Congratulations!

[Valid RSS] This is a valid RSS feed.

Recommendations

This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.

Source: https://www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

  1. <?xml version="1.0"?>
  2. <rss version="2.0"
  3. xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
  4. xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
  5. xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss"
  6. xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
  7. >
  8. <channel>
  9. <title>Uutiset - Apteekki</title>
  10. <link>https://www.apteekki.fi</link>
  11. <generator>Sivuviidakko</generator>
  12. <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description>
  13. <language>fi</language>
  14. <pubDate>Fri, 11 Jul 2025 07:44:59 +0300</pubDate>
  15. <lastBuildDate>Mon, 16 Jun 2025 08:50:00 +0300</lastBuildDate>
  16. <ttl>30</ttl>
  17. <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" />
  18. <item>
  19. <title>Nuorten somen käytöllä yhteys masennusoireisiin</title>
  20. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuorten-somen-kaytolla-yhteys-masennusoireisiin.html</link>
  21. <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa ennakoi masennusoireita myöhempinä vuosina.</description>
  22. <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalisen median lis&auml;&auml;ntynyt k&auml;ytt&ouml; varhaisnuoruudessa voi ennakoida my&ouml;hempi&auml; masennusoireita yksil&ouml;tasolla.</p><p>Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, ett&auml; lis&auml;&auml;ntynyt sosiaalisen median k&auml;ytt&ouml; varhaisnuoruudessa vaikutti voimakkaampiin masennusoireisiin my&ouml;hempin&auml; vuosina.</p><p>Laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin l&auml;hes 12 000 lasta ja nuorta kolmen vuoden ajan. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9&ndash;10-vuotiaita.</p><p>Nuoret raportoivat, kuinka monta tuntia he viettiv&auml;t sosiaalisessa mediassa arkip&auml;ivisin ja viikonloppuisin. Tutkijat arvioivat sosiaalisen median k&auml;yt&ouml;n ja masennusoireiden v&auml;lisi&auml; yhteyksi&auml; kolmen erilaisen rakenneyht&auml;l&ouml;mallin avulla.</p><p>Tulokset osoittivat, ett&auml; sosiaalisen median k&auml;yt&ouml;n lis&auml;&auml;ntyminen yksil&ouml;tasolla oli yhteydess&auml; my&ouml;s masennusoireiden lis&auml;&auml;ntymiseen seuraavana vuonna.</p><p>Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu viitteit&auml; siit&auml;, ett&auml; aiemmat masennusoireet olisivat johtaneet sosiaalisen median k&auml;yt&ouml;n lis&auml;&auml;ntymiseen.</p><p>Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu yhteyksi&auml; sosiaalisen median k&auml;yt&ouml;n ja masennuksen v&auml;lill&auml;. Tutkijoiden mukaan havainnot korostavatkin tarvetta ohjata nuoria ja heid&auml;n vanhempiaan sosiaalisen median k&auml;yt&ouml;ss&auml; ja tukea nuorten tunne-el&auml;m&auml;n kehityst&auml; ja hyvinvointia.</p><p>Tulokset julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2025.11704">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  23. <pubDate>Mon, 16 Jun 2025 08:50:00 +0300</pubDate>
  24. <guid isPermaLink="false">f2bb09e07b2dc3c22925e4e6e13cfbd0</guid>
  25. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  26. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  27. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  28. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  29. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" length="55684" type="image/jpeg" />
  30. </item>
  31. <item>
  32. <title>Viiden kilon kysymys paljastaa iäkkään terveysriskejä</title>
  33. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viiden-kilon-kysymys-paljastaa-iakkaan-terveysriskeja.html</link>
  34. <description>Riski sairastua muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin ja Alzheimerin tautiin kohoaa, jos iäkkäällä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia.</description>
  35. <content:encoded><![CDATA[<p>I&auml;kk&auml;iden miesten ja naisten riski sairastua moniin pitk&auml;aikaissairauksiin saattaa olla suurentunut, jos heill&auml; on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulokset ovat mielenkiintoisia, sill&auml; lihaskunto on tunnettu terveysmittari ik&auml;&auml;ntyv&auml;ss&auml; v&auml;est&ouml;ss&auml;, mutta yleens&auml; sen arviointiin k&auml;ytet&auml;&auml;n menetelmi&auml;, joita ei kaikkialla ole saatavilla. T&auml;m&auml;n vuoksi helpot ja arjessa toimivat keinot ovat tervetulleita.</p><p><a href="https://www.nature.com/articles/s41598-025-03128-y">Scientific Reports -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 52 000 i&auml;kk&auml;&auml;n nelivuotiseen seurantaan 15 eri maassa. Tutkimuksen alussa osallistujilta kysyttiin monista terveyteen ja ik&auml;&auml;ntymiseen liittyvist&auml; asioista.</p><p>Osallistujat, jotka eiv&auml;t kertomansa mukaan pystyneet nostamaan viitt&auml; kiloa, sairastuivat muun muassa nivelreumaan, syd&auml;ninfarktiin, korkeaan verenpaineeseen, aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;&ouml;n, Alzheimerin tautiin ja saivat lonkkamurtumia muita osallistujia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Lis&auml;ksi heille ilmaantui masennusoireita 8 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin, nivelrikkoa 7 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin ja heid&auml;n puristusvoimansa ja el&auml;m&auml;nlaatunsa heikkeniv&auml;t todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin osallistujien, jotka kykeniv&auml;t nostamaan viiden kilon painoisia esineit&auml; seurannan alkaessa. Yhteys oli voimakkaampi miehill&auml; kuin naisilla.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lis&auml;tutkimuksissa, voivat ne auttaa tunnistamaan monien terveysongelmien vaarassa olevia vanhuksia helposti ja edullisesti. T&auml;ss&auml; tutkimuksessa viidennes osallistujista koki viiden kilon nostamisen vaikeaksi.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  36. <pubDate>Wed, 11 Jun 2025 10:08:00 +0300</pubDate>
