![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Fri, 11 Jul 2025 05:44:02 +0300</pubDate> <lastBuildDate>Mon, 16 Jun 2025 08:50:00 +0300</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Nuorten somen käytöllä yhteys masennusoireisiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuorten-somen-kaytolla-yhteys-masennusoireisiin.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa ennakoi masennusoireita myöhempinä vuosina.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö varhaisnuoruudessa voi ennakoida myöhempiä masennusoireita yksilötasolla.</p><p>Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyt sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa vaikutti voimakkaampiin masennusoireisiin myöhempinä vuosina.</p><p>Laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin lähes 12 000 lasta ja nuorta kolmen vuoden ajan. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9–10-vuotiaita.</p><p>Nuoret raportoivat, kuinka monta tuntia he viettivät sosiaalisessa mediassa arkipäivisin ja viikonloppuisin. Tutkijat arvioivat sosiaalisen median käytön ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä kolmen erilaisen rakenneyhtälömallin avulla.</p><p>Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median käytön lisääntyminen yksilötasolla oli yhteydessä myös masennusoireiden lisääntymiseen seuraavana vuonna.</p><p>Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu viitteitä siitä, että aiemmat masennusoireet olisivat johtaneet sosiaalisen median käytön lisääntymiseen.</p><p>Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu yhteyksiä sosiaalisen median käytön ja masennuksen välillä. Tutkijoiden mukaan havainnot korostavatkin tarvetta ohjata nuoria ja heidän vanhempiaan sosiaalisen median käytössä ja tukea nuorten tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia.</p><p>Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2025.11704">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 16 Jun 2025 08:50:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">f2bb09e07b2dc3c22925e4e6e13cfbd0</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" length="55684" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Viiden kilon kysymys paljastaa iäkkään terveysriskejä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viiden-kilon-kysymys-paljastaa-iakkaan-terveysriskeja.html</link> <description>Riski sairastua muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin ja Alzheimerin tautiin kohoaa, jos iäkkäällä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Iäkkäiden miesten ja naisten riski sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin saattaa olla suurentunut, jos heillä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä lihaskunto on tunnettu terveysmittari ikääntyvässä väestössä, mutta yleensä sen arviointiin käytetään menetelmiä, joita ei kaikkialla ole saatavilla. Tämän vuoksi helpot ja arjessa toimivat keinot ovat tervetulleita.</p><p><a href="https://www.nature.com/articles/s41598-025-03128-y">Scientific Reports -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 52 000 iäkkään nelivuotiseen seurantaan 15 eri maassa. Tutkimuksen alussa osallistujilta kysyttiin monista terveyteen ja ikääntymiseen liittyvistä asioista.</p><p>Osallistujat, jotka eivät kertomansa mukaan pystyneet nostamaan viittä kiloa, sairastuivat muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin, korkeaan verenpaineeseen, aivoverenkiertohäiriöön, Alzheimerin tautiin ja saivat lonkkamurtumia muita osallistujia todennäköisemmin.</p><p>Lisäksi heille ilmaantui masennusoireita 8 prosenttia todennäköisemmin, nivelrikkoa 7 prosenttia todennäköisemmin ja heidän puristusvoimansa ja elämänlaatunsa heikkenivät todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka kykenivät nostamaan viiden kilon painoisia esineitä seurannan alkaessa. Yhteys oli voimakkaampi miehillä kuin naisilla.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, voivat ne auttaa tunnistamaan monien terveysongelmien vaarassa olevia vanhuksia helposti ja edullisesti. Tässä tutkimuksessa viidennes osallistujista koki viiden kilon nostamisen vaikeaksi.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 11 Jun 2025 10:08:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">b49aac32cfbef965ed8ac63f12335f6f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" length="56259" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Mineraalisuolasta apua aivoverenkiertohäiriöihin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mineraalisuolasta-apua-aivoverenkiertohairioihin.html</link> <description>Mineraalisuola eli suola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kiinalaistutkimus osoittaa.</p><p>Mineraalisuola on terveellisempää, koska siinä on vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa. Tämän vuoksi mineraalisuola nostaa verenpainetta vähemmän. Myös kaliumin saannin lisääminen voi alentaa verenpainetta.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamacardio.2024.5417">JAMA Cardiology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta</a>, jossa 15 000 maaseudulla asuvaa kiinalaista satunnaistettiin saamaan ilmaiseksi mineraalisuolaa, jossa oli 75 % ruokasuolaa ja 25 % kaliumia, tai jatkamaan tavallisen ruokasuolan käyttöä.</p><p>Kaikki osallistujat olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Viiden vuoden seurannan aikana heistä 2 700 sairastui uudelleen ja 3 200 menehtyi.</p><p>Mineraalisuolaa käyttäneiden riski sairastua uudelleen aivoverenkiertohäiriöön oli 14 prosenttia pienempi kuin tavallista suolaa käyttäneiden, tulokset osoittivat. Lisäksi he menehtyivät seurannan aikana 12 prosenttia epätodennäköisemmin.</p><p>Yhteydet koskivat kaikkia aivoverenkiertohäiriöitä, mutta erityisesti aivoverenvuotoja. Potilailla ei havaittu hyperkalemiaa eli kaliumin liikasaantia.</p><p>Liiallinen suolan käyttö on merkittävimpiä korkean verenpaineen aiheuttajia ja korkea verenpaine on puolestaan suurin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Kiinassa valtaosa suolasta saadaan itse tehdyn ruoan mukana, joten tavallisen ruokasuolan korvaaminen mineraalisuolalla voisi auttaa monia.</p><p>Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Meillä suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 23 May 2025 10:15:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">5960543997dcdbb185d49acce0ea6a39</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" type="image/jpeg" width="3864" height="2576" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" length="3042042" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Jätevesissä runsaasti huumejäämiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/jatevesissa-runsaasti-huumejaamia.html</link> <description>Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa. Myös amfetamiini- ja kokaiinijäämien määrä jätevesissä on paikoin korkealla tasolla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jätevesitutkimuksen mukaan peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Peukun käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen, erityisen suurta se on pääkaupunkiseudun läheisyydessä. </p><p>Alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Alfa-PVP luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa vuoden 2013 lopussa.</p><p>- Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, arvioi THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö <strong>Teemu Gunnar</strong>.</p><p>Suurimpien Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin jätevesitutkimuksissa säännöllisesti jokaisena viikonpäivänä Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.</p><h2>Amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt useissa kaupungeissa</h2><p>Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia tuoreessa jätevesitutkimuksessa.</p><p>Amfetamiini on eniten käytetty stimulanttihuume valtaosassa maata. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen, joskin sen käyttö on yleistynyt edelleen myös muualla Suomessa. Kokaiinijäämiä havaittiin jätevedessä jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa. </p><p><a href="https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus">Valtakunnallisten jätevesitutkimusten</a> avulla voidaan poikkeuksellisella tavalla arvioida huumeiden käyttömääriä koko maan tasolla, mikä mahdollistaa myös huumemarkkinoiden rahallisen arvon arvioimisen entistä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella vuonna 2024 amfetamiinin markkina-arvo oli Suomessa laskennallisesti arvioituna 120–150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87–96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin 5 miljoonaa euroa.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 19 May 2025 08:39:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">238ce6945914b7ff598dc7fe3c2677f6</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" length="97542" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lisänäyttöä kasvirasvojen hyödyistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lisanayttoa-kasvirasvojen-hyodyista.html</link> <description>Voin vaihtaminen kasvirasvoihin pienentää muun muassa syöpäriskiä ja saattaa lisätä elinvuosia, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Paljon voita käyttävien kannattaisi vaihtaa ainakin osa voista kasviöljyihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä pienentäisi muun muassa heidän riskiään menehtyä syöpään.</p><p>Tiedot käyvät ilmi kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistoja hyödyntäneestä tutkimuksesta, jossa yhteensä 220 000 aikuista seurattiin keskimäärin 33 vuoden ajan. Seurannan aikana 51 000 osallistujaa menehtyi. Kuolemista 12 000 johtui syövästä ja 11 000 sydän- ja verisuonitaudeista.</p><p>Eniten voita käyttävät menehtyivät seurannan aikana 15 prosenttia todennäköisemmin kuin voita vähiten käyttävät, tulokset osoittivat. Paljon kasvirasvoja käyttävät puolestaan menehtyivät seurannan aikana 16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten käyttävät.</p><p>On mahdollista, että muutkin elämäntavat ovat vaikuttaneet tuloksiin, mutta tutkijat arvioivat joka tapauksessa, että riski menehtyä syöpään tai muuhun syyhyn voisi pienentyä 17 prosenttia, jos paljon voita käyttävät vähentäisivät päivittäistä kulutustaan 10 grammalla ja korvaisivat sen kasvirasvoilla.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2025.0205">JAMA Internal Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 15 May 2025 11:19:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">8eb8f0e062ddc47110983e6a35cc9867</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" length="43421" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Suosittu diabeteslääke saattaa hillitä alkoholin himoa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suosittu-diabeteslaake-saattaa-hillita-alkoholin-himoa.html</link> <description>Laihdutuslääkkeenäkin käytetty tyypin 2 diabeteksen lääke semaglutidi saattaa myös auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Laihdutuslääkkeenä käytettävä semaglutidi-diabeteslääke saattaa auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista. Alustavien tutkimustulosten perusteella lääkitys voi hillitä alkoholin himoa ja vähentää kerralla juodun alkoholin määrää.</p><p>Semaglutidin käytön yleistyttyä lääkärit ovat havainneet alkoholiongelmaisilla potilailla samankaltaisia suotuisia vaikutuksia, mutta aihetta on tutkittu vähänlaisesti.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 48 alkoholiongelmaista potilasta satunnaistettiin yhdeksäksi viikoksi joko saamaan viikoittaisia semaglutidipistoksia tai lumevalmistetta. Potilaat eivät aktiivisesti yrittäneet lopettaa juomista.</p><p>Kun potilaita verrattiin tutkimuksen päätteeksi, semaglutidia saaneet kokivat himoitsevansa alkoholia vähemmän kuin verrokit. Lääkitys ei vähentänyt käyttökertoja, mutta juodessaan potilaat nauttivat vähemmän alkoholia per juomakerta.</p><p>Vaikutuksia nähtiin myös kokeessa, jossa potilaat laboratorio-oloissa saivat nauttia haluamaansa alkoholia. Tässäkin kokeessa annokset jäivät pienemmiksi semaglutidia saaneilla.</p><p>Havainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ennen kuin semaglutidin voi varmuudella sanoa hillitsevän alkoholin käyttöä. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, semaglutidilääkitys voisi auttaa etenkin diabetesta sairastavia ja lihavia alkoholiongelmaisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2024.4789">JAMA Psychiatry -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 30 Apr 2025 09:35:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">96ef74632fae7f49bda034bcad3de512</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" length="72541" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kännykkä sängyssä lisää uniongelmia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-sangyssa-lisaa-uniongelmia.html</link> <description>Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18–28-vuotiasta.</p><p>Tulosten perusteella uniongelmien todennäköisyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti kännykän ääressä nukkumaanmenon tai sänkyyn asettumisen jälkeen. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin 24 minuuttia lyhyempiä yöunia kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kännykkää sängyssä.</p><p>Yhteys pysyi samana riippumatta siitä, käyttivätkö nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kännykän käyttöön liittyvät haitat johtuvat ennemmin lepoajan vähentymisestä kuin käyttötavoista tai sisällöistä.</p><p>Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria välttämään kännykän käyttöä nukkumaanmenon aikoihin, mutta tämän aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain kännyköistä. On esimerkiksi mahdollista, että uniongelmista kärsivät ovat muita useammin kännykän ääressä sänkyyn asettumisen jälkeen.</p><p>Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.3389/fpsyt.2025.1548273">Frontiers in Psychiatry -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 07 Apr 2025 14:36:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">d6b839281d26b6faea95e2e9cbf310df</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" length="24630" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Epäsäännöllinen nukkuminen lisää sydänriskejä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-nukkuminen-lisaa-sydanriskeja.