelrikkoja ei todeta yleens&auml; alle 45-vuotiailla, mutta i&auml;n my&ouml;t&auml; ne yleistyv&auml;t huomattavasti. I&auml;n ja ylipainon lis&auml;ksi sairastumiselle altistavat vammat, raskas ty&ouml; ja kuormitus sek&auml; nivelten kehitysh&auml;iri&ouml;t ja perim&auml;.</p><p><strong>Lue lis&auml;&auml;:</strong></p><p><a href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huonosti-liikkuvat-vanhukset-yksinaisia.html">Huonosti liikkuvat vanhukset yksin&auml;isi&auml;</a></p><p><a href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pari-tuhatta-askelta-paivassa-pidentaa-elamaa.html">Pari tuhatta askelta p&auml;iv&auml;ss&auml; pident&auml;&auml; el&auml;m&auml;&auml;</a></p><p><a href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/voima-ja-kuntoharjoittelusta-apua-verenpaineeseen.html">Voima-​ ja kuntoharjoittelusta apua verenpaineeseen</a></p>]]></content:encoded>
  322. <pubDate>Thu, 31 Aug 2023 10:34:00 +0300</pubDate>
  323. <guid isPermaLink="false">00c6528c02736f0b9857a6a7b3c9aa78</guid>
  324. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  325. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  326. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  327. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori_lenkilla_inh_52006_08224-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  328. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/seniori_lenkilla_inh_52006_08224-1.jpg" length="140017" type="image/jpeg" />
  329. </item>
  330. <item>
  331. <title>Kodin homeet ja hiivat eivät lisää lasten astmariskiä</title>
  332. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kodin-homeet-ja-hiivat-eivat-lisaa-lasten-astmariskia.html</link>
  333. <description>THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan sisäilman sienillä on ennemmin astmalta suojaavia vaikutuksia.</description>
  334. <content:encoded><![CDATA[<p>Kodin sis&auml;ymp&auml;rist&ouml;n sienet eli homeet ja hiivat eiv&auml;t ole yhteydess&auml; lasten lis&auml;&auml;ntyneeseen riskiin sairastua astmaan, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>THL:n tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin noin 380 suomalaisen kodin mikrobisto. Tutkimuksen aiemmin tehdyss&auml; osassa havaittiin, ett&auml; tietyn tyyppisten, todenn&auml;k&ouml;isesti ulkoa sis&auml;tiloihin kantautuvien bakteerien suuri m&auml;&auml;r&auml; voi v&auml;hent&auml;&auml; lapsen riski&auml; sairastua astmaan. Samoin havaittiin, ett&auml; maalaistalomainen kodin mikrobisto suojaa astmalta my&ouml;s kaupunkikodeissa. Tuoreiden l&ouml;yd&ouml;sten perusteella n&auml;ytt&auml;&auml; silt&auml;, ett&auml; elinymp&auml;rist&ouml;n bakteereilla on suurempi astmalta suojaava merkitys kuin sienill&auml;.</p><h2>Sienet kuuluvat normaaliin sis&auml;ilman mikrobistoon</h2><p>Elinymp&auml;rist&ouml;ss&auml;mme on kaikkialla homeita ja hiivoja, ja ne kuuluvat luonnostaan normaalin kodin mikrobistoon. Tutkimuksessa sienilajien m&auml;&auml;r&auml;, sienilajien monimuotoisuus tai sienten m&auml;&auml;r&auml; n&auml;ytteiss&auml; eiv&auml;t olleet yhteydess&auml; astmaan sairastumisen riskiin.</p><p>- T&auml;ss&auml; tutkimuksessa astmaan liittyneet 13 eri sienisukua olivat ennemminkin astmalta suojaavia kuin riskitekij&ouml;it&auml;, vaikkakin l&auml;ht&ouml;kohtaisesti ajattelimme l&ouml;yt&auml;v&auml;mme sek&auml; astmalta suojaavia ett&auml; astman riski&auml; lis&auml;&auml;vi&auml; yhteyksi&auml;, kertoo THL:n johtava tutkija  <strong>Anne Karvonen</strong>.</p><p>Sis&auml;ymp&auml;rist&ouml;n homeet ja hiivat on liitetty monesti kosteusvauriorakennuksiin ja niihin liittyviin terveyshaittoihin.</p><p>- Jatkossa on tarkoitus tutkia, voivatko kodin kosteusvaurioon yhteydess&auml; olevat sienet selitt&auml;&auml; kosteusvaurion ja astman v&auml;lisen yhteyden. T&auml;st&auml; tutkimuksesta saatujen alustavien tulosten mukaan eiv&auml;t selit&auml;. Tulevissa analyyseiss&auml; parannamme altistuksen arviointia tutkimalla erikseen el&auml;vien ja kuolleiden mikrobisolujen merkityst&auml;, sanoo THL:n johtava tutkija <strong>Martin T&auml;ubel</strong>.</p><p></p>]]></content:encoded>
  335. <pubDate>Tue, 29 Aug 2023 10:35:00 +0300</pubDate>
  336. <guid isPermaLink="false">2aaa4eaeb71515bf42b68cec4238ff5e</guid>
  337. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  338. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  339. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  340. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vauva_ing_33594_219257-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  341. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vauva_ing_33594_219257-1.jpg" length="114745" type="image/jpeg" />
  342. </item>
  343. <item>
  344. <title>Yhdistelmätabletti lisää verenpainelääkkeiden ottamista</title>
  345. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yhdistelmatabletti-lisaa-verenpainelaakkeiden-ottamista.html</link>
  346. <description>Suuri osa verenpainepotilaista laiminlyö lääkityksiään. Eri lääkeaineiden yhdistäminen samaan tablettiin parantaa hoitoon sitoumista.</description>
  347. <content:encoded><![CDATA[<p>Verenpainepotilaat hy&ouml;tyv&auml;t kolmen l&auml;&auml;kkeen yhdistelm&auml;hoidosta, mutta usean tabletin ottaminen joka p&auml;iv&auml; on monille hankalaa. Tuoreen tutkimuksen perusteella potilaat noudattavatkin l&auml;&auml;kityksi&auml;&auml;n tunnollisemmin, jos l&auml;&auml;keaineet yhdistet&auml;&auml;n yhteen tablettiin.</p><p>Italialaistutkimuksessa 28 000 potilasta aloitti kolmen eri verenpainel&auml;&auml;kkeen yhdistelm&auml;hoidon. Puolet potilaista sai l&auml;&auml;kkeet yhdess&auml; ja puolet kahdessa tabletissa.</p><p>Tunnollisina l&auml;&auml;kkeiden ottajina pidettiin potilaita, jotka ottivat yli 75 prosenttia l&auml;&auml;kkeist&auml;&auml;n. N&auml;in teki 60 prosenttia yhden tabletin saaneista, mutta vain 25 prosenttia verrokeista. Potilaiden sukupuoli, ik&auml;, syd&auml;nriskit tai muiden l&auml;&auml;kkeiden m&auml;&auml;r&auml; eiv&auml;t vaikuttaneet tuloksiin.</p><p>Tutkimusten mukaan suuri osa verenpainepotilaista laiminly&ouml; l&auml;&auml;kityksi&auml;&auml;n, joten yhden tabletin yhdistelm&auml;l&auml;&auml;kkeet voisivat parantaa monien hoitoa. Verenpainel&auml;&auml;kityksen noudattaminen pienent&auml;&auml; merkitt&auml;v&auml;sti potilaan riski&auml; sairastua syd&auml;n- ja verisuonitauteihin sek&auml; aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;ihin.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1097/HJH.0000000000003497" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Journal of Hypertension -lehden sivulle">Journal of Hypertension -lehdess&auml;</a>.</p><p></p>]]></content:encoded>
  348. <pubDate>Mon, 28 Aug 2023 09:00:00 +0300</pubDate>
  349. <guid isPermaLink="false">5dcb02c74f6f4c60c1b6fff8ddf03599</guid>
  350. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  351. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  352. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  353. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kipulaake_iss_16620_05593-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  354. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kipulaake_iss_16620_05593-1.jpg" length="96959" type="image/jpeg" />
  355. </item>
  356. <item>
  357. <title>Huonosti liikkuvat vanhukset yksinäisiä</title>
  358. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huonosti-liikkuvat-vanhukset-yksinaisia.html</link>
  359. <description>Sosiaalinen eristyneisyys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit ovat yleisempiä vanhuksilla, joilla on vaikeuksia kävellä lyhyitä matkoja.</description>