  37. <guid isPermaLink="false">b49aac32cfbef965ed8ac63f12335f6f</guid>
  38. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  39. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  40. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  41. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  42. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" length="56259" type="image/jpeg" />
  43. </item>
  44. <item>
  45. <title>Mineraalisuolasta apua aivoverenkiertohäiriöihin</title>
  46. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mineraalisuolasta-apua-aivoverenkiertohairioihin.html</link>
  47. <description>Mineraalisuola eli suola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kertoo tuore tutkimus.</description>
  48. <content:encoded><![CDATA[<p>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;n sairastaneita v&auml;lttym&auml;&auml;n uudelta sairastumiselta, kiinalaistutkimus osoittaa.</p><p>Mineraalisuola on terveellisemp&auml;&auml;, koska siin&auml; on v&auml;hemm&auml;n natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa. T&auml;m&auml;n vuoksi mineraalisuola nostaa verenpainetta v&auml;hemm&auml;n. My&ouml;s kaliumin saannin lis&auml;&auml;minen voi alentaa verenpainetta.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamacardio.2024.5417">JAMA Cardiology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta</a>, jossa 15 000 maaseudulla asuvaa kiinalaista satunnaistettiin saamaan ilmaiseksi mineraalisuolaa, jossa oli 75 % ruokasuolaa ja 25 % kaliumia, tai jatkamaan tavallisen ruokasuolan k&auml;ytt&ouml;&auml;.</p><p>Kaikki osallistujat olivat sairastaneet aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;n. Viiden vuoden seurannan aikana heist&auml; 2 700 sairastui uudelleen ja 3 200 menehtyi.</p><p>Mineraalisuolaa k&auml;ytt&auml;neiden riski sairastua uudelleen aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;&ouml;n oli 14 prosenttia pienempi kuin tavallista suolaa k&auml;ytt&auml;neiden, tulokset osoittivat. Lis&auml;ksi he menehtyiv&auml;t seurannan aikana 12 prosenttia ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Yhteydet koskivat kaikkia aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;it&auml;, mutta erityisesti aivoverenvuotoja. Potilailla ei havaittu hyperkalemiaa eli kaliumin liikasaantia.</p><p>Liiallinen suolan k&auml;ytt&ouml; on merkitt&auml;vimpi&auml; korkean verenpaineen aiheuttajia ja korkea verenpaine on puolestaan suurin aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;iden riskitekij&auml;. Kiinassa valtaosa suolasta saadaan itse tehdyn ruoan mukana, joten tavallisen ruokasuolan korvaaminen mineraalisuolalla voisi auttaa monia.</p><p>Suomalaiset sy&ouml;v&auml;t suolaa kaksi kertaa enemm&auml;n kuin suositellaan. Meill&auml; suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lis&auml;tty jo valmiiksi.</p>]]></content:encoded>
  49. <pubDate>Fri, 23 May 2025 10:15:00 +0300</pubDate>
  50. <guid isPermaLink="false">5960543997dcdbb185d49acce0ea6a39</guid>
  51. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  52. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  53. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  54. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" type="image/jpeg" width="3864" height="2576" />
  55. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" length="3042042" type="image/jpeg" />
  56. </item>
  57. <item>
  58. <title>Jätevesissä runsaasti huumejäämiä</title>
  59. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/jatevesissa-runsaasti-huumejaamia.html</link>
  60. <description>Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa. Myös amfetamiini- ja kokaiinijäämien määrä jätevesissä on paikoin korkealla tasolla.</description>
  61. <content:encoded><![CDATA[<p>J&auml;tevesitutkimuksen mukaan peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n k&auml;ytt&ouml; jyrk&auml;ss&auml; kasvussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Peukun k&auml;ytt&ouml; keskittyy voimakkaasti Etel&auml;- ja Lounais-Suomeen, erityisen suurta se on p&auml;&auml;kaupunkiseudun l&auml;heisyydess&auml;.&nbsp;</p><p>Alfa-PVP on yleisin ja pisimp&auml;&auml;n laajalti p&auml;ihdek&auml;yt&ouml;ss&auml; esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Alfa-PVP luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa vuoden 2013 lopussa.</p><p>- Alfa-PVP:n k&auml;ytt&ouml; on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana esimerkiksi p&auml;&auml;kaupunkiseudulla ja Tampereella. Sen ongelmallinen k&auml;ytt&ouml; on jatkuvaa, mik&auml; n&auml;kyy j&auml;tevesitutkimuksissa tasaisina j&auml;&auml;m&auml;m&auml;&auml;rin&auml; viikon eri p&auml;ivin&auml;. Alfa-PVP:t&auml; k&auml;ytet&auml;&auml;n my&ouml;s korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin k&auml;ytt&ouml;&auml;, arvioi THL:n oikeustoksikologian tiimip&auml;&auml;llikk&ouml; <strong>Teemu Gunnar</strong>.</p><p>Suurimpien Etel&auml;- ja L&auml;nsi-Suomen kaupunkien lis&auml;ksi alfa-PVP:t&auml; todettiin j&auml;tevesitutkimuksissa s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti jokaisena viikonp&auml;iv&auml;n&auml; H&auml;meenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdiss&auml;, Porvoossa, Kotkassa, Sein&auml;joella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.</p><h2>Amfetamiinin ja kokaiinin k&auml;ytt&ouml; on lis&auml;&auml;ntynyt useissa kaupungeissa</h2><p>My&ouml;s amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut k&auml;ytt&ouml;m&auml;&auml;r&auml;t ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia tuoreessa j&auml;tevesitutkimuksessa.</p><p>Amfetamiini on eniten k&auml;ytetty stimulanttihuume valtaosassa maata. Kokaiinin k&auml;ytt&ouml; painottuu voimakkaasti etel&auml;iseen Suomeen, joskin sen k&auml;ytt&ouml; on yleistynyt edelleen my&ouml;s muualla Suomessa. Kokaiinij&auml;&auml;mi&auml; havaittiin j&auml;tevedess&auml; jo l&auml;hes kaikissa mittauskaupungeissa.&nbsp;</p><p><a href="https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus">Valtakunnallisten j&auml;tevesitutkimusten</a> avulla voidaan poikkeuksellisella tavalla arvioida huumeiden k&auml;ytt&ouml;m&auml;&auml;ri&auml; koko maan tasolla, mik&auml; mahdollistaa my&ouml;s huumemarkkinoiden rahallisen arvon arvioimisen entist&auml; tarkemmin. Tutkimuksen perusteella vuonna 2024 amfetamiinin markkina-arvo oli Suomessa laskennallisesti arvioituna 120&ndash;150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87&ndash;96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin 5 miljoonaa euroa.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  62. <pubDate>Mon, 19 May 2025 08:39:00 +0300</pubDate>
  63. <guid isPermaLink="false">238ce6945914b7ff598dc7fe3c2677f6</guid>
  64. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  65. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  66. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  67. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  68. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" length="97542" type="image/jpeg" />
  69. </item>
  70. <item>
  71. <title>Lisänäyttöä kasvirasvojen hyödyistä</title>
  72. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lisanayttoa-kasvirasvojen-hyodyista.html</link>
  73. <description>Voin vaihtaminen kasvirasvoihin pienentää muun muassa syöpäriskiä ja saattaa lisätä elinvuosia, kertoo tuore tutkimus.</description>
  74. <content:encoded><![CDATA[<p>Paljon voita k&auml;ytt&auml;vien kannattaisi vaihtaa ainakin osa voista kasvi&ouml;ljyihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella t&auml;m&auml; pienent&auml;isi muun muassa heid&auml;n riski&auml;&auml;n menehty&auml; sy&ouml;p&auml;&auml;n.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistoja hy&ouml;dynt&auml;neest&auml; tutkimuksesta, jossa yhteens&auml; 220 000 aikuista seurattiin keskim&auml;&auml;rin 33 vuoden ajan. Seurannan aikana 51 000 osallistujaa menehtyi. Kuolemista 12 000 johtui sy&ouml;v&auml;st&auml; ja 11 000 syd&auml;n- ja verisuonitaudeista.</p><p>Eniten voita k&auml;ytt&auml;v&auml;t menehtyiv&auml;t seurannan aikana 15 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin voita v&auml;hiten k&auml;ytt&auml;v&auml;t, tulokset osoittivat. Paljon kasvirasvoja k&auml;ytt&auml;v&auml;t puolestaan menehtyiv&auml;t seurannan aikana 16 prosenttia ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin niit&auml; v&auml;hiten k&auml;ytt&auml;v&auml;t.</p><p>On mahdollista, ett&auml; muutkin el&auml;m&auml;ntavat ovat vaikuttaneet tuloksiin, mutta tutkijat arvioivat joka tapauksessa, ett&auml; riski menehty&auml; sy&ouml;p&auml;&auml;n tai muuhun syyhyn voisi pienenty&auml; 17 prosenttia, jos paljon voita k&auml;ytt&auml;v&auml;t v&auml;hent&auml;isiv&auml;t p&auml;ivitt&auml;ist&auml; kulutustaan 10 grammalla ja korvaisivat sen kasvirasvoilla.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2025.0205">JAMA Internal Medicine -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  75. <pubDate>Thu, 15 May 2025 11:19:00 +0300</pubDate>
  76. <guid isPermaLink="false">8eb8f0e062ddc47110983e6a35cc9867</guid>
  77. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  78. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  79. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  80. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  81. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" length="43421" type="image/jpeg" />
  82. </item>
  83. <item>
  84. <title>Suosittu diabeteslääke saattaa hillitä alkoholin himoa</title>
  85. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suosittu-diabeteslaake-saattaa-hillita-alkoholin-himoa.html</link>
  86. <description>Laihdutuslääkkeenäkin käytetty tyypin 2 diabeteksen lääke semaglutidi saattaa myös auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista.</description>
  87. <content:encoded><![CDATA[<p>Laihdutusl&auml;&auml;kkeen&auml; k&auml;ytett&auml;v&auml; semaglutidi-diabetesl&auml;&auml;ke saattaa auttaa alkoholiongelmaisia v&auml;hent&auml;m&auml;&auml;n juomista. Alustavien tutkimustulosten perusteella l&auml;&auml;kitys voi hillit&auml; alkoholin himoa ja v&auml;hent&auml;&auml; kerralla juodun alkoholin m&auml;&auml;r&auml;&auml;.</p><p>Semaglutidin k&auml;yt&ouml;n yleistytty&auml; l&auml;&auml;k&auml;rit ovat havainneet alkoholiongelmaisilla potilailla samankaltaisia suotuisia vaikutuksia, mutta aihetta on tutkittu v&auml;h&auml;nlaisesti.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 48 alkoholiongelmaista potilasta satunnaistettiin yhdeks&auml;ksi viikoksi joko saamaan viikoittaisia semaglutidipistoksia tai lumevalmistetta. Potilaat eiv&auml;t aktiivisesti yritt&auml;neet lopettaa juomista.</p><p>Kun potilaita verrattiin tutkimuksen p&auml;&auml;tteeksi, semaglutidia saaneet kokivat himoitsevansa alkoholia v&auml;hemm&auml;n kuin verrokit. L&auml;&auml;kitys ei v&auml;hent&auml;nyt k&auml;ytt&ouml;kertoja, mutta juodessaan potilaat nauttivat v&auml;hemm&auml;n alkoholia per juomakerta.</p><p>Vaikutuksia n&auml;htiin my&ouml;s kokeessa, jossa potilaat laboratorio-oloissa saivat nauttia haluamaansa alkoholia. T&auml;ss&auml;kin kokeessa annokset j&auml;iv&auml;t pienemmiksi semaglutidia saaneilla.</p><p>Havainnot pit&auml;&auml; varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ennen kuin semaglutidin voi varmuudella sanoa hillitsev&auml;n alkoholin k&auml;ytt&ouml;&auml;. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, semaglutidil&auml;&auml;kitys voisi auttaa etenkin diabetesta sairastavia ja lihavia alkoholiongelmaisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2024.4789">JAMA Psychiatry -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  88. <pubDate>Wed, 30 Apr 2025 09:35:00 +0300</pubDate>
  89. <guid isPermaLink="false">96ef74632fae7f49bda034bcad3de512</guid>
  90. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  91. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  92. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  93. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  94. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" length="72541" type="image/jpeg" />
  95. </item>
  96. <item>
  97. <title>Kännykkä sängyssä lisää uniongelmia</title>
  98. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-sangyssa-lisaa-uniongelmia.html</link>
  99. <description>Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa.</description>
  100. <content:encoded><![CDATA[<p>S&auml;ngyss&auml; nukkumaanmenoaikaan k&auml;nnykk&auml;&auml; k&auml;ytt&auml;vill&auml; nuorilla aikuisilla on muita todenn&auml;k&ouml;isemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18&ndash;28-vuotiasta.</p><p>Tulosten perusteella uniongelmien todenn&auml;k&ouml;isyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti k&auml;nnyk&auml;n &auml;&auml;ress&auml; nukkumaanmenon tai s&auml;nkyyn asettumisen j&auml;lkeen. Lis&auml;ksi he nukkuivat keskim&auml;&auml;rin 24 minuuttia lyhyempi&auml; y&ouml;unia kuin samanik&auml;iset, jotka eiv&auml;t k&auml;ytt&auml;neet k&auml;nnykk&auml;&auml; s&auml;ngyss&auml;.</p><p>Yhteys pysyi samana riippumatta siit&auml;, k&auml;yttiv&auml;tk&ouml; nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. T&auml;m&auml; viittaa tutkijoiden mukaan siihen, ett&auml; k&auml;nnyk&auml;n k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyv&auml;t haitat johtuvat ennemmin lepoajan v&auml;hentymisest&auml; kuin k&auml;ytt&ouml;tavoista tai sis&auml;ll&ouml;ist&auml;.</p><p>Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria v&auml;ltt&auml;m&auml;&auml;n k&auml;nnyk&auml;n k&auml;ytt&ouml;&auml; nukkumaanmenon aikoihin, mutta t&auml;m&auml;n aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain k&auml;nnyk&ouml;ist&auml;. On esimerkiksi mahdollista, ett&auml; uniongelmista k&auml;rsiv&auml;t ovat muita useammin k&auml;nnyk&auml;n &auml;&auml;ress&auml; s&auml;nkyyn asettumisen j&auml;lkeen.</p><p>Tutkimus julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://doi.org/10.3389/fpsyt.2025.1548273">Frontiers in Psychiatry -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  101. <pubDate>Mon, 07 Apr 2025 14:36:00 +0300</pubDate>
  102. <guid isPermaLink="false">d6b839281d26b6faea95e2e9cbf310df</guid>
  103. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  104. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  105. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  106. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  107. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" length="24630" type="image/jpeg" />
  108. </item>
  109. <item>
  110. <title>Epäsäännöllinen nukkuminen lisää sydänriskejä</title>
  111. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-nukkuminen-lisaa-sydanriskeja.html</link>
  112. <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen.</description>
  113. <content:encoded><![CDATA[<p>Ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;lliset nukkumaanmeno- ja her&auml;&auml;misajat saattavat liitty&auml; suurentuneeseen vaaraan sairastua syd&auml;n- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys n&auml;hd&auml;&auml;n riippumatta unien pituudesta.</p><p>Tulosten perusteella ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti nukkuvat sairastuivat syd&auml;ninfarktiin, aivoverenkiertoh&auml;iri&ouml;&ouml;n tai syd&auml;men vajaatoimintaan nelj&auml;nneksen todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin samanik&auml;iset, joiden unirytmi oli s&auml;&auml;nn&ouml;llinen. T&auml;m&auml; havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.</p><p>Tutkijat selvittiv&auml;t my&ouml;s unen m&auml;&auml;r&auml;n vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan t&auml;m&auml;n aineiston perusteella se ei vaikuttanut ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;lliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.</p><p>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja her&auml;&auml;misajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syyt&auml; ilmi&ouml;lle ei tiedet&auml;. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan h&auml;iriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvitt&auml;minen edellytt&auml;&auml; kuitenkin lis&auml;tutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jech-2024-222795">Journal of Epidemiology &amp; Community Health -lehdess&auml;</a>, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmi&auml; mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, mink&auml; j&auml;lkeen osallistujia seurattiin keskim&auml;&auml;rin kahdeksan vuotta.</p>]]></content:encoded>
  114. <pubDate>Tue, 25 Mar 2025 13:37:00 +0200</pubDate>
  115. <guid isPermaLink="false">a08e025cc8b6240033f4c37e52f6edc2</guid>
  116. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  117. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  118. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  119. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  120. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" length="60632" type="image/jpeg" />
  121. </item>
  122. <item>
  123. <title>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen</title>
  124. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat-edelleen.html</link>
  125. <description>Alueelliset erot ADHD-diagnooseissa ovat yhä suuria, mutta sukupuolierot ovat kaventumassa, kertoo tuore THL:n selvitys.</description>
  126. <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien m&auml;&auml;r&auml; on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluik&auml;isist&auml; pojista oli ADHD-diagnoosi. 13&ndash;17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluik&auml;isill&auml; tyt&ouml;ill&auml; ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13&ndash;17-vuotiailla noin 6 prosenttia.</p><p>ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden h&auml;iri&ouml; on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtym&auml;.</p><p>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13&ndash;17-vuotiailla tyt&ouml;ill&auml;.</p><p>- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole viel&auml; tasaantumassa. Lis&auml;ksi tulokset vahvistavat osaltaan k&auml;sityst&auml; siit&auml;, ett&auml; tyt&ouml;ill&auml; diagnosointi tapahtuu poikiin n&auml;hden selv&auml;sti my&ouml;hemmin. Vastaavaa on havaittu my&ouml;s Ruotsissa ja Tanskassa&rdquo;, toteaa Kelan erikoistutkija<strong> Miika Vuori</strong>.</p><h2>Alueelliset erot isoja</h2><p>My&ouml;s ADHD-l&auml;&auml;kkeiden k&auml;ytt&ouml; yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niit&auml; k&auml;ytti l&auml;hes 46 500 lasta ja nuorta. Heist&auml; 33 100 oli poikia ja 13 350 tytt&ouml;j&auml;.</p><p>Hyvinvointialueiden v&auml;liset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydess&auml; ja ADHD-l&auml;&auml;kkeiden k&auml;yt&ouml;ss&auml; ovat suuria.&nbsp;Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-l&auml;&auml;kkeiden k&auml;ytt&ouml; ovat yleisimpi&auml; It&auml;-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja It&auml;-Uusimaalla.</p><p>- Suuret alueelliset erot sek&auml; diagnooseissa ett&auml; l&auml;&auml;kehoidossa viittaavat siihen, ett&auml; tutkimus- ja hoitok&auml;yt&auml;nn&ouml;iss&auml;kin on merkitt&auml;v&auml;&auml; alueellista vaihtelua. T&auml;h&auml;n tulee kiinnitt&auml;&auml; nykyist&auml; enemm&auml;n huomiota, toteaa THL:n ylil&auml;&auml;k&auml;ri <strong>Terhi Aalto-Set&auml;l&auml;</strong>.</p><p>THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluik&auml;isten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13&ndash;17-vuotiailla tyt&ouml;ill&auml; noin 8&ndash;10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  127. <pubDate>Mon, 24 Mar 2025 16:51:00 +0200</pubDate>
  128. <guid isPermaLink="false">d14ac4c627cad108bed01e12b9848576</guid>
  129. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  130. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  131. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  132. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  133. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" length="73372" type="image/jpeg" />
  134. </item>
  135. <item>
  136. <title>Kalapainotteinen ruokavalio hidastaa MS-taudin etenemistä</title>
  137. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalapainotteinen-ruokavalio-hidastaa-ms-taudin-etenemista.html</link>
  138. <description>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia.</description>
  139. <content:encoded><![CDATA[<p>MS-tauti eli multippeliskleroosi saattaa edet&auml; hitaammin, jos potilaan ruokavaliossa on paljon kalaa, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Kalan sy&ouml;minen on aiemmin yhdistetty my&ouml;s pienemp&auml;&auml;n riskiin sairastua MS-tautiin.</p><p>Ruotsalaisten tulokset perustuvat 2 700 MS-potilaan viisitoistavuotiseen seurantaan, ja sen perusteella paljon kalaa sy&ouml;vien MS-tauti paheni ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin potilaiden, joiden ruokavaliossa oli harvoin kalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajalti potilaiden toimintakyky&auml;, kuten k&auml;vely&auml;, lihasten toimintaa sek&auml; puheen ja aistien toimintaa.</p><p>Suotuisia vaikutuksia havaittiin my&ouml;s potilailla, jotka seurannan aikana lis&auml;siv&auml;t kalan k&auml;ytt&ouml;&auml;. Yhteydet n&auml;htiin senkin j&auml;lkeen, kun analyysissa huomioitiin monia el&auml;m&auml;ntapoja ja taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.</p><p>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyj&auml; omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillit&auml; tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. My&ouml;s kalan sis&auml;lt&auml;m&auml; tauriini-aminohappo saattaa selitt&auml;&auml; yhteyksi&auml;, mutta asiaa pit&auml;&auml; viel&auml; tutkia lis&auml;&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.terveysportti.fi/doi.org/10.1136/jnnp-2024-335200">Journal of Neurology, Neurosurgery &amp; Psychiatry -lehdess&auml;</a>.</p><p>MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliini&auml;. Tautia sairastaa arviolta 6 000 suomalaista, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa n&auml;k&ouml;-, tasapaino- ja virtsanpid&auml;tysvaikeudet, uupumus ja lihasj&auml;ykkyys.</p>]]></content:encoded>
  140. <pubDate>Wed, 19 Mar 2025 09:17:00 +0200</pubDate>
  141. <guid isPermaLink="false">fe7d38b0d3752775d655a334ddcc0700</guid>
  142. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  143. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  144. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  145. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  146. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" length="141895" type="image/jpeg" />
  147. </item>
  148. <item>
  149. <title>Lihavuusepidemiaa ei ole saatu kuriin</title>
  150. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihavuusepidemiaa-ei-ole-saatu-kuriin.html</link>
  151. <description>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia ja lapsista ja nuorista kolmannes on ylipainoisia tai lihavia.</description>
  152. <content:encoded><![CDATA[<p>Ponnistelut globaalia lihavuusepidemiaa vastaan eiv&auml;t ole tuottaneet lainkaan toivotunlaisia tuloksia, tutkimukset osoittavat. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, vuoteen 2050 menness&auml; jopa 60 prosenttia maailman aikuisista ja kolmannes lapsista ja nuorista on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Yli 200 maan tietoihin perustuva analyysi on t&auml;h&auml;n menness&auml; mittavin globaali selvitys lihavuudesta. Sen mukaan vuosina 1990&ndash;2021 ylipainoisten ja lihavien m&auml;&auml;r&auml; yli kaksinkertaistui. T&auml;m&auml; tarkoittaa yli 2 miljardia aikuista ja l&auml;hes 500 miljoonaa 5&ndash;24-vuotiasta.</p><p>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisv&auml;est&ouml;st&auml; 60 prosenttia (3,8 miljardia) ja lapsista ja nuorista kolmannes (750 miljoonaa) on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Lasten ja nuorten lihavuus tulee todenn&auml;k&ouml;isesti yleistym&auml;&auml;n nopeammin kuin ylipainoisuus. V&auml;est&ouml;n ik&auml;&auml;ntymisen my&ouml;t&auml; my&ouml;s yli 65-vuotiaiden osuus tulee suurentumaan, tutkijat arvioivat.</p><p>Lihavuutta on pidetty varsinkin varakkaiden l&auml;nsimaiden ongelmana, mutta tosiasiassa lihavuus yleistyy ymp&auml;ri maailmaa. Lukum&auml;&auml;r&auml;isesti eniten ylipainoisia ja lihavia on Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Ven&auml;j&auml;ll&auml;, Meksikossa, Indonesiassa ja Egyptiss&auml;. Yli puolet maailman ylipainoisista ja lihavista aikuisista el&auml;&auml; n&auml;iss&auml; kahdeksassa maassa.</p><p>Tiedot julkaistiin l&auml;&auml;ketieteellisess&auml; <a href="https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(25)00397-6/fulltext">Lancet-lehdess&auml;</a>.</p><p>Suomalaisista yli 20-vuotiaista noin kolmannes on lihavia ja vy&ouml;t&auml;r&ouml;lihavuutta on l&auml;hes 50 prosentilla. Alle 16-vuotiaista tyt&ouml;ist&auml; 18 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.</p>]]></content:encoded>
  153. <pubDate>Fri, 14 Mar 2025 09:12:00 +0200</pubDate>
  154. <guid isPermaLink="false">1dbb5b8ff1b21e4e7862067819e20e1f</guid>
  155. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  156. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  157. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  158. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  159. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" length="101603" type="image/jpeg" />
  160. </item>
  161. <item>
  162. <title>Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssan riskiä</title>
  163. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintujen-kevatmuutto-lisaa-lintuinfluenssan-riskia.html</link>
  164. <description>Lintuinfluenssarokotukset alkavat maaliskuussa. Rokotetta suositellaan henkilöille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta.</description>
  165. <content:encoded><![CDATA[<p>Lintujen kev&auml;tmuutto lis&auml;&auml; lintuinfluenssatartuntojen riski&auml;, muistuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) <a href="https://thl.fi/-/lintuinfluenssan-riski-kasvaa-kun-lintujen-kevatmuutto-alkaa-rokotukset-kohderyhmille-alkamassa">tiedotteessaan</a>.</p><p>Suomessa on t&auml;n&auml; vuonna havaittu lintuinfluenssaa toistaiseksi tammikuun lopussa Turussa naakoilla sek&auml; helmikuussa Taivassalossa kanahaukalla. Ihmisill&auml; lintuinfluenssatartuntoja ei ole Suomessa todettu lainkaan, mutta muualla Euroopassa ja maailmalla niit&auml; on ollut.</p><p>Lintuinfluenssarokotukset alkavat t&auml;n&auml; vuonna maaliskuussa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten j&auml;rjest&auml;misest&auml; ja kertovat, mist&auml; ja milloin rokotuksen voi saada.</p><p>Rokotetta suositellaan niille 18 vuotta t&auml;ytt&auml;neille, joilla on ty&ouml;ns&auml; tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta. Ryhm&auml;&auml;n kuuluvat muiden muassa turkistilojen ja siipikarjatilojen pit&auml;j&auml;t, heid&auml;n perheenj&auml;senens&auml; sek&auml; tilojen ty&ouml;ntekij&auml;t.</p><p>- Rokote suojaa t&auml;ll&auml; hetkell&auml; kiert&auml;vi&auml; lintuinfluenssaviruksia vastaan. Tutkimusten mukaan rokote suojaa vakavalta taudilta, kertoo THL:n tutkimusp&auml;&auml;llikk&ouml; <strong>Merit Melin</strong>.</p><p>THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa k&auml;yt&ouml;ss&auml; oleva lintuinfluenssarokote tarjoaa suojaa t&auml;ll&auml; hetkell&auml; kiert&auml;vi&auml; lintuinfluenssaviruksia vastaan. Lis&auml;ksi se voi tuottaa pitk&auml;aikaista suojaa erilaisia lintuinfluenssaviruksia vastaan. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.</p><h2>Voi aiheuttaa vakavan taudin</h2><p>Lintuinfluenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti linnuilla. Linnuista se voi tarttua esimerkiksi turkisel&auml;imiin ja siipikarjaan. Yhdysvalloissa virusta on todettu my&ouml;s lypsykarjassa.</p><p>Lintuinfluenssa ei tartu helposti ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan sairaista tai kuolleista el&auml;imist&auml; tai niiden eritteist&auml;. Virus voi aiheuttaa ihmiselle oireettoman tai liev&auml;n hengitystieinfektion, mutta my&ouml;s vakavan taudin.</p><p>Liev&auml;&auml;n hengitystieinfektioon voi kuulua kuumetta ysk&auml;&auml;, p&auml;&auml;ns&auml;rky&auml; ja hengenahdistusta. Virus voi my&ouml;s aiheuttaa silm&auml;n sidekalvotulehduksen. Vakavassa tautimuodossa lintuinfluenssa voi johtaa keuhkokuumeeseen tai &auml;killiseen hengityksen vajaatoimintaan, sek&auml; aiheuttaa monielinvaurioita ja neurologisia oireita.</p><p>Tartuntoja voi ehk&auml;ist&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;ll&auml; koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villiel&auml;imiin sek&auml; niiden eritteill&auml; tahriintuneisiin pintoihin.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  166. <pubDate>Fri, 07 Mar 2025 08:23:00 +0200</pubDate>
  167. <guid isPermaLink="false">312ce3cad85db1dcd702ccde950a8fa5</guid>
  168. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  169. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  170. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  171. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  172. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" length="177525" type="image/jpeg" />
  173. </item>
  174. <item>
  175. <title>Asbesti myös suolistosyöpien riskitekijä</title>
  176. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/asbesti-myos-suolistosyopien-riskitekija.html</link>
  177. <description>Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan se voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa.</description>
  178. <content:encoded><![CDATA[<p>Asbestialtistus liitet&auml;&auml;n useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosy&ouml;p&auml;&auml;n, mutta asbesti voi suurentaa my&ouml;s monien ruoansulatuskanavan sy&ouml;pien vaaraa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydet ovat hyvin todenn&auml;k&ouml;isesti kausaalisia, ja ne tulisi huomioida asbestille ty&ouml;ss&auml;&auml;n altistuneita hoidettaessa.</p><p>Tutkijat yhdistiv&auml;t ja analysoivat 379 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella asbestille ty&ouml;ss&auml;&auml;n altistuneet sairastuvat ruokatorvisy&ouml;p&auml;&auml;n 17 prosenttia, vatsasy&ouml;p&auml;&auml;n 14 prosenttia ja paksu- ja per&auml;suolisy&ouml;p&auml;&auml;n 16 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin samanik&auml;iset, jotka eiv&auml;t ole altistuneet asbestille.</p><p>Yhteydet olivat viel&auml; voimakkaampia, jos ty&ouml;tekij&auml;n asbestialtistus oli ollut mittavaa.</p><p>Asbesti on edelleen eniten ty&ouml;per&auml;isi&auml; sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Sairastumiset ovat seuraus vuosikymmeni&auml; sitten tapahtuneista altistuksista, mutta korjausrakentamisen ja kaivosteollisuuden yhteydess&auml; uudet altistumiset ovat edelleen mahdollisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/oemed-2024-109707">Occupational &amp; Environmental Medicine -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  179. <pubDate>Fri, 28 Feb 2025 10:05:00 +0200</pubDate>
  180. <guid isPermaLink="false">191db820ec48efc030a5f696d4724334</guid>
  181. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  182. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  183. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  184. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" type="image/jpeg" width="5116" height="3648" />
  185. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" length="2476386" type="image/jpeg" />
  186. </item>
  187. <item>
  188. <title>Kännykkä voi aiheuttaa likinäköisyyttä lapsille</title>
  189. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-voi-aiheuttaa-likinakoisyytta-lapsille.html</link>
  190. <description>Neljä tuntia päivittäin erilaisia digitaalisia laitteita käyttäville lapsille kehittyy likinäköisyyttä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin niille, joiden ruutuaika oli vähäinen.</description>
  191. <content:encoded><![CDATA[<p>Lapset ja nuoret viett&auml;v&auml;t entist&auml; enemm&auml;n aikaa k&auml;nnyk&auml;n, tietokoneen ja muiden digitaalisten laitteiden parissa. T&auml;m&auml; saattaa tuoreen <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.60026">meta-analyysitutkimuksen</a> mukaan suurentaa likin&auml;k&ouml;isyyden riski&auml;.</p><p>Lukeminen ja muu l&auml;hity&ouml; tiedet&auml;&auml;n likin&auml;k&ouml;isyyden riskitekij&auml;ksi, mutta ruutuajan ja likin&auml;k&ouml;isyyden yhteyksist&auml; tutkimusn&auml;ytt&ouml; on ep&auml;selvempi.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat 45 tutkimuksen ja 340 000 keskim&auml;&auml;rin yhdeks&auml;nvuotiaan tietoihin.</p><p>Analyysin perusteella jokainen tunnin lis&auml;ys p&auml;ivitt&auml;isess&auml; ruutuajassa liittyi 20 prosenttia suurempaan likin&auml;k&ouml;isyyden todenn&auml;k&ouml;isyyteen.</p><p>Yhteys voimistui tasaisesti mit&auml; enemm&auml;n lapsi vietti ruutujen &auml;&auml;ress&auml;. Esimerkiksi nelj&auml; tuntia p&auml;ivitt&auml;in erilaisia digitaalisia laitteita k&auml;ytt&auml;ville kehittyi likin&auml;k&ouml;isyytt&auml; kaksi kertaa todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin lapsille, joiden ruutuaika oli v&auml;h&auml;inen.</p><p>Analyysissa ei huomioitu lukemista, kirjoittamista ja muita perinteisempi&auml; l&auml;hity&ouml;n muotoja, jotka altistavat likin&auml;k&ouml;isyydelle. T&auml;m&auml;n vuoksi osa nyt havaituista yhteyksist&auml; voi osittain selitty&auml; muilla seikoilla kuin pelk&auml;ll&auml; ruutuajalla. My&ouml;s v&auml;h&auml;inen ulkoilu voi altistaa likin&auml;k&ouml;isyydelle, tutkimuksista tiedet&auml;&auml;n.</p><p>Suomessa likin&auml;k&ouml;isyytt&auml; eli likitaittoisuutta eli myopiaa on muutamalla prosentilla 7&ndash;8-vuotiaista lapsista, mutta aikuisi&auml;ss&auml; jo noin 20&ndash;30 prosentilla. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2025 mahdollisesti puolet maailman v&auml;est&ouml;st&auml; on likin&auml;k&ouml;isi&auml;. Aasiassa likin&auml;k&ouml;isi&auml; on paikoin jopa 80&ndash;90 prosenttia koululaisista.</p>]]></content:encoded>
  192. <pubDate>Wed, 26 Feb 2025 10:40:00 +0200</pubDate>
  193. <guid isPermaLink="false">1febfc03dfad2969fe73abf4a0660a01</guid>
  194. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  195. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  196. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  197. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="426" />
  198. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" length="158578" type="image/jpeg" />
  199. </item>
  200. <item>
  201. <title>Pavut ja linssit hillitsevät kolesterolia ja glukoositasoja</title>
  202. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit-hillitsevat-kolesterolia-ja-glukoositasoja.html</link>
  203. <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan palkokasvien lisääminen ruokavalioon parantaa kokonaiskolesterolia ja pienentää LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuudessa viikossa.</description>
  204. <content:encoded><![CDATA[<p>Papujen, linssien ja muiden palkokasvien lis&auml;&auml;minen ruokavalioon n&auml;ytt&auml;isi auttavan kolesterolin ja veren glukoositasojen hallinnassa, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 30 satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen ja 1 900 potilaan tiedot. Osallistujat saivat palkokasveja osana tutkimusta.</p><p>Tulosten perusteella palkokasvien lis&auml;&auml;minen ruokavalioon paransi potilaiden kokonaiskolesterolia ja pienensi LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuuden viikon koejakson j&auml;lkeen. My&ouml;s potilaiden paastoglukoositasot laskivat.</p><p>Palkokasvien terveysvaikutukset on liitetty niiden sis&auml;lt&auml;miin kuituihin ja kasviproteiiniin. Palkokasvien lis&auml;&auml;minen todenn&auml;k&ouml;isesti my&ouml;s v&auml;hent&auml;&auml; joidenkin muiden ruokien sy&ouml;mist&auml;, mik&auml; my&ouml;s voi parantaa ravitsemusta.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03576-8">European Journal of Nutrition -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  205. <pubDate>Tue, 25 Feb 2025 09:48:00 +0200</pubDate>
  206. <guid isPermaLink="false">da4afcd69210ac326c7829011386f764</guid>
  207. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  208. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  209. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  210. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" type="image/jpeg" width="500" height="333" />
  211. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" length="97184" type="image/jpeg" />
  212. </item>
  213. <item>
  214. <title>Vilkas sosiaalinen elämä hidastaa muistisairauksien kehittymistä</title>
  215. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vilkas-sosiaalinen-elama-hidastaa-muistisairauksien-kehittymista.html</link>
  216. <description>Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella.</description>
  217. <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalinen kanssak&auml;yminen, vapaaehtoisty&ouml;, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lyk&auml;t&auml; muistisairauksien alkua viidell&auml; vuodella. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat n&auml;ytt&ouml;&auml; entisest&auml;&auml;n.</p><p>Tutkimukseen osallistui 1 900 keskim&auml;&auml;rin 80-vuotiasta, jotka eiv&auml;t sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen.</p><p>Tulosten perusteella sosiaalisesti v&auml;hiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskim&auml;&auml;rin 88-vuotiaina, mik&auml; oli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista el&auml;m&auml;&auml; viett&auml;v&auml;t. My&ouml;s dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heill&auml; my&ouml;hemmin.</p><p>Aivojen monipuolinen k&auml;ytt&auml;minen sek&auml; sosiaalinen ja aktiivinen el&auml;m&auml; on yhdistetty pienemp&auml;&auml;n dementiariskiin monissa tutkimuksissa. Tuloksista on kuitenkin vaikea p&auml;&auml;tell&auml;, kuinka paljon yhteys johtuu siit&auml;, ett&auml; sosiaalisesti aktiivista el&auml;m&auml;&auml; viett&auml;v&auml;t ovat muita terveempi&auml; ja siksi my&ouml;s pienemm&auml;ss&auml; sairastumisvaarassa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1002/alz.14316" target="_blank">Alzheimer&#39;s &amp; Dementia: The Journal of the Alzheimer&#39;s Association -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  218. <pubDate>Tue, 18 Feb 2025 09:29:00 +0200</pubDate>
  219. <guid isPermaLink="false">18e84b3f981461cb9d8354b75080f099</guid>
  220. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  221. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  222. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  223. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="429" />
  224. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" length="205187" type="image/jpeg" />
  225. </item>
  226. <item>
  227. <title>Nettiterapia yhtä tehokasta kuin kasvokkainen psykoterapia</title>
  228. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nettiterapia-yhta-tehokasta-kuin-kasvokkainen-psykoterapia.html</link>
  229. <description>Tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan nettiterapia on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa.</description>
  230. <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat vertasivat masennuksen nettiterapian tehoa perinteiseen kasvokkain k&auml;ytyyn psykoterapiaan modernien tilastotieteellisten ja koneoppimismenetelmien avulla. Tutkimus osoitti, ett&auml; nettiterapia on yht&auml; vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia masennuksen hoidossa.</p><p>Nettiterapiassa potilas k&auml;y terapeutin ohjauksessa l&auml;pi samanlaisia kognitiivisen k&auml;ytt&auml;ytymisterapian sis&auml;lt&ouml;j&auml; kuin perinteisess&auml; terapiassa, mutta osin videoihin ja harjoitusteht&auml;viin nojaava tietokoneavusteinen oppimateriaali automatisoi osan terapeutin teht&auml;vist&auml;. T&auml;m&auml; tekee hoidosta edullisempaa.</p><p>&ndash; Nettiterapia n&auml;ytt&auml;&auml; v&auml;hent&auml;v&auml;n masennusoireita yht&auml; paljon kuin perinteinen psykoterapia. Nettiterapiaa voidaan siis pit&auml;&auml; varteenotettavana vaihtoehtona liev&auml;n ja keskivaikean masennuksen hoidossa, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija <strong>Tom Rosenstr&ouml;m</strong> sanoo.</p><p>&ndash; Nettiterapia ei sovi kaikille, eiv&auml;tk&auml; kaikki saa riitt&auml;v&auml;&auml; apua nettiterapiasta, ja siksi on t&auml;rke&auml;&auml; s&auml;ilytt&auml;&auml; hoitovaihtoehtojen kirjo, h&auml;n jatkaa.</p><h2>Edullinen ja helposti saatavilla oleva hoitovaihtoehto</h2><p>Masennus on yksi yleisimmist&auml; mielenterveysh&auml;iri&ouml;ist&auml;, ja sen hoitaminen vaatii yh&auml; enemm&auml;n resursseja. Nettiterapia tarjoaa kustannuksiin vaikuttavan ratkaisun masennuksen hoitoon. T&auml;m&auml; on erityisen t&auml;rke&auml;&auml; tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysynt&auml; ylitt&auml;&auml; tarjonnan. Lis&auml;ksi digitaalisten hoitomuotojen kehitys edist&auml;&auml; tutkimusta ja hoitoinnovaatioita, mik&auml; voi parantaa tulevien hoitojen tehoa sek&auml; tuo terapian entist&auml; useampien potilaiden ulottuville. Nettiterapiaa voidaan k&auml;ytt&auml;&auml; vaikuttavana hoidon osana my&ouml;s potilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisempaa apua.</p><p>&ndash; Vaikka mielenterveyskriisiin vastaaminen voikin edellytt&auml;&auml; laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, my&ouml;s toimivaa hoitoa tarvitaan. Tuloksemme osoittavat, ett&auml; rohkeilla innovaatioilla voidaan parantaa hoitojen kustannusvaikuttavuutta ja n&auml;in osaltaan vastata kriisiin, