![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<rss version="2.0"
<enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uu ...
^
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Sat, 27 Jul 2024 04:58:47 +0300</pubDate> <lastBuildDate>Fri, 26 Jul 2024 11:12:00 +0300</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Entistä useammat liikkuvat liian vähän</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/entista-useammat-liikkuvat-liian-vahan.html</link> <description>Jopa kolmannes aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, kertoo kansainvälinen selvitys. Liikkumattomuus altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jopa kolmannes maailman aikuisista harrastaa aivan liian vähän liikuntaa, osoittaa tuore 163 maata kattava selvitys. Liikkumattomuus altistaa heidät muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, tyypin 2 diabetekselle ja lukuisille muille sairauksille.</p><p>Tulosten perusteella 31 prosenttia maailman aikuisväestöstä ei liiku virallisten liikuntasuositusten mukaisesti eli vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa. Vuonna 2000 vain 23 prosenttia liikkui suosituksia vähemmän.</p><p>Kehitys on huonontunut noin puolessa tarkastelluista maista ja etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisäksi naiset liikkuvat keskimäärin vähemmän kuin miehet.</p><p>Jos suunta jatkuu samanlaisena, WHO:n tavoite fyysisen passiivisuuden vähentämisestä ei tule toteutumaan, tutkijat kirjoittavat. Tämän seurauksena etenkin iäkkäiden sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat tulevat todennäköisesti yleistymään.</p><p>Tutkimuksessa analysoitiin 507 kyselytutkimusta 163 maasta. Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/S2214-109X(24)00150-5">Lancet Global Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 26 Jul 2024 11:12:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a2a9e92777549a5f6b24cd4717b16daf</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sohvaperuna-1.jpg" length="172616" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Masennus yhteydessä muistin heikkenemiseen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/masennus-yhteydessa-muistin-heikkenemiseen.html</link> <description>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Masennusta potevien 60-vuotiaiden muisti heikkenee nopeammin kuin muiden samanikäisten, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys näyttäisi toimivan myös toiseen suuntaan, sillä muistin heikkeneminen liittyy suurentuneeseen masennusriskiin.</p><p>Tutkimukseen osallistui 8 300 kotonaan asuvaa keskimäärin 64-vuotiasta englantilaista, joiden muistia ja mielialaa tarkasteltiin 16 vuoden ajan.</p><p>Masennusta potevat pärjäsivät muistitesteissä muita huonommin seurannan alussa. Masennusoireiden pahentuminen liittyi myös muistin nopeampaan heikkenemiseen seurannan kuluessa. Muistin heikkeneminen ennakoi myös masennusoireiden pahentumista.</p><p>Samansuuntaisia tuloksia masennuksen ja muistin yhteyksistä on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.16305" target="_blank">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Suomessa diagnosoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairautta potee yli 150 000 suomalaista, mutta merkittävä osa sairauksista jää toteamatta.</p><p>Masennusta sairastaa noin 6 prosenttia väestöstä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 25 Jul 2024 09:32:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0097bc600727b89b0a85a1269507a32a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/muistisairaus_istock-1583406972-1.jpg" length="118882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ilmansaasteet saattavat suurentaa psoriaasiriskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaasteet-saattavat-suurentaa-psoriaasiriskia.html</link> <description>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin etenkin perinnöllisesti alttiilla, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille voi suurentaa riskiä sairastua psoriaasiin. Yhteys koskee etenkin potilaita, jotka ovat perimänsä takia valmiiksi alttiita sairastumaan.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.21665" target="_blank">JAMA Network Open -lehden</a> julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 480 000 keskimäärin 56-vuotiasta seurattiin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 4 000 osallistujaa sairastui psoriaasiin.</p><p>Kun tiedot psoriaasidiagnooseista yhdistettiin tietoihin osallistujien asuinseutujen vuotuisista ilmansaastepitoisuuksista, sairastumisriskin havaittiin suurenevan tasaisesti mitä suurempia pitoisuudet olivat. Yhteys koski PM2,5-pienhiukkasia, suurempia PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja typen oksideja.</p><p>Geenitietojen avulla tutkijat havaitsivat sairastumisriskin koskevan etenkin osallistujia, jotka olivat perimänsä vuoksi suurentuneessa psoriaasin vaarassa. Korkeimmille ilmansaastetasoille altistuvat, joiden geneettinen riski oli suurin, sairastuivat 2,5–4 kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, joiden geneettinen riski oli pieni ja ilmansaastealtistus vähäinen.</p><p>Ilmansaasteet on aiemmin yhdistetty muun muassa psoriaasioireiden pahentumiseen, mutta perimän ja ilmansaasteiden yhteysvaikutusta on tutkittu vähemmän.</p><p>Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 24 Jul 2024 11:21:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">c52478421f3cc1961973134cd70b6adb</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ihonhoito/psoriasis_istock-497413495-1.jpg" length="138769" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Paramax Rap -valmisteessa virheellisiä pakkausmerkintöjä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paramax-rap-valmisteessa-virheellisia-pakkausmerkintoja.html</link> <description>Myyntiluvan haltija pyytää palauttamaan virheelliset pakkaukset apteekkiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Paramax Rap 500 mg 30 tabletin pakkauksessa on havaittu tuotevirhe. Lääkkeen läpipainopakkauksen alumiinikalvossa on havaittu virheellinen merkintä (Dicuno 50 mg). Itse tabletit ovat olleet virheettömiä. Myyntiluvan haltija Vitabalansin mukaan kyseessä yksittäistapaus, eikä virhe koske kaikkia erän pakkauksia.</p><p>Myyntiluvan haltija pyytää kuitenkin asiakkaita palauttamaan virheellisillä merkinnöillä olevat pakkaukset apteekkiin. Apteekki antaa virheellisen pakkauksen tilalle uuden.</p><p>Tuotevirhe koskee Paramax Rap 500 mg:n 30 tabletin pakkausta, jonka eränumero on 1104401. Pakkauksia on ollut myynnissä 6.5.2024 lähtien.</p><p>Palautuspyyntö ei koske kyseisen erän pakkauksia, joissa on oikeat merkinnät. Näiden lääkkeiden käyttöä voi jatkaa normaalisti.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 22 Jul 2024 12:40:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">d3863cdebf6b6bd35eb946f1c9a47074</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" length="109436" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/blisterit_istock-515712084-1.jpg" length="109436" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Antibiooteilla yhteys atooppiseen ihottumaan</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/antibiooteilla-yhteys-atooppiseen-ihottumaan.html</link> <description>Alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit lähes kaksinkertaistavat riskin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Alle vuoden ikäisenä annetut antibioottikuurit voivat tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. Vaikutus näyttäisi liittyvän haitallisiin muutoksiin suoliston bakteerikannoissa.</p><p>Tulosten perusteella alle vuoden ikäisenä saadut antibioottikuurit liittyivät lähes kaksinkertaiseen riskiin sairastua atooppiseen ihottumaan viisivuotiaaksi mennessä. Tämä havaittiin verrattuna lapsiin, jotka olivat saaneet antibiootteja vasta vanhempina. Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos antibioottilääkityksiä oli enemmän.</p><p>Antibioottien ja atopian yhteys johtui pitkälti haitallisista muutoksista suoliston bakteerikannoissa, tutkijat havaitsivat. Onkin mahdollista, että näiden muutosten korjaaminen voisi pienentää sairastumisriskiä.</p><p>Tulokset kannattaa vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta varhaiset antibioottilääkitykset on yhdistetty atooppisen ihottuman riskiin aiemminkin. Havainnot kannustavat harkitsemaan tarkoin tarvitseeko alle vuoden ikäinen lapsi antibiootteja ja pitämään lääkitykset mahdollisimman lyhyinä.</p><p>Tutkimuksessa tarkasteltiin 1 500 lasta syntymästä viisivuotiaaksi. Tulokset julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1016/j.jaci.2024.03.025"> The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä.</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 22 Jul 2024 08:56:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">cc5d3566585e629da8b3d9c6c2a74bb6</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/atopia_istock-1307926977-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/atopia_istock-1307926977-1.jpg" length="191993" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nikotiinipusseilla selkeä yhteys muihin nikotiinituotteisiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipusseilla-selkea-yhteys-muihin-nikotiinituotteisiin.html</link> <description>Nikotiinipussien käyttö on vahvasti yhteydessä nuuskaamiseen, tupakointiin ja sähkösavukkeiden käyttöön, kertoo viimeisin Kouluterveyskysely.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäin tupakoivista 44 prosenttia ja päivittäin sähkösavukkeita käyttävistä 41 prosenttia käyttää myös nikotiinipusseja ja 70 prosenttia nuuskaa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL).</p><p>Sen sijaan nikotiinipussien käyttö on pääosin vähäistä nuorilla, jotka eivät olleet käyttäneet muita tupakka- ja nikotiinituotteita.</p><p>Nikotiinipussien päivittäinen tai satunnaisempi käyttö on yleisintä ammattiin opiskelevilla pojilla, joista 21 prosenttia käytti nikotiinipusseja.</p><p>Tiedot ilmenevät vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä. Kysely ajoittui osin samaan aikaan, kun Fimea muutti tulkintaansa nikotiinipussien sääntelystä lääkelain alaisena tuotteena ja niiden myynti Suomessa vapautui.</p><h2>Yhä useampi aikuinen käyttää nuuskaa</h2><p>Nuuskan käyttö on yleistynyt 20–64-vuotiaassa väestössä vuodesta 2000 vuoteen 2020. Myös nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö on yleistynyt. Tupakointi on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin nuuskan käyttö on yleistynyt.</p><p>Vuonna 2022 nuuskaa käytti päivittäin 20–64-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ja naisista yksi prosentti.</p><p>Nuuskan käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla ja miehillä. Sen käyttö on yleistynyt näiden ryhmien lisäksi eritoten aikuisilla, joilla on humalahakuista juomista. Miehillä päivittäinen tupakointi on yhteydessä pienempään todennäköisyyteen käyttää nuuskaa päivittäin mutta suurempaan todennäköisyyteen käyttää nuuskaa satunnaisesti verrattuna tupakoimattomiin miehiin.</p><h2>Lakiesitys käsittelyssä</h2><p>Nikotiinipusseja koskeva lakiesitys on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Lakimuutoksen myötä nikotiinipussit tulevat selkeästi myös tupakkalain tavoitteen piiriin. Tupakkalain tavoitteena on, että väestöstä vähemmän kuin viisi prosenttia käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita vuonna 2030. Myös esimerkiksi nuuskan käyttö luetaan tähän tavoitteeseen mukaan.</p><p>Nuuskan ja nikotiinipussien käyttö on terveydelle haitallista. Ne voivat sisältää korkean määrän nikotiinia ja lisäksi aineita, jotka voivat edesauttaa nikotiinin imeytymistä. Nuuskassa ja nikotiinipusseissa on myös makuaineita, jotka voivat vedota nuoriin.</p><p>- Sekä nuuskan käytön lisääntyminen että nikotiinipussien käytön yleisyys osoittavat, että tuotteiden saatavuutta ja houkuttelevuutta tulee rajoittaa, sanoo THL:n erityisasiantuntija <strong>Otto Ruokolainen</strong>. </p><p> </p><p> </p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 17 Jul 2024 09:44:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">910dfd5a18867982f70640ca99297165</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipussi_istock-1383884958-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nikotiinipussi_istock-1383884958-1.jpg" length="221575" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Litalgin kipulääke vedetään pois markkinoilta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/litalgin-kipulaake-vedetaan-pois-markkinoilta.html</link> <description>Poisvedon syynä on lääkkeen vakavat haittavaikutukset. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Muun muassa vatsakipujen ja -kouristeluiden hoitoon käytetyn Litalgin-lääkkeen myyntiluvat on peruttu, tiedottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.</p><p>Litalgin-valmisteet vedetään välittömästi pois apteekeista, sairaala-apteekeista ja lääkekeskuksista. Henkilöitä, joille on määrätty reseptillä Litalgin-lääke, kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin vaihtoehtoisen hoidon saamiseksi. Myyntiluvan haltija ei korvaa kuluttajille jo toimitettuja reseptilääkkeitä. Tarpeettomat ja vanhentuneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi.</p><h2>Vakavia haittavaikutuksia</h2><p>Litalgin-lääkkeen poisvedon syynä on sen vakavat haittavaikutukset, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lääkkeen on havaittu muun muassa aiheuttavan agranulosytoosia eli jyvässolukatoa. Jyvässolut ovat tärkeitä soluja elimistön luonnollisessa immuniteetissa.</p><p>Vakavien haittatapahtumien välttämiseksi riskien minimointitoimenpiteitä on lääkkeen kohdalla tehty jo useiden vuosien ajan. Litalginin 100 tabletin pakkaus poistettiin markkinoilta vuonna 2016 ja vuodesta 2017 lääkkeenkäyttäjille on annettu apteekista mukaan potilaskortti, joka muistuttaa agranulosytoosin vaarasta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämäksi. Agranulosytoosia raportoidaan edelleen paljon ja viimeisten 20 kuukauden aikana on todettu kaksi vakavaa agranulosytoositapausta. </p><p>Litalginin vaikuttavat aineet ovat metamitsoli ja pitofenoni. Lääkevalmisteen hyväksytyt käyttöaiheet ovat olleet ruoansulatuskanavan sekä sappi- ja virtsateiden koliikkikivut ja rakkokouristukset.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Jun 2024 11:59:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">655cfb0c8ad218c927f8a256d5acec8a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laake_tabletti_musta_tausta.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laake_tabletti_musta_tausta.jpg" length="94501" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Löhöily vaarallista lapsen sydämelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lohoily-vaarallista-lapsen-sydamelle.html</link> <description>Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Fyysisesti passiivinen elämäntapa voi edistää lapsilla vasemman sydänkammion liikakasvua ja sitä kautta altistaa sydänoireille myöhemmin elämässä. Säännöllinen kevyt liikunta sen sijaan kumoaa vaikutuksen.</p><p>Tiedot käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston ja Exeterin yliopiston yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 1 700 brittilasta 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi.</p><p>Seurannan alkaessa lapset löhöilivät keskimäärin 6 tuntia päivässä, mutta aikuisiässä passiivinen loikoilu vei jo 9 tuntia päivästä. Liikkumista mitattiin aktiivisuusmittareilla.</p><p>Tulosten perusteella tämä löhöilyn lisäys liittyi vasemman sydänkammion suurentumiseen ja selitti noin 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana havaitusta muutoksesta.</p><p>Vastaavasti 3–4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä liittyi noin puolet vähäisempään sydänkammion kasvuun.</p><p>Havainnot osoittavat fyysisen passiivisuuden ja istuskelun liittyvän haitallisiin sydänmuutoksiin, jotka voivat vuosien varrella altistaa mm. sydäninfarkteille ja aivoverenkiertohäiriöille. Löhöilyn vähentämisen ohella tärkeää olisi lisätä lasten ja nuorten kevyttä päivittäistä liikuntaa. Urheilun ja ulkopelien lisäksi tähän riittävät tavalliset touhut kuten pyöräily, kävely ja ulkoleikit.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1093/eurjpc/zwae129">European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Jun 2024 11:20:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0b5f2636d9794725003d8e9d74fad7f7</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_lapsi_istock-480746877.