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.</p><p>Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.</p><p>Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.</p><p>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jech-2024-222795">Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä</a>, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 25 Mar 2025 13:37:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">a08e025cc8b6240033f4c37e52f6edc2</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" length="60632" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat-edelleen.html</link> <description>Alueelliset erot ADHD-diagnooseissa ovat yhä suuria, mutta sukupuolierot ovat kaventumassa, kertoo tuore THL:n selvitys.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.</p><p>ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.</p><p>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.</p><p>- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija<strong> Miika Vuori</strong>.</p><h2>Alueelliset erot isoja</h2><p>Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.</p><p>Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä ovat suuria. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.</p><p>- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, toteaa THL:n ylilääkäri <strong>Terhi Aalto-Setälä</strong>.</p><p>THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 24 Mar 2025 16:51:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d14ac4c627cad108bed01e12b9848576</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" length="73372" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kalapainotteinen ruokavalio hidastaa MS-taudin etenemistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalapainotteinen-ruokavalio-hidastaa-ms-taudin-etenemista.html</link> <description>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>MS-tauti eli multippeliskleroosi saattaa edetä hitaammin, jos potilaan ruokavaliossa on paljon kalaa, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Kalan syöminen on aiemmin yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua MS-tautiin.</p><p>Ruotsalaisten tulokset perustuvat 2 700 MS-potilaan viisitoistavuotiseen seurantaan, ja sen perusteella paljon kalaa syövien MS-tauti paheni epätodennäköisemmin kuin potilaiden, joiden ruokavaliossa oli harvoin kalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajalti potilaiden toimintakykyä, kuten kävelyä, lihasten toimintaa sekä puheen ja aistien toimintaa.</p><p>Suotuisia vaikutuksia havaittiin myös potilailla, jotka seurannan aikana lisäsivät kalan käyttöä. Yhteydet nähtiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia elämäntapoja ja taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.</p><p>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. Myös kalan sisältämä tauriini-aminohappo saattaa selittää yhteyksiä, mutta asiaa pitää vielä tutkia lisää.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.terveysportti.fi/doi.org/10.1136/jnnp-2024-335200">Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä</a>.</p><p>MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliiniä. Tautia sairastaa arviolta 6 000 suomalaista, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa näkö-, tasapaino- ja virtsanpidätysvaikeudet, uupumus ja lihasjäykkyys.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 19 Mar 2025 09:17:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">fe7d38b0d3752775d655a334ddcc0700</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" length="141895" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lihavuusepidemiaa ei ole saatu kuriin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihavuusepidemiaa-ei-ole-saatu-kuriin.html</link> <description>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia ja lapsista ja nuorista kolmannes on ylipainoisia tai lihavia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ponnistelut globaalia lihavuusepidemiaa vastaan eivät ole tuottaneet lainkaan toivotunlaisia tuloksia, tutkimukset osoittavat. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, vuoteen 2050 mennessä jopa 60 prosenttia maailman aikuisista ja kolmannes lapsista ja nuorista on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Yli 200 maan tietoihin perustuva analyysi on tähän mennessä mittavin globaali selvitys lihavuudesta. Sen mukaan vuosina 1990–2021 ylipainoisten ja lihavien määrä yli kaksinkertaistui. Tämä tarkoittaa yli 2 miljardia aikuista ja lähes 500 miljoonaa 5–24-vuotiasta.</p><p>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia (3,8 miljardia) ja lapsista ja nuorista kolmannes (750 miljoonaa) on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Lasten ja nuorten lihavuus tulee todennäköisesti yleistymään nopeammin kuin ylipainoisuus. Väestön ikääntymisen myötä myös yli 65-vuotiaiden osuus tulee suurentumaan, tutkijat arvioivat.</p><p>Lihavuutta on pidetty varsinkin varakkaiden länsimaiden ongelmana, mutta tosiasiassa lihavuus yleistyy ympäri maailmaa. Lukumääräisesti eniten ylipainoisia ja lihavia on Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Meksikossa, Indonesiassa ja Egyptissä. Yli puolet maailman ylipainoisista ja lihavista aikuisista elää näissä kahdeksassa maassa.</p><p>Tiedot julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(25)00397-6/fulltext">Lancet-lehdessä</a>.</p><p>Suomalaisista yli 20-vuotiaista noin kolmannes on lihavia ja vyötärölihavuutta on lähes 50 prosentilla. Alle 16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Mar 2025 09:12:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">1dbb5b8ff1b21e4e7862067819e20e1f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" length="101603" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssan riskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintujen-kevatmuutto-lisaa-lintuinfluenssan-riskia.html</link> <description>Lintuinfluenssarokotukset alkavat maaliskuussa. Rokotetta suositellaan henkilöille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssatartuntojen riskiä, muistuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) <a href="https://thl.fi/-/lintuinfluenssan-riski-kasvaa-kun-lintujen-kevatmuutto-alkaa-rokotukset-kohderyhmille-alkamassa">tiedotteessaan</a>.</p><p>Suomessa on tänä vuonna havaittu lintuinfluenssaa toistaiseksi tammikuun lopussa Turussa naakoilla sekä helmikuussa Taivassalossa kanahaukalla. Ihmisillä lintuinfluenssatartuntoja ei ole Suomessa todettu lainkaan, mutta muualla Euroopassa ja maailmalla niitä on ollut.</p><p>Lintuinfluenssarokotukset alkavat tänä vuonna maaliskuussa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.</p><p>Rokotetta suositellaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta. Ryhmään kuuluvat muiden muassa turkistilojen ja siipikarjatilojen pitäjät, heidän perheenjäsenensä sekä tilojen työntekijät.</p><p>- Rokote suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Tutkimusten mukaan rokote suojaa vakavalta taudilta, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö <strong>Merit Melin</strong>.</p><p>THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa käytössä oleva lintuinfluenssarokote tarjoaa suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Lisäksi se voi tuottaa pitkäaikaista suojaa erilaisia lintuinfluenssaviruksia vastaan. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.</p><h2>Voi aiheuttaa vakavan taudin</h2><p>Lintuinfluenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti linnuilla. Linnuista se voi tarttua esimerkiksi turkiseläimiin ja siipikarjaan. Yhdysvalloissa virusta on todettu myös lypsykarjassa.</p><p>Lintuinfluenssa ei tartu helposti ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan sairaista tai kuolleista eläimistä tai niiden eritteistä. Virus voi aiheuttaa ihmiselle oireettoman tai lievän hengitystieinfektion, mutta myös vakavan taudin.</p><p>Lievään hengitystieinfektioon voi kuulua kuumetta yskää, päänsärkyä ja hengenahdistusta. Virus voi myös aiheuttaa silmän sidekalvotulehduksen. Vakavassa tautimuodossa lintuinfluenssa voi johtaa keuhkokuumeeseen tai äkilliseen hengityksen vajaatoimintaan, sekä aiheuttaa monielinvaurioita ja neurologisia oireita.</p><p>Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 07 Mar 2025 08:23:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">312ce3cad85db1dcd702ccde950a8fa5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" length="177525" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Asbesti myös suolistosyöpien riskitekijä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/asbesti-myos-suolistosyopien-riskitekija.html</link> <description>Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan se voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta asbesti voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydet ovat hyvin todennäköisesti kausaalisia, ja ne tulisi huomioida asbestille työssään altistuneita hoidettaessa.</p><p>Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 379 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella asbestille työssään altistuneet sairastuvat ruokatorvisyöpään 17 prosenttia, vatsasyöpään 14 prosenttia ja paksu- ja peräsuolisyöpään 16 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät ole altistuneet asbestille.</p><p>Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, jos työtekijän asbestialtistus oli ollut mittavaa.</p><p>Asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Sairastumiset ovat seuraus vuosikymmeniä sitten tapahtuneista altistuksista, mutta korjausrakentamisen ja kaivosteollisuuden yhteydessä uudet altistumiset ovat edelleen mahdollisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/oemed-2024-109707">Occupational & Environmental Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 28 Feb 2025 10:05:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">191db820ec48efc030a5f696d4724334</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" type="image/jpeg" width="5116" height="3648" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" length="2476386" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kännykkä voi aiheuttaa likinäköisyyttä lapsille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-voi-aiheuttaa-likinakoisyytta-lapsille.html</link> <description>Neljä tuntia päivittäin erilaisia digitaalisia laitteita käyttäville lapsille kehittyy likinäköisyyttä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin niille, joiden ruutuaika oli vähäinen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lapset ja nuoret viettävät entistä enemmän aikaa kännykän, tietokoneen ja muiden digitaalisten laitteiden parissa. Tämä saattaa tuoreen <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.60026">meta-analyysitutkimuksen</a> mukaan suurentaa likinäköisyyden riskiä.</p><p>Lukeminen ja muu lähityö tiedetään likinäköisyyden riskitekijäksi, mutta ruutuajan ja likinäköisyyden yhteyksistä tutkimusnäyttö on epäselvempi.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat 45 tutkimuksen ja 340 000 keskimäärin yhdeksänvuotiaan tietoihin.</p><p>Analyysin perusteella jokainen tunnin lisäys päivittäisessä ruutuajassa liittyi 20 prosenttia suurempaan likinäköisyyden todennäköisyyteen.</p><p>Yhteys voimistui tasaisesti mitä enemmän lapsi vietti ruutujen ääressä. Esimerkiksi neljä tuntia päivittäin erilaisia digitaalisia laitteita käyttäville kehittyi likinäköisyyttä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin lapsille, joiden ruutuaika oli vähäinen.</p><p>Analyysissa ei huomioitu lukemista, kirjoittamista ja muita perinteisempiä lähityön muotoja, jotka altistavat likinäköisyydelle. Tämän vuoksi osa nyt havaituista yhteyksistä voi osittain selittyä muilla seikoilla kuin pelkällä ruutuajalla. Myös vähäinen ulkoilu voi altistaa likinäköisyydelle, tutkimuksista tiedetään.</p><p>Suomessa likinäköisyyttä eli likitaittoisuutta eli myopiaa on muutamalla prosentilla 7–8-vuotiaista lapsista, mutta aikuisiässä jo noin 20–30 prosentilla. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2025 mahdollisesti puolet maailman väestöstä on likinäköisiä. Aasiassa likinäköisiä on paikoin jopa 80–90 prosenttia koululaisista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 26 Feb 2025 10:40:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">1febfc03dfad2969fe73abf4a0660a01</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="426" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" length="158578" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Pavut ja linssit hillitsevät kolesterolia ja glukoositasoja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit-hillitsevat-kolesterolia-ja-glukoositasoja.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan palkokasvien lisääminen ruokavalioon parantaa kokonaiskolesterolia ja pienentää LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuudessa viikossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Papujen, linssien ja muiden palkokasvien lisääminen ruokavalioon näyttäisi auttavan kolesterolin ja veren glukoositasojen hallinnassa, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 30 satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen ja 1 900 potilaan tiedot. Osallistujat saivat palkokasveja osana tutkimusta.</p><p>Tulosten perusteella palkokasvien lisääminen ruokavalioon paransi potilaiden kokonaiskolesterolia ja pienensi LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuuden viikon koejakson jälkeen. Myös potilaiden paastoglukoositasot laskivat.</p><p>Palkokasvien terveysvaikutukset on liitetty niiden sisältämiin kuituihin ja kasviproteiiniin. Palkokasvien lisääminen todennäköisesti myös vähentää joidenkin muiden ruokien syömistä, mikä myös voi parantaa ravitsemusta.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03576-8">European Journal of Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 25 Feb 2025 09:48:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">da4afcd69210ac326c7829011386f764</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" type="image/jpeg" width="500" height="333" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" length="97184" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vilkas sosiaalinen elämä hidastaa muistisairauksien kehittymistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vilkas-sosiaalinen-elama-hidastaa-muistisairauksien-kehittymista.html</link> <description>Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimukseen osallistui 1 900 keskimäärin 80-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen.</p><p>Tulosten perusteella sosiaalisesti vähiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskimäärin 88-vuotiaina, mikä oli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista elämää viettävät. Myös dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heillä myöhemmin.</p><p>Aivojen monipuolinen käyttäminen sekä sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin monissa tutkimuksissa. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka paljon yhteys johtuu siitä, että sosiaalisesti aktiivista elämää viettävät ovat muita terveempiä ja siksi myös pienemmässä sairastumisvaarassa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1002/alz.14316" target="_blank">Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 18 Feb 2025 09:29:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">18e84b3f981461cb9d8354b75080f099</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="429" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" length="205187" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nettiterapia yhtä tehokasta kuin kasvokkainen psykoterapia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nettiterapia-yhta-tehokasta-kuin-kasvokkainen-psykoterapia.html</link> <description>Tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan nettiterapia on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat vertasivat masennuksen nettiterapian tehoa perinteiseen kasvokkain käytyyn psykoterapiaan modernien tilastotieteellisten ja koneoppimismenetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että nettiterapia on yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia masennuksen hoidossa.</p><p>Nettiterapiassa potilas käy terapeutin ohjauksessa läpi samanlaisia kognitiivisen käyttäytymisterapian sisältöjä kuin perinteisessä terapiassa, mutta osin videoihin ja harjoitustehtäviin nojaava tietokoneavusteinen oppimateriaali automatisoi osan terapeutin tehtävistä. Tämä tekee hoidosta edullisempaa.</p><p>– Nettiterapia näyttää vähentävän masennusoireita yhtä paljon kuin perinteinen psykoterapia. Nettiterapiaa voidaan siis pitää varteenotettavana vaihtoehtona lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija <strong>Tom Rosenström</strong> sanoo.</p><p>– Nettiterapia ei sovi kaikille, eivätkä kaikki saa riittävää apua nettiterapiasta, ja siksi on tärkeää säilyttää hoitovaihtoehtojen kirjo, hän jatkaa.</p><h2>Edullinen ja helposti saatavilla oleva hoitovaihtoehto</h2><p>Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, ja sen hoitaminen vaatii yhä enemmän resursseja. Nettiterapia tarjoaa kustannuksiin vaikuttavan ratkaisun masennuksen hoitoon. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysyntä ylittää tarjonnan. Lisäksi digitaalisten hoitomuotojen kehitys edistää tutkimusta ja hoitoinnovaatioita, mikä voi parantaa tulevien hoitojen tehoa sekä tuo terapian entistä useampien potilaiden ulottuville. Nettiterapiaa voidaan käyttää vaikuttavana hoidon osana myös potilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisempaa apua.</p><p>– Vaikka mielenterveyskriisiin vastaaminen voikin edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, myös toimivaa hoitoa tarvitaan. Tuloksemme osoittavat, että rohkeilla innovaatioilla voidaan parantaa hoitojen kustannusvaikuttavuutta ja näin osaltaan vastata kriisiin, Rosenström sanoo.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 17 Feb 2025 08:58:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">f9e24e5549ef518b51d61533578ba18a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" length="222550" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lapsen vuorokausirytmi vaikuttaa terveyteen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapsen-vuorokausirytmi-vaikuttaa-terveyteen.html</link> <description>Iltavirkuilla lapsilla on taipumus epäterveellisempään ruokavalioon ja painon nousuun myöhemmin. He kokevat myös enemmän sosiaalista jetlagia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsen myöhäinen kronotyyppi eli taipumus olla virkeä illalla, saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus.</p><p>Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen.</p><p>Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.</p><h2>Iltatyyppisyys altistaa paino-ongelmille myöhemmin</h2><p>Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä.</p><p>Tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.</p><p>- Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, kertoo tutkija <strong>Anna Abdollahi</strong>.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 10 Feb 2025 15:31:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">4fb2c42494b0d803c617a5bd087a1607</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" length="170062" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lapsen lihavuutta kannattaa hoitaa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapsen-lihavuutta-kannattaa-hoitaa.html</link> <description>Lapsuusiän lihavuuden tehokas hoitaminen vähentää monien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ja kolesteroliongelmien kehittymistä aikuisikään mennessä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsuusiän lihavuuden tehokas hoitaminen vähentää monien sairauksien ja terveysriskien kehittymistä aikuisikään mennessä. Myös riski menehtyä alle 30-vuotiaana on pienempi, jos lihavuushoidot onnistuvat, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimukseen osallistui 6 700 vähintään yhden kerran lihavuushoitoja 6–17-vuotiaana saanutta. Rekisterien avulla osallistujia seurattiin 18–30-vuotiaaksi.</p><p>Lihavuushoitojen avulla laihtuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 60 prosenttia ja kolesteroliongelmiin 70 prosenttia epätodennäköisemmin ja tarvitsivat aikuisena lihavuusleikkauksia 60 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, jotka eivät olleet laihtuneet lapsuudessa. Lisäksi heidän riskinsä menehtyä 18–30-vuotiaana oli lähes 90 prosenttia pienempi.</p><p>Myös korkea verenpaine oli harvinaisempi lapsuudessa laihtuneilla, mutta tämä nähtiin vain osallistujilla, jotka saavuttivat normaalipainon. Aikuisiän masennus- tai ahdistusoireisiin lapsuuden lihavuushoidot eivät kuitenkaan vaikuttaneet.</p><p>Ruotsalaisten havainnot osoittavat lapsen tai nuoren lihavuuden altistavan monille terveysongelmille, mutta tehokas lihavuuden hoitaminen voi ehkäistä niitä.</p><p>Lasten lihavuus on yleistynyt huomattavasti viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2035 arviolta viidennes maailman 5–19-vuotiaista on lihavia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2024.5552">JAMA Pediatrics -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 07 Feb 2025 09:14:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">8f1b1cf4930e29ad946eea2030855d76</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihava.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihava.jpg" length="166673" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Suomalaisilla petrattavaa työmatkaliikkumisessa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomalaisilla-petrattavaa-tyomatkaliikkumisessa.html</link> <description>Alle viidennes työikäisistä kulkee työ- tai opiskelumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden. Selkeästi yli puolet kulkee matkat pääsääntöisesti autolla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa asuvista naisista 19 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia kulkee työ- tai opiskelumatkansa aktiivisesti ympäri vuoden, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Terve Suomi -tutkimuksesta. Aktiivisella kulkemisella tarkoitetaan kävelyä tai pyöräilyä koko matkan tai yli kilometrin kävelyä tai pyöräilyä yhdistettynä julkisilla kulkuneuvoilla matkustamiseen.</p><p>Tutkimuksen mukaan suurin osa työikäisistä ei liiku fyysisesti työ- tai opiskelumatkoillaan. Selkeästi yli puolet kulkee pääsääntöisesti autolla.</p><p>Aktiivinen liikkuminen työ- ja opiskelumatkoilla on yleisintä nuorilla aikuisilla. Koulutusryhmittäin verrattuna aktiivinen liikkuminen on harvinaisinta matalasti koulutetuilla miehillä.</p><h2>Työmatkaliikkuminen vähentää sairauspoissaoloja</h2><p>THL on myös mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -konsortiohankkeessa, jonka tutkimuksessa selvisi, että aktiiviset työmatkat voivat vähentää sairauspoissaolojen määrää.</p><p>Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttaman tutkimuksen mukaan niillä työntekijöillä, jotka kävelivät tai pyöräilivät työmatkoillaan keskimäärin 61 kilometriä viikossa, oli 8–12 prosenttia pienempi riski sairauspoissaolopäiviin yleisesti ja 18 prosenttia pienempi riski pitkiin sairaspoissaoloihin verrattuna työmatkansa passiivisesti kulkeviin. Lisäksi aktiivisimmilla työmatkaliikkujilla oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti kuin passiivisilla työmatkaajilla.</p><p>- Tutkimuksessa hyödyt näkyivät erityisesti töihin pyöräilevillä, koska heillä kilometrejä kertyi pääosin kävelijöitä enemmän, kertoo johtava tutkija <strong>Jaana Halonen</strong>.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 06 Feb 2025 15:43:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">f7ed50c32aa3485ff69cb2017a46ddbf</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891.jpg" length="184692" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Tyypin 2 diabeetikoilla paljon D-vitamiinin ja magnesiumin vajausta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyypin-2-diabeetikoilla-paljon-d-vitamiinin-ja-magnesiumin-vajausta.html</link> <description>Jopa puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista saa liian vähän monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Yleisintä on D-vitamiinin vajaus, joka havaittiin tutkimuksessa 60 prosentilla tyypin 2 diabetesta sairastavista.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Mahdollisesti jopa puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista saa liian vähän monia vitamiineja ja kivennäisaineita.</p><p>Yli 130 tutkimuksen ja 52 000 potilaan aineistojen perusteella 45 prosentilla tyypin 2 diabetesta sairastavista on vitamiinien, kivennäisaineiden ja elektrolyyttien vajausta. Mikroravintoaineiden vähyys oli jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä.</p><p>Yleisintä on D-vitamiinin vajaus, joka todettiin 60 prosentilla, sekä magnesiumin ja raudan puutos, jotka havaittiin 40 ja 30 prosentilla.</p><p>Liian vähän B12-vitamiinia sai lähes kolmannes potilaista, mutta luku oli vielä suurempi metformiinilääkityksellä olevilla.</p><p>Aineistoista ei voi päätellä oliko potilailla vitamiinien ja muiden mikroravintoaineiden vajausta jo ennen sairastumista, vai kehittyivätkö ne vasta tyypin 2 diabeteksen myötä. Suurin osa potilaista oli lisäksi sairaalapotilaita, mikä vaikeuttaa tulosten yleistämistä koko väestöön. Tästä huolimatta tulokset antavat aiheen selvittää ja mahdollisuuksien mukaan korjata potilaiden ravitsemuksen puutteet.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="http://doi/10.1136/bmjnph-2024-000950">BMJ Nutrition, Prevention & Health -lehdessä</a>.</p><p>Magnesiumin yleinen saantisuositus on noin 300–400 mg päivässä. Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista.</p><p>Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 05 Feb 2025 13:39:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">20622cfad909e46e0029d68a6df81d7a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaoljykapselit_iss_12476_01216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaoljykapselit_iss_12476_01216-1.jpg" length="131839" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Anoreksia näkyy aivoissa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia-nakyy-aivoissa.html</link> <description>Tuore tutkimus osoittaa, että laihuushäiriön taustalla voi olla muutoksia aivojen opioidivälittäjäaineiden toiminnassa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Laihuushäiriö (anoreksia nervosa) on vakava mielenterveyshäiriö, jonka oireina on pakonomainen laihduttaminen ja ruumiinkuvan häiriöt, jotka johtavat pahimmillaan vaaralliseen aliravitsemustilaan sekä masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tuore Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, että aivojen opioidivälittäjäaineiden toiminnan muutokset voivat olla laihuushäiriön taustalla.</p><p>- Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät syömistä ja nautinnon kokemuksia. Laihuushäiriössä aivojen opioiditoiminta on voimistunutta verrattuna terveisiin verrokkeihin, kun taas lihavilla potilailla saman järjestelmän toiminta on vaimentunut. Näiden molekyylien toiminta säätelee todennäköisesti sekä ruokahalun heikkenemistä että voimistumista, toteaa professori <strong>Pirjo Nuutila</strong>.</p><p>Tutkimuksissa mitattiin myös aivojen sokerinkulutusta. Aivot käyttävät noin 20 % koko elimistön energiankulutuksesta, joten tutkijoita kiinnosti, miten energian saannin väheneminen näkyy aivojen energiatasapainossa. </p><p>– Laihuushäiriöpotilaiden aivot käyttivät sokeria yhtä paljon kuin terveiden verrokkien aivotkin. Vaikka alipaino heikentää elimistön toimintaa monella tavalla, pyrkivät aivot kuitenkin suojautumaan ja säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään, sanoo professori <strong>Lauri Nummenmaa</strong>.</p><p>– Aivot säätelevät ruokahalua ja syömistä, ja aivojen toiminnan muutokset liittyvät niin yli- kuin alipainoonkin. Koska aivojen opioiditoiminnan muutokset ovat yhteydessä myös ahdistukseen ja masennukseen, voivat uudet tuloksemme selittää laihuushäiriöön liittyviä mielialan ja tunne-elämän muutoksia, Nummenmaa jatkaa.</p><p>Tutkimus toteutettiin yhdessä Turun yliopiston, TYKS:n ja eteläkorealaisen Pusanin yliopiston kanssa. Laihuushäiriöstä kärsivien potilaiden ja terveiden verrokkien aivot kuvattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa. </p>]]></content:encoded> <pubDate>Sun, 02 Feb 2025 19:30:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">01d5e917e726d6d1a81dc2a2269a76d4</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia_02e99819-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia_02e99819-1.jpg" length="122412" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Epäterveellinen ruokavalio kiihdyttää vanhenemista</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epaterveellinen-ruokavalio-kiihdyttaa-vanhenemista.html</link> <description>Vähän kasviksia ja hedelmiä sekä runsaasti punaista lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävä ruokavalio kiihdyttää biologista vanhenemista jo nuoressa aikuisuudessa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuoreen Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetun tutkimuksen mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.</p><p>Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen. </p><p>Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä.</p><p>- Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon, sanoo tutkijatohtori <strong>Suvi Ravi.</strong> </p><p>Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia, mistä johtuen tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa. </p><p><em>Tutkimus on osa <a href="https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/ravitsemuksen-merkitys-kansantautien-ehkaisyssa">Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta</a>, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 826 yksittäistä kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin frekvenssikyselyllä, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen käyttötiheyden. </em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 29 Jan 2025 09:16:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">a51145fc9f08f015ccb872bf5775c48b</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/hampurilainen_iss_14874_02723-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/hampurilainen_iss_14874_02723-1.jpg" length="142741" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Liikunta ehkäisee masennusta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-ehkaisee-masennusta-2.html</link> <description>Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä.</p><p>Analyysissa yhdistettiin 33 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 96 000 aikuisen terveystiedoista. Mukaan kelpuutettiin vain tutkimuksia, joissa fyysistä aktiivisuutta oli mitattu askelmittareilla tai vastaavilla laitteilla.</p><p>Masennusoireiden riski oli tasaisesti sitä pienempi mitä enemmän potilas liikkui, tulokset osoittivat. Hyödyt olivat kuitenkin selvimmät osallistujilla, jotka ottivat vähintään 5 000–7 000 askelta päivittäin. Heidän masennusriskinsä oli noin 30–40 prosenttia pienempi kuin alle 5 000 askelta päivittäin liikkuvien.</p><p>Myös liikunnan lisääminen liittyi masennusriskin pienentymiseen. Riski pieneni 9 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lisäystä kohden, tulokset osoittivat.</p><p>Meta-analyysin tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä masennuksen ehkäisyssä. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu lievittävän masennusta sairastavien oireita varsinkin, jos se yhdistetään muihin masennushoitoihin. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta myös liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selittää osan.</p><p>Tutkimus julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.51208"> JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 28 Jan 2025 09:14:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">1e5d82d3f1ae30d62e452640d40a919d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/reippailija_ing_33594_233189-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/reippailija_ing_33594_233189-1.jpg" length="172935" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Pitkittyneet koronaoireet yleisempiä naisilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pitkittyneet-koronaoireet-yleisempia-naisilla.html</link> <description>Long covid -oireet ovat kolmanneksen yleisempiä naisilla, kertoo tuore tutkimus. Miehet sen sijaan ovat alttiimpia vakaville tautimuodoille.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Koronavirusinfektion pitkittäisoireet näyttäisivät olevan yleisempiä naisilla kuin miehillä, tuore tutkimus osoittaa. Miehet sen sijaan ovat alttiimpia vakaville koronainfektioille, ja he myös menehtyvät koronaan naisia todennäköisemmin.</p><p>Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa seurattiin 12 000 koronainfektion vuosina 2021–2024 saanutta miestä ja naista. Pitkittyneistä koronaoireista kyseltiin puoli vuotta sairastumisesta.</p><p>Koronavirusinfektion pitkittäisoireet olivat noin kolmanneksen yleisempiä naisilla, tulokset osoittivat. Riski oli vielä hieman suurempi 40–55-vuotiaiden ikäryhmässä.</p><p>Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta tulosten perusteella ainakin osa siitä liittyy estrogeeneihin. Naisten pitkittäisoireiden riskiin vaikuttivat ikä, raskaus ja menopaussi, mitkä kaikki vaikuttavat myös estrogeenitasoihin.</p><p>Aiempien tutkimusten mukaan miehet saavat koronainfektion vakavia muotoja ja myös menehtyvät koronaan naisia todennäköisemmin.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.55430">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista, “pitkästä koronasta” tai “long Covidista” puhutaan, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 24 Jan 2025 08:29:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">cdab2429b49aa542b117af22ce380c58</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyo_kuormittaa_ist_20684_18461-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyo_kuormittaa_ist_20684_18461-1.jpg" length="156631" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Alkoholin ja rintasyövän yhteydelle lisänäyttöä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholin-ja-rintasyovan-yhteydelle-lisanayttoa.html</link> <description>Jo vähäisetkin alkoholimäärät voivat suurentaa rintasyövän riskiä. Erityisesti riskit koskevat säännöllisesti alkoholia koko aikuisiän nauttivia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jo vähäisetkin alkoholimäärät voivat suurentaa rintasyövän riskiä, mutta erityisesti riskit koskevat naisia, jotka käyttävät säännöllisesti alkoholia halki aikuisiän.</p><p>Tuoreen tanskalaistutkimuksen perusteella keskimäärin yhden alkoholiannoksen päivässä koko aikuisikänsä juovat sairastuvat rintasyöpään 65 prosenttia todennäköisemmin kuin naiset, jotka ovat juoneet noin puolet vähemmän.</p><p>Muutokset juomatavoissa aikuisiän aikana eivät juurikaan vaikuttaneet sairastumisriskiin. Olennaisinta haittojen kannalta oli tasainen ja pitkään jatkuva alkoholin käyttö.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s10654-024-01179-5">European Journal of Epidemiology -lehdessä</a>.</p><p>Rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista. Tapauksista noin 8 prosenttia johtuu alkoholista. Globaalisti alkoholi aiheuttaa lähes 100 000 uutta rintasyöpää vuosittain.</p><p>Rintasyövän lisäksi alkoholi aiheuttaa ainakin suun, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiä, maksasyöpää ja suolistosyöpää.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 22 Jan 2025 14:57:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">0405f732a5df6e1415a96cf43461aef5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tissuttelu_istock-1447128788-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tissuttelu_istock-1447128788-1.jpg" length="165882" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Puolet proteiineista olisi hyvä saada kasvistuotteista</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puolet-proteiineista-olisi-hyva-saada-kasvistuotteista.html</link> <description>Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäisestä proteiinin saannista noin puolet olisi hyvä tulla kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista ja pähkinöistä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan tämä pienentäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä.</p><p>Tiedot perustuvat 200 000 yhdysvaltalaismiehen ja -naisen 30-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 16 000 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin. Ruokavaliosta kyseltiin neljän vuoden välein.</p><p>Tutkijoiden tavoite oli selvittää, kuinka suuri osuus päivittäisestä proteiinin saannista olisi hyvä olla kasviperäistä ja kuinka paljon eläinkunnasta.</p><p>Analyysin perusteella sydän- ja verisuonitautien ja sepelvaltimotaudin riski oli pienin osallistujilla, joiden proteiinin saannista noin puolet oli kasviperäistä. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka saivat proteiininsa melkein pelkästään lihasta.</p><p>Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on todettu hyväksi sydänterveydelle monissa tutkimuksissa tätä ennenkin.</p><p>Punaisen lihan ja varsinkin teollisesti prosessoidun makkaran ja leikkeleiden runsas syöminen voi altistaa sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. diabetekselle. Osittain yhteydet selittynevät itse lihalla ja sen sisältämällä rasvalla, mutta monissa lihatuotteissa on myös paljon suolaa, mikä lisää terveysriskejä. Myös ruoan valmistustavalla on väliä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/j.ajcnut.2024.09.006">American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 14 Jan 2025 10:40:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">0417ca87c76ba1a8c08d8957a4f80283</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" length="223563" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Aiempi luunmurtuma altistaa uudelle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aiempi-luunmurtuma-altistaa-uudelle.html</link> <description>Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä aikaisemmin vain keski-iässä sattuneet murtumat on yhdistetty myöhempien luunmurtumien riskiin.</p><p>Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisiässä luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka olivat säästyneet aikaisemmilta luunmurtumilta.</p><p>Tutkimukseen osallistui 88 000 keskimäärin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskimäärin yhdeksän vuotta. Noin neljännes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisiässä.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisiässä sattuneet murtumat eikä vain myöhemmällä iällä sattuneet.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.48208">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 07 Jan 2025 10:04:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">b5fe483ba6ec089b64a79a0d6aecd2e3</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" length="128269" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi voi altistaa diabetekselle</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-vuorokausirytmi-voi-altistaa-diabetekselle.html</link> <description>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, osoittaa tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.</p><p><a href="https://doi.org/10.2337/dc24-1208">Diabetes Care -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat käyttivät aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.</p><p>Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyivät selvittämään osallistujien nukkumaanmeno- ja heräämisajat.</p><p>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin säännöllinen.</p><p>Yhteydet näkyivät riippumatta siitä, miten pitkiä yöunia osallistujat nukkuivat.</p><p>Tulokset viittaavat epäsäännöllisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta myös monet muut elintapaseikat voivat selittää tuloksia. Havainnot olisikin hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:12:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">54488a25fbdfe9d0b99bd3bbc1d7c874</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" length="123927" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Opioidilääkityksellä yhteys dementiaan</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/opioidilaakityksella-yhteys-dementiaan.html</link> <description>Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkäaikainen ja runsas käyttö voi myös lisätä dementiariskiä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Elämänsä aikana paljon opioidilääkityksiä saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todennäköisemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys nähdään potilailla, jotka ovat elämänsä aikana saaneet yhteensä vähintään 2 700 mg morfiinia vastaavan määrän opioideja.</p><p>Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Myös dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet epäselviä.</p><p>Tutkimuksessa käytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereitä, joista kerättiin tiedot lähes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eivät sairastaneet dementiaa tai syöpää yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. Myös opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.</p><p>Tulosten perusteella paljon opioideja elämänsä aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todennäköisemmin. Myös mietoja opioideja pitkään käyttäneet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois syöpäkipuihin opioideja saaneet.</p><p>Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja käytettiin, mutta ne eivät selittäneet kaikkea. Onkin mahdollista, että opioidien pitkäaikainen käyttö itsessään altistaa muistisairauksille, mutta tämän varmistaminen vaatii lisätutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.45904">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:03:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">32180c628b8b4d001f35f85c0751a92e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" length="115728" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