  360. <content:encoded><![CDATA[<p>Huonosti liikkuvat ja k&auml;velev&auml;t vanhukset ovat tuoreen tutkimuksen perusteella usein my&ouml;s yksin&auml;isi&auml;. Lis&auml;ksi he osallistuvat muita harvemmin sosiaalisiin harrastuksiin ja kanssak&auml;ymisiin.</p><p>Tulosten perusteella yksin&auml;isyys, sosiaalinen eristyneisyys ja v&auml;h&auml;iset sosiaaliset kontaktit olivat yleisempi&auml; vanhuksilla, joilla oli vaikeuksia k&auml;vell&auml; lyhyit&auml; matkoja. Mittana k&auml;ytettiin huoneen poikki tai korttelin ymp&auml;ri k&auml;velemist&auml;.</p><p>Huonosti liikkuvista nelj&auml;nnes koki itsens&auml; yksin&auml;iseksi ja sosiaalisesti eristyneeksi ja kolmannes arvioi sosiaaliset kontaktinsa v&auml;h&auml;isiksi. Hyvin liikkuvista n&auml;in koki vain alle viidennes.</p><p>K&auml;velykyky&auml; k&auml;ytet&auml;&auml;n muun muassa kaatumisriskin arvioinnissa, mutta tulosten perusteella se auttaa my&ouml;s tunnistamaan yksin&auml;isi&auml; ja sosiaalisesti eristyneit&auml; vanhuksia. V&auml;h&auml;inen sosiaalinen kanssak&auml;yminen ja fyysinen passiivisuus on yhdistetty muun muassa muistisairauksien riskiin.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1111/jgs.18348" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n Journal of the American Geriatrics Society -lehden sivulle">Journal of the American Geriatrics Society</a> -lehdess&auml;. Tutkimukseen osallistui 2 600 keskim&auml;&auml;rin 75-vuotiasta kotonaan asuvaa yhdysvaltalaista.</p>]]></content:encoded>
  361. <pubDate>Wed, 23 Aug 2023 14:50:00 +0300</pubDate>
  362. <guid isPermaLink="false">f1ba2ce16895c7147ea6591a7c415bfa</guid>
  363. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  364. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  365. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  366. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_ikkunassa_istock-1199676954-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  367. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_ikkunassa_istock-1199676954-1.jpg" length="133884" type="image/jpeg" />
  368. </item>
  369. <item>
  370. <title>Sokerilimut vaaraksi maksalle</title>
  371. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sokerilimut-vaaraksi-maksalle.html</link>
  372. <description>Päivittäin vähintään yhden sokerilimun nauttivat sairastuvat maksasyöpään noin 85 prosenttia todennäköisemmin kuin harvakseltaan sokerijuomia nauttivat, kertoo tuore tutkimus.</description>
  373. <content:encoded><![CDATA[<p>Sokerilla makeutettuja virvoitusjuomia p&auml;ivitt&auml;in juovat sairastuvat maksasy&ouml;p&auml;&auml;n muita todenn&auml;k&ouml;isemmin. My&ouml;s heid&auml;n riskins&auml; menehty&auml; krooniseen munuaissairauteen on suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimuksessa k&auml;ytettiin l&auml;hes 100 000 naisen 20-vuotisia seurantatietoja, ja niiden perusteella p&auml;ivitt&auml;in ainakin yhden sokerilimun nauttivat sairastuivat maksasy&ouml;p&auml;&auml;n noin 85 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin ja menehtyiv&auml;t krooniseen maksasairauteen 70 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin naiset, jotka joivat sokerijuomia korkeintaan kolmesti kuukaudessa.</p><p>Keinotekoisesti makeutetut juomat eiv&auml;t vaikuttaneet munuaissy&ouml;v&auml;n tai munuaissairauskuoleman todenn&auml;k&ouml;isyyteen t&auml;ss&auml; aineistossa. Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat 50&ndash;79-vuotiaita.</p><p>Runsas sokerin nauttiminen on yhdistetty maksasairauksiin aikaisemminkin, mutta maksasy&ouml;p&auml;&auml; ja etenkin kroonisista maksasairauksista johtuvaa kuolleisuutta koskevat havainnot ovat uusia ja vaativat lis&auml;tutkimusten varmistuksen. Aineiston rajoitusten vuoksi tuloksia kannattaa tulkita muutenkin varoen.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jama.2023.12618" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n  JAMA-lehden sivulle">JAMA-lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomessa todetaan noin 400 maksasy&ouml;p&auml;&auml; vuosittain. Valtaosa potilaista on miehi&auml;, ja heist&auml; suurella osalla on jokin pitk&auml;aikainen maksasairaus. Ei-alkoholiper&auml;ist&auml; rasvamaksatautia potee noin 35 prosenttia sairastuneista. Maksasy&ouml;v&auml;n ennuste on usein huono, sill&auml; vain puolet potilaista on elossa en&auml;&auml; viisi vuotta diagnoosista.</p>]]></content:encoded>
  374. <pubDate>Tue, 22 Aug 2023 09:42:00 +0300</pubDate>
  375. <guid isPermaLink="false">e6084a78901be11467d4c8e4a5923360</guid>
  376. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  377. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  378. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  379. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/cola_cola_iss_28858_00109-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  380. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/cola_cola_iss_28858_00109-1.jpg" length="157519" type="image/jpeg" />
  381. </item>
  382. <item>
  383. <title>Riskiryhmille koronarokotteen tehosteannos</title>
  384. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/riskiryhmille-koronarokotteen-tehosteannos.html</link>
  385. <description>THL suosittelee suurimmassa vakavan koronataudin riskissä oleville tehosteannosta syystalvella. Laajaan koko väestön rokottamiseen ei ole lääketieteellistä perustetta.</description>
  386. <content:encoded><![CDATA[<p>Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannosta suositellaan 65 vuotta t&auml;ytt&auml;neille, 18 vuotta t&auml;ytt&auml;neille riskiryhmiin kuuluville sek&auml; 12 vuotta t&auml;ytt&auml;neille voimakkaasti immuunipuutteisille, kertoo&nbsp;Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessaan.</p><p>Suurimmassa vakavan koronataudin riskiss&auml; oleville ryhmille suositellaan tehosteannosta, koska koronatautia esiintyy mahdollisesti j&auml;lleen enemm&auml;n syksyll&auml; ja talvella. Uuden tehosteannoksen on tarkoitus v&auml;hent&auml;&auml; vakavia sairastumisia, sairaalahoidon tarvetta ja koronaan liittyvi&auml; kuolemia.</p><p>- Laajaan koko v&auml;est&ouml;n rokottamiseen ei ole l&auml;&auml;ketieteellist&auml; perustetta. Alle 65-vuotiailla, joilla ei ole vakavalle koronataudille altistavia sairauksia, aiemmin suositellut kolme rokoteannosta sairastetut koronataudit mukaan lukien antavat yh&auml; hyv&auml;n suojan vakavaa koronatautia vastaan, sanoo THL:n asiantuntijal&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Mika Muhonen</strong>.</p><p>Ei ole odotettavissa, ett&auml; uudet rokotteet antaisivat merkitt&auml;v&auml;&auml; suojaa liev&auml;&auml; koronatautia ja tartuntoja vastaan. T&auml;m&auml;n vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon ty&ouml;ntekij&ouml;ille syystalven tehosteannosta suositellaan vain silloin, jos ty&ouml;ntekij&auml; kuuluu ik&auml;ns&auml; tai perussairauksiensa vuoksi tehosteannoksen kohderyhm&auml;&auml;n. Kaikkien sote-ammattilaisten tehosteannoksille ei ole l&auml;&auml;ketieteellisi&auml; perusteita.</p><p>Syystalven tehosteannoksena k&auml;ytet&auml;&auml;n todenn&auml;k&ouml;isesti Pfizerin uutta XBB.1.5-varianttir&auml;&auml;t&auml;l&ouml;ity&auml; Comirnaty-rokotetta.&nbsp;Ennakkotiedon mukaan Euroopan l&auml;&auml;kevirasto EMA k&auml;sittelee rokotteen myyntilupahakemuksen elokuun lopussa. Kun rokote saa myyntiluvan, voimassa olevan yhteishankintasopimuksen mukaan sit&auml; tulee Suomeen syyskuun lopusta alkaen runsas miljoona annosta.</p><p>Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten j&auml;rjest&auml;misest&auml; ja kertovat, mist&auml; ja milloin rokotteen voi saada.</p><p></p>]]></content:encoded>
  387. <pubDate>Mon, 21 Aug 2023 10:41:00 +0300</pubDate>
  388. <guid isPermaLink="false">3a739ca0e42f9b1c7104d6afb24c91ff</guid>
  389. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  390. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  391. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  392. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  393. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-3.jpg" length="153883" type="image/jpeg" />
  394. </item>
  395. <item>
  396. <title>Pari tuhatta askelta päivässä pidentää elämää</title>
  397. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pari-tuhatta-askelta-paivassa-pidentaa-elamaa.html</link>
  398. <description>Riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin alkaa pienentyä jo, kun päivittäinen askelmäärä ylittää 2 300, kertoo tuore tutkimuskatsaus.</description>
  399. <content:encoded><![CDATA[<p>Liikunnan terveyshy&ouml;dyt saadakseen ei tarvitse lenkkeill&auml; joka p&auml;iv&auml;. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen perusteella jo muutama tuhat askelta p&auml;iv&auml;ss&auml; riitt&auml;&auml;, ja vaikutukset kasvavat tasaisesti mit&auml; enemm&auml;n liikkuu.</p><p><a href="https://doi.org/10.1093/eurjpc/zwad229" target="_blank" title="Siirryt&auml;&auml;n European Journal of Preventive Cardiology -lehden sivulle">European Journal of Preventive Cardiology -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 17 tutkimuksen ja 230 000 osallistujan tietoihin, ja niiden perusteella riski menehty&auml; syd&auml;n- ja verisuonitauteihin alkoi pienenty&auml;, kun p&auml;ivitt&auml;inen askelm&auml;&auml;r&auml; oli yli 2 300. Kokonaiskuolleisuus alkoi laskea noin 4 000 askeleen j&auml;lkeen. Osallistujat olivat keskim&auml;&auml;rin 64-vuotiaita ja heit&auml; seurattiin noin seitsem&auml;n vuotta.</p><p>Riskit olivat sit&auml; pienempi&auml; mit&auml; enemm&auml;n henkil&ouml; liikkui eik&auml; yl&auml;rajaa hy&ouml;dyille l&ouml;ytynyt. Riski menehty&auml; seurannan aikana pieneni 15 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lis&auml;yst&auml; kohden.</p><p>Liikunnan vaikutukset n&auml;kyiv&auml;t kaikilla riippumatta sukupuolesta, maasta, kotiseudun ilmastosta ja henkil&ouml;n i&auml;st&auml;. Hy&ouml;dyt olivat tosin suurempia alle 60-vuotiailla kuin vanhemmilla.</p><p>Tulokset lis&auml;&auml;v&auml;t n&auml;ytt&ouml;&auml; liikunnan terveyshy&ouml;dyist&auml; ja vahvistavat k&auml;sityst&auml;, jonka mukaan kaikki liikunta on hyv&auml;ksi, oli se sitten kevytt&auml; k&auml;vely&auml;, puutarhan hoitoa tai lenkkeily&auml;.</p>]]></content:encoded>
  400. <pubDate>Fri, 18 Aug 2023 09:22:00 +0300</pubDate>
  401. <guid isPermaLink="false">47ca4bca7e3e0166a5183b56465af04a</guid>
  402. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  403. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  404. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  405. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/senirot_lenkilla_is098v2lk-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  406. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/senirot_lenkilla_is098v2lk-1.jpg" length="301537" type="image/jpeg" />
  407. </item>
  408. </channel>
  409. </rss>
  410.  

If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:

  1. Download the "valid RSS" banner.

  2. Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)

  3. Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):

If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:

http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

Copyright © 2002-9 Sam Ruby, Mark Pilgrim, Joseph Walton, and Phil Ringnalda