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_lapsi_istock-480746877.jpg" length="141176" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Päävammat suurentavat MS-taudin riskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavammat-suurentavat-ms-taudin-riskia.html</link> <description>Päävamman kokeneiden sairastumisriski MS-tautiin on noin kolmanneksen muita suurempi. Kaikkein suurin riski on henkilöillä, joilla oli MS-taudille altistavia geenimuotoja.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päävammat voivat suurentaa riskiä sairastua MS-tautiin varsinkin, jos henkilöllä on tiettyjä MS-taudille altistavia geenimuotoja, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulosten perusteella päävamman kokeneiden sairastumisriski on noin kolmanneksen suurempi kuin muiden, ja riski myös kasvaa, jos vammoja on useita.</p><p>Kaikkein suurin MS-riski havaittiin potilailla, joilla oli MS-taudille altistavia HLA-geenimuotoja. Heillä päävamma liittyi peräti 18-kertaiseen sairastumisriskiin, tutkijat havaitsivat.</p><p>Päävammat on yhdistetty MS-taudin riskiin aiemminkin, mutta geneettisen alttiuden ja päävammojen yhteisvaikutuksia ei ole aiemmin havaittu.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jnnp-2023-332643">Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä</a>, ja siihen osallistui 2 000 ruotsalaista MS-tautipotilasta sekä 2 900 tervettä verrokkia.</p><p>MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 12 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 10 Jun 2024 09:56:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">55826f323f81b604e63619cd0edcc318</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavamma_iss_24612_18176-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paavamma_iss_24612_18176-1.jpg" length="201004" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vapaa-aika- ja työmatkaliikunta ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vapaa-aika-ja-tyomatkaliikunta-ehkaisevat-aivoverenkiertohairioita.html</link> <description>Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien sairastumisriski aivoverenkiertohäiriöihin on noin puolet pienempi ja työmatkansa kävelevien tai pyöräilevien 40 prosenttia pienempi kuin liikkumattomien.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vapaa-ajan liikuntaharrastukset ja työmatkapyöräily auttavat välttymään aivoverenkiertohäiriöiltä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Työssä tai kotipiirissä kertyvä liikunta ei näiden tulosten mukaan suo samanlaista hyötyä.</p><p>Tulokset perustuvat 3 600 keskimäärin 51-vuotiaan ruotsalaisen 20-vuotisiin seurantatietoihin. Seurannan aikana runsaat 7 prosenttia osallistujista sairastui aivoverenkiertohäiriöön.</p><p>Liikunta on yhdistetty pienempään sairastumisriskiin aiemminkin, mutta tutkijat halusivat selvittää, onko kaikki liikunta tässä mielessä yhtä hyvää.</p><p>Tulosten perusteella niin ei näyttäisi olevan, sillä ainoastaan vapaa-ajan liikunta ja työmatkaliikunta liittyivät pienempään aivoverenkiertohäiriöiden todennäköisyyteen. Työssä tai kotipiirissä kertyvä fyysinen aktiivisuus eivät vaikuttaneet sairastumisriskeihin, tulokset osoittivat.</p><p>Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien sairastumisriski oli noin 50 prosenttia pienempi ja työmatkansa kävelevien tai pyöräilevien 40 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet työmatka- tai vapaa-ajan liikuntaa.</p><p>Hyödyt sai, jos vapaa-ajallaan esimerkiksi käveli tai pyöräili yhteensä nelisen tuntia viikossa, tai kulki päivittäin 20–40 minuutin työmatkan jalan tai pyörällä.</p><p>Paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavat myös selvisivät aivoverenkiertohäiriöstä hengissä muita todennäköisemmin ja tarvitsivat muita vähemmän apua päivittäisissä toimissaan.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.13453">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Hiljattain julkaistiin myös meta-analyysi, jossa yhdistettiin 15 aivoverenkiertohäiriötutkimuksen aineistot. Sen perusteella myös virallisia suosituksia vähäisempi vapaa-ajan liikunta pienentää sairastumisriskiä. Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastuu johonkin aivoverenkiertohäiriöön.</p><p>Suomalaissuosituksissa reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Raskaampaa liikuntaa riittää noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Liikunnan hyödyt saa, vaikka sitä harrastaisi vain muutaman minuutin pätkissä. Lisäksi lihaskuntoa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 07 Jun 2024 10:44:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">5c3bb044e8142b5d3fea4edb422fc8e2</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891-1.jpg" length="185463" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Leväseuranta on käynnistynyt</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/levaseuranta-on-kaynnistynyt.html</link> <description>Ensimmäiset levähavainnot on jo tehty. Sinilevien sesonkiaika keskittyy tyypillisesti juhannuksen jälkeiseen kesään.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä järvissä ja merialueella. </p><p>Sinilevien sesonkiaika keskittyy tyypillisesti juhannuksen jälkeiseen kesään, mutta toukokuun helteisillä lämpötiloilla ja nopeasti lämmenneillä vesillä on voinut olla vaikutusta, että ensimmäiset levähavainnot on jo tehty.</p><p> Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä <a href="https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu">Järviwiki-sivustolla</a>, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Tietokannasta löytää tietoa levätilanteen lisäksi myös esimerkiksi veden lämpötilasta.</p><h2>Vältä sinileväistä vettä</h2><p>Sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista.</p><p>- Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta, opastaa Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja <strong>Anu Peltonen</strong>.</p><p>Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.</p><p>Herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Tyypillisesti sinilevä aiheuttaa iho-oireita, kuten ihottumaa ja kirvelyä. Myös vatsaoireet, pahoinvointi, ripuli ja oksentelu, sekä flunssan kaltaiset oireet ovat mahdollisia.</p><p>Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta mahdollinen myrkyllisyys voidaan varmentaa vain laboratoriotesteillä. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua aina varauksella.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 06 Jun 2024 12:45:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fdbc6977d7dc81110493d570a84e6c10</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomenkesa_iss_2446_03602-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomenkesa_iss_2446_03602-1.jpg" length="267286" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Mysli tekee hyvää sydämelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mysli-tekee-hyvaa-sydamelle.html</link> <description>Paljon mysliä nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen muita pienempi, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Säännöllisesti mysliä nauttivat saattavat säästyä sepelvaltimotaudilta muita todennäköisemmin. Myslin yleiset ainesosat – kaura, pähkinät ja kuivatut hedelmät – tiedetään sydänystävällisiksi, joten havainto ei ole yllättävä.</p><p>Yllättävä on sen sijaan itse tutkimuksen asetelma, sillä tutkijat käyttivät osallistujien geenitietoja päätelläkseen, ketkä söivät paljon mysliä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tunnettua UK Biobank -aineistoa ja 420 000 aikuisen terveys- ja geenitietoja.</p><p>Geneettisen analyysin perusteella mysliä paljon nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin muiden osallistujien, tutkijat kirjoittavat.</p><p>Tulokset ovat uskottavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka hyvin myslin syömiseen liitetyt geenivariantit todellisuudessa kertovat yksilöiden ruokailutottumuksista. Yksittäisen ruoan tai ruoka-aineen vaikutusten erottaminen muusta ruokavaliosta ja elämäntavoista on myös haasteellista.</p><p>Myslit sisältävät usein kauraa, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja maitoa eli paljon kuituja, terveellisiä rasvahappoja ja antioksidantteja, mitkä kaikki voivat pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Monet myslit sisältävät kuitenkin myös paljon sokeria, joten kaikki myslit eivät ole yhtä terveellisiä.</p><p>Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1016/j.jacadv.2024.100888">JACC: Advances -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 31 May 2024 10:24:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">bf0904bfc17b2fa16d1ab0511ea23012</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/mysli_iss_7750_06011-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/mysli_iss_7750_06011-1.jpg" length="256754" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Runsas lihansyönti yhteydessä lihavuuteen muista elintavoista riippumatta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/runsas-lihansyonti-yhteydessa-lihavuuteen-muista-elintavoista-riippumatta.html</link> <description>Eniten punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden syönti on yhteydessä lihavuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus lisää lihavuuden todennäköisyyttä itsenäisesti – useista muista epäsuotuisista elintavoista riippumatta.</p><p>Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.</p><p>Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla. Kuitenkin matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla.</p><p>THL:n tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti lihavuuden yhteyttä runsaaseen lihan kulutukseen sekä muihin epäterveellisiin elintapoihin ja koulutustasoon. Elintavoista tutkimukseen otettiin mukaan liikkumattomuus, vähäinen kasvisten ja hedelmien syöminen, alkoholin riskikäyttö ja päivittäinen tupakointi.</p><h2>Suomessa syödään liikaa punaista lihaa ja lihavalmisteita</h2><p>Suomessa asuvat aikuiset, varsinkin miehet, syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita liikaa. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet kuluttavat punaista lihaa ja lihavalmisteita 182 grammaa vuorokaudessa, ja naiset 107 grammaa vuorokaudessa.</p><p>Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa korkeintaan 50 gramman päiväannosta. Tästä prosessoitujen lihavalmisteiden osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni.</p><p>Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutuksen vähentäminen vaikuttaa myönteisesti niin ihmisten kuin ympäristön terveyteen. Se pienentää ruoankulutuksesta ja ruokajärjestelmästä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja lihavuuden ja siihen yhteydessä olevien kansantautien todennäköisyyttä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 30 May 2024 09:37:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">e42c0ac0173b3d72f10223dabe753460</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/punainenliha_iss_23328_01638-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/punainenliha_iss_23328_01638-1.jpg" length="175493" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Koronarokotteen tehosteannos riskiryhmille syksyllä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/koronarokotteen-tehosteannos-riskiryhmille-syksylla.html</link> <description>THL suosittelee koronarokotteen tehosteannosta riskiryhmille aiempaa aikaisemmin tulevana syksynä. Etenkin iäkkäät ja immuunipuutoksesta kärsivät hyötyvät rokotuksesta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tulevana syksynä koronarokotteen tehosteannosta iäkkäille ja tietyille riskiryhmille. Tehosteannosta suositellaan hoitokodeissa ja säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville, kaikille yli 80-vuotiaille sekä kaikille voimakkaasti immuunipuutteisille iästä huolimatta. Suositus on, että näiden ryhmien rokotukset aloitetaan syksyllä heti kun rokotteet ovat saapuneet Suomeen.</p><p>Edellä mainittujen ryhmien ohella syksyn tehosterokotetta suositellaan myös kaikille 75–79-vuotiaille. Heillä vakavan taudin riski on kuitenkin yllä mainittuja ryhmiä pienempi. THL suosittelee, että myös nämä rokotukset toteutetaan tulevana syksynä tavanomaista aikaisemmin.</p><p>Koronarokotetta on lisäksi syytä tarjota syksyllä viimeistään influenssarokotusten yhteydessä myös muille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävä perussairaus.</p><p>Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä alueellaan ja kertovat, mistä ja milloin rokotteen voi saada.</p><p>Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään koronasta johtuvia sairaalahoitoja ja kuolemia.</p><p>- Analyysimme perusteella rokottaminen on hyvin vaikuttavaa yli 80-vuotiailla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla. Koronakuolemia voidaan estää etenkin rokottamalla hoitokotien asukkaita, sillä suurin osa kuolemista tapahtuu hoitokodeissa, sanoo THL:n tutkimusprofessori <strong>Tuija Leino</strong>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 27 May 2024 10:47:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">6fcaa6415369a9c7208378693356f628</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-2.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/rokorus_ing_33594_324539-2.jpg" length="153495" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lukiolaistytöt viettävät 6 tuntia päivässä kännykällä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lukiolaistytot-viettavat-6-tuntia-paivassa-kannykalla.html</link> <description>Arviolta 16 prosenttia tytöistä on todennäköisesti riippuvaisia sosiaalisen median käytöstä ja 37 prosentilla on ahdistuneisuushäiriöön viittaavia oireita.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pääkaupunkiseudun lukiolaistytöistä monet käyttävät älypuhelinta lähes 6 tuntia päivässä. Mahdollisesti jopa kuudennes heistä saattaa olla myös riippuvaisia sosiaalisesta mediasta, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 21 lukiota Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.</p><p>Osana tutkimusta 1 164 lukiota käyvää 16-vuotiasta tyttöä arvioi itse älypuhelimen käyttöään sekä hyvinvointiaan. Lisäksi heistä noin puolet jakoi tutkijoille kuvakaappauksia puhelimensa käyttötilastoista.</p><p>Käyttötilastojen perusteella tytöt olivat älypuhelimen ääressä keskimäärin 6 tuntia päivässä, ja tästä lähes 4 tuntia oli sosiaalisen median käyttöä.</p><p>Arviolta 16 prosenttia tytöistä oli todennäköisesti riippuvaisia sosiaalisen median käytöstä ja 37 prosentilla oli ahdistuneisuushäiriöön viittaavia oireita.</p><p>Sosiaalisen median ongelmakäyttäjät olivat muita todennäköisemmin ahdistuneita, alakuloisia, väsyneitä ja yksinäisiä. Lisäksi he kokivat terveytensä heikommaksi ja olivat tyytymättömämpiä kehoonsa kuin tytöt, jotka käyttivät sosiaalista mediaa vähemmän.</p><p>Tutkijat korostavat, ettei tämän aineiston perusteella voi varmuudella sanoa johtuvatko nuorten oireet liiallisesta kännykän käytöstä vai onko liiallinen käyttö osa oireilua. Sosiaalisen median yletön käyttö on tosin yhdistetty nuorten oireiluun useissa tutkimuksissa aiemminkin.</p><p>Tutkimuksen tekivät Silja Kosola, Sara Mörö ja Elina Holopainen. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa <a href="https://doi.org/10.1136/archdischild-2023-326521" target="_blank">Archives of Disease in Childhood -lehdessä</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 24 May 2024 09:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">8178c619c5d13e47cee7ed28a2e88b6d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teinit_somettaa_ing_33594_164190-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teinit_somettaa_ing_33594_164190-1.jpg" length="169609" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Alkoholi luultua suurempi tappaja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholi-luultua-suurempi-tappaja.html</link> <description>Suomessa menetetään joka vuosi ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat, kertoo tuore selvitys.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pitkään on tiedetty, että alkoholi aiheuttaa merkittävän määrän ennenaikaisia kuolemia Suomessa ja Euroopassa. Usein keskiössä ovat kuitenkin vain suoraan alkoholin aiheuttamat kuolemat, mutta ne ovat vain jäävuoren huippu. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut alkoholin olevan yli 200 sairauden tai terveydentilan taustasyynä, mikä lisää yhteiskunnan tautitaakkaa sekä ennenaikaista kuolleisuutta.</p><p>Suomessa menetetään joka vuosi ennenaikaisesti yli 37 000 elinvuotta alkoholin vaikutuksesta, kun otetaan huomioon myös epäsuorat kuolemat, selviää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tilaamasta tuoreesta katsauksesta.</p><p>Katsauksesta selviää myös, että alkoholi aiheuttaa Suomessa arviolta 8,8 % kaikista ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista ja 7,3 % kaikista menetetyistä toimintakykyisistä vuosista. Erityisesti vältettävissä olevissa ennenaikaisesti menetetyissä elinvuosissa alkoholilla on keskeinen rooli 22 prosentin osuudella.</p><h2>Merkittäviä haittoja yhteiskunnalle</h2><p>Elinvuosien menetykset tarkoittavat merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä haittoja yhteiskunnalle, koska elinvuodet ovat pois työ- ja toimintakyvystä. Vaikutukset heijastuvat esimerkiksi suomalaisten tuottavuuteen inhimillisen pääoman menetyksinä sekä kustannuksina terveydenhuoltoon kasvavana tarpeena.</p><p>EHYT ry:n mukaan suomalaisen yhteiskunnan, kansantalouden ja -terveyden näkökulmasta on välttämätöntä tukea alkoholipolitiikkaa, joka edistää väestön terveyttä ja vähentää alkoholiin menetettyjä elinvuosia.</p><p>- Olisi syytä arvioida, miten ennenaikaisia alkoholikuolemia voitaisiin ehkäistä. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat alkoholin saatavuuden rajoittaminen, hinta- ja veropolitiikka sekä markkinoinnin rajoitukset. Hallituksen ei tule edistää alkoholipolitiikkaa, jolla suomalaiselle kansantaloudelle ja -terveydelle koituvat kustannukset ja muut alkoholihaitat lisääntyvät, toteaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen.</p><p><em>EHYT ry:n FCG Finnish Consulting Groupilta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin ensimmäisen kerran sekä suorien että epäsuorien alkoholikuolemien vaikutusta elinvuosien menetyksiin hyvinvointialueittain.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 22 May 2024 11:29:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">91496e370122b19df7585255f558664f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholismi_iss_25042_19061-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholismi_iss_25042_19061-1.jpg" length="150261" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Sähkötupakka suositumpi kuin perinteinen savuke nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/sahkotupakka-suositumpi-kuin-perinteinen-savuke-nuorilla.html</link> <description>Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa. Erot poikien ja tyttöjen päihteiden käytössä kaventuneet.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sähkötupakka on ohittanut suosiossa perinteiset savukkeet nuorilla. Useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa, kertovat WHO-Koululaistutkimuksen tulokset. </p><p>Osuus Suomessa on kuitenkin kansainvälistä keskitasoa alhaisempi, sillä keskimäärin 20 prosenttia 15-vuotiaista eurooppalaisnuorista käyttää sähkötupakkaa. </p><p>Sähkötupakka on yleistynyt nuorten keskuudessa muun muassa siksi, että vapettaminen näkyy nuorille suunnatussa mediassa. WHO:n Euroopan toimisto painottaa, että tarvitaan kiireellisesti ehkäisystrategioita nuorten suojelemiseksi haitallisilta aineilta. On tärkeää tunnustaa, että näiden aineiden kielteiset vaikutukset ulottuvat käyttäjiensä ympäristöön ja vaikuttavat laajemmin nuorisoyhteisöön.</p><h2>Tyttöjen ja poikien erot päihteiden käytössä kaventumassa</h2><p>WHO-Koululaistutkimuksen mukaan pojat käyttävät sähkötupakkaa, nuuskaavat, juovat itsensä humalaan ja käyttävät kannabista yleisemmin kuin tytöt, mutta osuudet olivat nousseet molemmilla sukupuolilla vuoteen 2018 verrattuna.</p><p>Kansainväliset tulokset toivat esille sukupuolten välisen eron yleisen kaventumisen. Tytöt polttavat savukkeita tai käyttävät sähkötupakkaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin pojat. Suomessa sähkötupakointi on pojilla (18 %) toistaiseksi yleisempää kuin tytöillä (13 %), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä Suomessakaan vuonna 2022.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 21 May 2024 15:40:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a2e8a0187d73e501dc682cc3c2ef30f9</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/sahkotupakka_istock-1177926514-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/sahkotupakka_istock-1177926514-1.jpg" length="161422" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>ADHD:n taustalta löytyi uusia riskitekijöitä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhdn-taustalta-loytyi-uusia-riskitekijoita.html</link> <description>Raskaudenaikainen stressi ja lyhyt imetys voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore suomalaistutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Äidin raskaudenaikainen stressi ja ei-toivottu raskaus voivat lisätä ADHD-oireiden esiintymistä lapsella, kertoo tuore Oulun yliopiston tutkimus. On myös mahdollista, että lyhyempi imetyksen kesto lisää ADHD-oireiden esiintymistä.</p><p>Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD:n varhaisiin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa keskosuus ja äidin päihteiden käyttö raskauden aikana. Näiden lisäksi on raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden tekijöitä, joita on tutkittu vain vähän tai niistä on ristiriitaista tietoa aikaisemmissa tutkimuksissa.</p><p>Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on neurokehityksellinen häiriö, jolle on ominaista ylivilkkaus ja tarkkaavuuden ongelmat, jotka aiheuttavat toiminnan haittaa useilla elämänalueilla. ADHD on osittain perinnöllinen sairaus, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös ympäristötekijöillä on vaikutusta häiriön riskiin ja puhkeamiseen.</p><p><em>Lääketieteen lisensiaatti Jandeh Jallow Oulun yliopistosta tutki väestöpohjaisessa väitöskirjatyössään vähän tutkittuja raskaudenaikaisia ja varhaislapsuuden ADHD:n riskitekijöitä vuoden 1986 Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Jallow väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 24.5.2024. Lääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on ADHD:n varhaiset riskitekijät.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 20 May 2024 09:20:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">346d20f95c8611b829b4ec0d60f7c0c7</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/adhd_istock-1053433074-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/adhd_istock-1053433074-1.jpg" length="144267" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Viheralueet edistävät mielenterveyttä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viheralueet-edistavat-mielenterveytta.html</link> <description>Puiston tai metsän lähellä asuvat näyttävät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Yhteys selittyy osin pienemillä ilmansaastepitoisuuksilla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viheralueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, brittiaineistoon perustuvat tulokset osoittavat.</p><p>Tutkimuksessa yli 400 000 brittiä seurattiin keskimäärin 12 vuotta, minkä aikana heistä 17 000 sairastui masennukseen ja 17 000 ahdistuneisuuteen.</p><p>Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä viheralueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta.</p><p>Viheralueiden läheisyydessä ilmansaastepitoisuudet olivat pienempiä, ja tämä selitti suuren osan viheralueiden, masennuksen ja ahdistuneisuuden yhteydestä, tutkijat havaitsivat.</p><p>Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.nature.com/articles/s44220-024-00227-z">Nature Mental Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 17 May 2024 11:38:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">99bffb369b6e6dc29fa155557e09219e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kevat_iss_26706_00028-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kevat_iss_26706_00028-1.jpg" length="273795" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ajatustyö hidastaa muistin heikkenemistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ajatustyo-hidastaa-muistin-heikkenemista.html</link> <description>Kognitiivisesti haastavaa työtä tekevät sairastuvat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti on aivoille vähemmän haastava.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ajatustyötä tai muuten aivoja haastavaa työtä tekevät saattavat säästyä muistisairauksilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.neurology.org/doi/10.1212/WNL.0000000000209353">Neurology-lehdessä</a>.</p><p>Norjalaisten tulosten perusteella kognitiivisesti haastavaa työtä 30–60-vuotiaana tehneet sairastuivat muistisairauksiin yli 70-vuotiaana epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden ammatti oli aivoille vähemmän haastava.</p><p>Rutiininomaista fyysistä työtä tekevät sairastuivat muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen lievään heikentymään 70 prosenttia ja dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin aivoja haastavaa työtä tekevät.</p><p>Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimukseen osallistui 7 000 norjalaista.</p><p>Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 14 May 2024 13:55:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0dc79f78005d6c05c4411f9d2d73feb5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ajatustyo_iss_17053_04987-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ajatustyo_iss_17053_04987-1.jpg" length="129352" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Hinkuyskätartuntoja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hinkuyskatartuntoja-varsinais-suomessa-ja-uudellamaalla.html</link> <description>Suomen tilanne on muuta Eurooppaa parempi, mutta taudin leviämisen kannalta on tärkeää, että kaikki ottavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset ajallaan.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa on tänä vuonna raportoitu toistaiseksi yhteensä 121 hinkuyskätapausta, joista suurin osa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL). </p><p>Määrä on hieman enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, mutta Suomen tilanne on hyvä verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan. Esimerkiksi Hollannissa ja Tšekissä on kuluneen vuoden aikana todettu huomattava määrä hinkuyskätapauksia. Myös muissa Pohjoismaissa tapauksia on ollut selvästi enemmän kuin Suomessa.</p><p>- Varsinais-Suomen ja Uudenmaan tapaukset ovat olleet ainakin toistaiseksi melko pieniä rypäitä ja rajoittuneet pääosin koululuokkiin tai harrastejoukkueisiin. Lisäksi alueilla on todettu yksittäisiä tartuntoja myös muussa väestössä, mutta tällä hetkellä ei ole viitteitä taudin laajemmasta leviämisestä, sanoo THL:n tartuntatautilääkäri <strong>Santtu Heinonen</strong>.</p><h2>Hinkuyskärokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan</h2><p>Suomessa kaikki lapset ja nuoret aikuiset saavat hinkuyskärokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Taudin ehkäisyn kannalta on tärkeää, että kaikki ottavat rokotusohjelman mukaiset rokotukset ajallaan. Muualla Euroopassa todettujen hinkuyskäepidemioiden vuoksi matkailijoiden on tärkeää huolehtia matkailijoiden rokotussuojasta, erityisesti jos matkustetaan pienten lasten kanssa.</p><p>Hinkuyskän rokotuskattavuus on Suomessa varsin hyvä. Nykyään käytössä olevan hinkuyskärokotteen teho bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan on noin 80 prosenttia. Rokote suojaa imeväisikäisiä vauvoja tehokkaasti vakalta taudilta.</p><h2>Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana</h2><p>Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin alkuvaiheessa se tarttuu hyvin herkästi, mutta tartuttavuus vähenee vähitellen. Taudin tyypillinen oire on nimensä mukaisesti sitkeä, puuskittainen yskä, joka voi kestää jopa kolme kuukautta. Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa.</p><p>Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa. Jos oireiden alusta on kulunut yli kuukausi, antibiootista ei ole enää hyötyä. Pikkulapset hoidetaan usein sairaalassa.</p><p>Hinkuyskä on erityisen vaarallinen alle kuuden kuukauden ikäisille rokottamattomille tai puuteellisesti rokotetuille pikkulapsille. Erityisen riskiryhmän muodostavat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, jotka eivät ole vielä ehtineet saada ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 13 May 2024 11:19:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">dfd112bc92443de0eadcc41724da092a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/istock-1262846715.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/istock-1262846715.jpg" length="199206" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Melanooma uusiutuu herkästi iäkkäillä ja miehillä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/melanooma-uusiutuu-herkasti-iakkailla-ja-miehilla.html</link> <description>Riski melanooman uusiutumiseen on suurin vuoden sisällä alkuperäisestä kasvaimesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan melanooma uusiutuu miehille todennäköisemmin kuin naisille. Myös ikä lisää riskiä uusiin kasvaimiin.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Melanoomaan jo kerran sairastuneen riski saada uusi kasvain on suurin vuoden sisällä alkuperäisen kasvaimen diagnosoinnista, mutta potilaan ikä ja sukupuoli vaikuttavat yhteyteen, norjalaistutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimuksessa käytettiin kaikkien vuosina 2008–2020 melanoomaan sairastuneiden norjalaisten rekisteritietoja. Yli 18-vuotiaita potilaita tunnistettiin yhteensä 19 000.</p><p>Seurantatietojen perusteella uusi melanooma ilmaantui todennäköisimmin vuoden sisällä ensimmäisen kasvaimen toteamisesta, mutta riski oli koholla vielä vuosia myöhemminkin. Kaikkiaan kokonaan uusi melanooma syntyi kuitenkin vain 4 prosentille primaarimelanooman sairastaneista.</p><p>Kasvainten toteamisen välillä kului keskimäärin 37 kuukautta, jos potilas oli alle 40-vuotias, 18 kuukautta, jos potilas oli 50–59-vuotias ja 11 kuukautta, jos potilas oli yli 80-vuotias. Miehille toinen melanooma ilmaantui todennäköisemmin kuin naisille.</p><p>Tässä aineistossa alkuperäisen melanooman piirteet ja vaikeusaste eivät vaikuttaneet siihen, miten todennäköisesti potilaan uusi melanooma todettiin. Tutkijat suosittavatkin, että uusia kasvaimia etsittäisiin etenkin miehiltä ainakin kolmen vuoden ajan ensimmäisestä diagnoosista riippumatta alkuperäisen melanooman ominaisuuksista.</p><p>Suomessa todetaan vuosittain noin 1 700 uutta melanoomatapausta. Melanooma yleistyy jatkuvasti pääosin väestön ikääntymisen vuoksi. Riskiä suurentavat etenkin runsas aurinkoaltistus ja solariumin käyttö.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamadermatol.2023.6251" target="_blank">JAMA Dermatology -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 10 May 2024 09:01:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">1db9295e4c77589e33dc34fc5983cc4b</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ihosyopa_istock-843873834-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ihosyopa_istock-843873834-1.jpg" length="161691" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Multa- ja kompostituotteissa voi olla legionellabakteereja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/multa-ja-kompostituotteissa-voi-olla-legionellabakteereja.html</link> <description>Kuivia multa- tai kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Legionellatartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kotipuutarhurien kannattaa muistaa, että multa- ja kompostituotteissa saattaa olla legionellabakteereja. Jotta bakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan ihmistä, kuivia multa- ja kompostituotteita ei esimerkiksi kannata pöllyttää hengitysilmaan, muistuttaa Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos (THL).</p><p>Suurin riski sairastumiseen on ikääntyneillä ja niillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. </p><p>Tartunta tapahtuu hengittämällä legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta, jos haavaan pääsee legionellabakteereja sisältävää ainesta, kuten vettä tai multaa. Multa- ja kompostituotteita käsitellessä onkin hyvä käyttää suojakäsineitä. </p><p>Multapussit kannattaa säilyttää poissa auringosta, sillä auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–40°C on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.</p><h2>Tavallisimmin legionellabakteerit leviävät vesijärjestelmissä</h2><p>Legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Tavallisimmin ihmiset kuitenkin sairastuvat, kun legionellabakteerit lisääntyvät ja leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä (suihkut, porealtaat, kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät).</p><p>Legionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi. Tyypillisiä legionelloosin oireita ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskivut ja hengenahdistus. Tautia hoidetaan antibiooteilla. Se ei tartu ihmisestä toiseen.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 03 May 2024 13:28:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">dcda9479e2a52190ff9e94a38a09f092</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puutarha_istock-1219427296-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puutarha_istock-1219427296-1.jpg" length="200994" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Opioidilääkitys lisää kaatuilua myös nuorilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/opioidilaakitys-lisaa-kaatuilua-myos-nuorilla.html</link> <description>Tuore tutkimus varoittaa, että vahvat opiodikipulääkkeet aiheuttavat vaaratilanteita kaikenikäisille. Kaatumisriski on suurin hoidon alussa ja annosnostojen jälkeen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vakavat kaatumiset yleistyvät selvästi opioidilääkityksen aloittamisen jälkeen, tuore tutkimus osoittaa. Riski on suurin iäkkäillä, mutta myös parikymppisten kaatumisriski suurenee.</p><p>Tulokset perustuvat yli 3,2 miljoonan 18–85-vuotiaan australialaisen seurantatietoihin. Kaikki osallistujat olivat hiljattain aloittaneet opioidilääkityksen. Seurannan aikana heille sattui yhteensä yli 500 000 sairaalahoitoa vaativaa vakavaa kaatumista.</p><p>Vakavia kaatumisia sattui selvästi enemmän silloin, kun potilas oli opioidilääkityksellä, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin kaikenikäisillä, mutta etenkin yli 85-vuotiailla ja potilailla, joiden kaatumisriski oli jo valmiiksi suurentunut. Verrattuna 18–44-vuotiaisiin yli 85-vuotiaat kaatuivat kuusi kertaa todennäköisemmin, tutkijat havaitsivat.</p><p>Kaikissa ikäryhmissä kaatumisriski oli suurin 28 päivän sisällä opioidilääkityksen aloittamisesta. Riskit kasvoivat myös opioidiannosten suurentuessa.</p><p>Australialaisten havainnot vahvistavat näyttöä opioidien ja vakavien, jopa kuolemaan johtavien kaatumisten yhteydestä. Tulokset kannustavat pitämään etenkin iäkkäiden opioidilääkitykset lyhyinä ja annokset pieninä.</p><p>Opioidit ovat voimakkaita, kipua poistavia aineita, joita käytetään keskivaikean ja vaikean kivun hoidossa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2023.8154">JAMA Internal Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 29 Apr 2024 10:08:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">584b8af5eb6890de34f495872999db86</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huimaus_istock-1366196062-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huimaus_istock-1366196062-1.jpg" length="117238" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Säännöllinen liikunta parantaa unta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/saannollinen-liikunta-parantaa-unta.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan 2-3 kertaa viikossa liikuntaa harrastavat kärsivät selvästi vähemmän unettomuudesta kuin liikkumattomat.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastavat säästyvät unettomuudelta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 4 400 miestä ja naista yhdeksästä Euroopan maasta.</p><p>Osallistujien fyysistä aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1998–2000 ja unta ja uniongelmia kymmenen vuotta myöhemmin.</p><p>Osallistujista 37 prosenttia oli fyysisesti passiivisia koko kymmenvuotisen seurannan ajan, 18 prosenttia alkoi harrastaa liikuntaa, 20 prosenttia lopetti liikunnan ja 25 prosenttia harrasti liikuntaa 2–3 kertaa viikossa koko seurannan ajan.</p><p>Liikuntaa säännöllisesti harrastavat kärsivät nukahtamisvaikeuksista 42 prosenttia harvemmin ja unettomuudesta 22 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät liikkuneet 2–3 kertaa viikossa. Tämä havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä ja tupakoinnista.</p><p>Runsaasti liikkuvat nukkuivat usein 6–9-tuntisia yöunia ja heidän joukossaan oli selvästi vähemmän sekä alle 6-tuntisia että yli 9-tuntisia yöunia nukkuvia. Myös liikuntaa seurannan aikana lisänneet nukkuivat muita todennäköisemmin 6–9 tuntia yössä.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bmjopen-2022-067197" target="_blank">BMJ Open -lehdessä</a>, ja ne vahvistavat näyttöä liikunnan suotuisista univaikutuksista. Ne viittaavat myös siihen, että hyödyt saa todennäköisimmin, jos liikunta on säännöllistä ja pysyvä osa elämää.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 23 Apr 2024 07:53:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">fdfaee4054a57b5e78b476303743f15f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uni_ist_20684_15355-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/uni_ist_20684_15355-1.jpg" length="139423" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Triptaanit turvallisia perusterveille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/triptaanit-turvallisia-perusterveille.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan paljon käytetyt triptaani-migreenilääkkeet ovat varsin turvallisia. Sydänsairaille niitä ei kuitenkaan suositella.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Triptaanit ovat paljon käytettyjä migreenilääkkeitä, mutta niiden turvallisuudesta on esitetty epäilyksiä. Tuoreen tutkimuksen perusteella muuten terveille potilaille triptaanit ovat varsin turvallisia, mutta ne voivat altistaa aivo- ja sydäninfarkteille, jos potilas on suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.</p><p><a href="https://doi.org/10.1001/jamaneurol.2023.5549" target="_blank">JAMA Neurology -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 430 000 hiljattain triptaanilääkityksen aloittaneen tanskalaisen rekisteritietoihin.</p><p>Tulosten perusteella potilaan riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin suureni pian triptaanilääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta käytännössä riski oli hyvin vähäinen ja koski pääasiassa potilaita, joilla oli sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä entuudestaan. Tässä potilasaineistossa triptaanit aiheuttivat vain yhden sairastumisen jokaista 30 000 lääkityksen aloittanutta kohden, mutta luku voi vaihdella potilaan muun terveydentilan mukaan.</p><p>Tulokset viittaavat siihen, että triptaanilääkityksen aloittaminen liittyy ohimenevään aivo- ja sydäninfarktiriskin suurentumiseen, mutta käytännössä sairastumiset ovat hyvin harvinaisia.</p><p>Triptaanien käyttöä tulisi silti mieluiten välttää, jos potilas sairastaa sepelvaltimotautia tai on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Jos migreenipotilaalla ei ole merkittäviä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, lääkitykset ovat turvallisia.</p><p>Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 17 Apr 2024 09:54:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">4eb9482ebe098853211184841984a138</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tabletti_kadessa_istock-1155911468.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tabletti_kadessa_istock-1155911468.jpg" length="118952" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/paikallaanolo-kuormittaa-nuoren-sydanta.html</link> <description>Vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti. Tuore tutkimus korostaa liikunnan tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydänvaivojen ennaltaehkäisemiseksi.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuore tutkimus osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen reipas liikunta lapsuudesta saakka heijastuivat suurempaan sydämen kuormittumiseen nuoruudessa. Sydämen kuormitus on erityisen korkea niillä nuorilla, joilla rasittavan liikunnan määrä oli alhainen lapsesta alkaen.</p><p>Runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta ovat yhteydessä myös suurempaan koko kehon rasvaprosenttiin. Kehon rasvaprosentti selitti osan paikoillaanolon, liikunnan määrän ja sydämen työkuorman välisistä yhteyksistä. </p><p>Tulokset korostavat erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämisen, paikoillaanolon vähentämisen ja ylipainon ennaltaehkäisyn tärkeyttä lapsuudesta alkaen sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.</p><p>- Nuoret viettävät paikoillaan yhdeksän tuntia päivässä ja vain joka kymmenes nuori liikkuu suositusten mukaisesti tunnin päivässä. Nämä ovat huolestuttavia lukuja, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti <strong>Eero Haapala </strong>Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.</p><p>- Runsaan ja päivittäisen reippaan ja rasittavan liikkumisen tulisi olla normaali osa lapsuutta ja nuoruutta sydämen terveyden, mutta myös yleisen hyvinvoinnin kannalta.</p><p><em>Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 153 nuoren paikoillaanolon ja liikunnan määrää lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Sydämen toimintaa ja kuormittumista mitattiin nuoruusiässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa sydän- ja verisuonisairauksiin keskittyvässä <a href="https://www.ahajournals.org/doi/full/10.1161/JAHA.123.031837?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org" target="_blank">Journal of the American Heart Association -lehdessä.</a></em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 15 Apr 2024 08:36:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">30123d9cdd2d96453149266fb1a80e34</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapset-liikkuu_istock-863963804-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapset-liikkuu_istock-863963804-1.jpg" length="307827" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Katupölyä on nyt runsaasti ilmassa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupolya-on-nyt-runsaasti-ilmassa.html</link> <description>Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Katupölykausi on nyt käynnissä, ja ilmanlaatu voi olla monin paikoin välttävä tai huono, kertoo THL tiedotteessaan.</p><p>Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.</p><p>Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä.</p><p>- Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, muistuttaa THL:n erityisasiantuntija <strong>Taina Siponen</strong>.</p><h2>Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen</h2><p>Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Talven sääolosuhteet ja hiekoitustarve vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä muodostuu. Kevään sää vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka katupöly pääsee nousemaan hengitysilmaan. Katupölytilanne helpottuu, kun hiekka saadaan puhdistettua kaduilta ja kadut pestyä.</p><p>Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.</p><p>Katupöly ei ole vain suurempien kaupunkien ongelma, vaan sitä esiintyy koko maassa. Katupölykauden alkaminen ja kesto vaihtelevat eri osissa maata. Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.</p><h2>Vinkkejä katupölyn välttämiseen:</h2><ol><li>Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.</li><li>Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.</li><li>Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.</li><li>Kuivata pyykit sisällä ja siivoa pöly pois sisätiloista.</li><li>Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.</li><li>Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.</li></ol><p> </p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 11 Apr 2024 13:17:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a0c9e1a1778b0ea48f420f721fe22b44</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupoly_rjt-1915958_original.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/katupoly_rjt-1915958_original.jpg" length="207127" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Verenpaine laskee, kun istumista vähentää</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/verenpaine-laskee-kun-istumista-vahentaa.html</link> <description>Puoli tuntia vähemmän istumista päivässä laskee verenpainetta jopa saman verran kuin kevyt liikunta, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Yli 60-vuotiaiden verenpainelukemat voivat laskea jo pelkästään vähentämällä istumista puolella tunnilla päivässä, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus saattaa olla jopa samaa luokkaa kuin kevyellä liikunnalla.</p><p>Tutkimuksessa 280 lihavaa 60–89-vuotiasta sai puolen vuoden ajan joko istumisen vähentämiseen tähtäävää opastusta tai yleistä terveysneuvontaa. Korkea verenpaine oli diagnosoitu 52 prosentilla ja verenpainelääkityksellä oli 70 prosenttia osallistujista. Istumista mitattiin aktiivisuusrannekkeilla.</p><p>Seurannan aikana istumisen vähentämistä yrittäneet onnistuivat nipistämään 30 minuuttia päivittäisestä istumisajastaan, ja tämä näkyi myös verenpaineessa. Heidän systolinen verenpaineensa oli seurannan päättyessä keskimäärin 3,5 mmHg matalampi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat.</p><p>Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan lisääminen ja laihduttaminen ovat pudottaneet systolista verenpainetta noin 3–4 mmHg, joten nyt havaittu muutos on samaa luokkaa.</p><p>Jos tulokset varmistuvat suuremmissa lisätutkimuksissa, jo puolen tunnin vähennys päivittäisessä istumisajassa voisi auttaa iäkkäitä potilaita laskemaan verenpainettaan.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.3234">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 10 Apr 2024 10:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">9faac335b0afeee768ea94d1973d2ff4</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ikaantynyt.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ikaantynyt.jpg" length="189631" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Huonosti hoidettu siitepölyallergia lisää lapsen astmariskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huonosti-hoidettu-siitepolyallergia-lisaa-lapsen-astmariskia.html</link> <description>Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Panostamalla erityisesti lasten siitepölyallergian hoitoon vähennettäisiin astmaan sairastumisia ja terveydenhoidon kustannuksia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Siitepölyallergisilla on kolminkertainen riski sairastua astmaan. Mitä paremmin lasten siitepölyallergiaa hoidettaisiin terveydenhuollossa, sitä vähemmän he sairastuisivat myöhemmin astmaan. Suositus on, että alle kouluikäisen allergialääkityksestä päättää lääkäri. Sitä vanhemmat lapset ovat yleensä itselääkityksen varassa. Haasteena on, että vanhemmat eivät välttämättä osaa arvioida, mikä olisi tehokkainta hoitoa lapsen siitepölyallergiaan.</p><h2>Siitepölyallergia kuriin siedättämällä</h2><p>Moni siitepölyallerginen hyötyisi siedätyshoidosta, sillä hoito vähentää allergisen oireita 80–90 prosenttia. Siedätyshoidossa osa tulee täysin oireettomiksi, ja suurella osalla allergiaoireet lievenevät huomattavasti. Suomessa siedätyshoitoa saavien määrä on kuitenkin pieni. Sitä sai vuonna 2021 noin 10 000 allergista.</p><p>Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa. Hoidon tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Hoitoa saa niin julkisessa kuin yksityisessäkin terveydenhuollossa.</p><p>Siedätyshoidon muotoja on tällä hetkellä pistos- ja kielenalustablettihoito. Pistossiedätyshoitoa on tarjolla yli 5-vuotiaille sekä koivun siitepölyallergian että timotein siitepölyallergian hoitoon. Tablettisiedätyshoitoa voi saada yli 18-vuotiaat koivun siitepölyallergiaan sekä aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset timotein siitepölyallergiaan.</p><h2>Astma iso hoitokustannus</h2><p>Mitä harvempi sairastuu astmaan, sitä vähemmän tulee hoitokustannuksia yhteiskunnalle. Suomessa astman ja astmaoireiden suorat hoitokustannukset olivat 205 miljoonaa euroa vuonna 2018. Suoria kustannuksia aiheuttavat vuodeosastohoito, avohoitokäynnit, matkat, lääkehoito ja kuntoutus. </p><p>- Siitepölyallergiaa voidaan hoitaa tehokkaasti aika pienillä kustannuksilla astmaan verrattuna. Jos lapselle puhkeaa astma, joudutaan häntä mahdollisesti lääkitsemään ja hoitamaan terveydenhuollossa koko loppuelämän ajan, kertoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija <strong>Katariina Ijäs</strong>.</p><p>Siitepölyallergiaa sairastaa noin 20 prosenttia suomalaisista. Sen oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä sekä astmaoireet. Useimmilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät sekä vetistävät.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 09 Apr 2024 10:37:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">ce1e10f906da10149e0ed2105fc92413</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuhanena_istock-1223254835-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuhanena_istock-1223254835-1.jpg" length="158193" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
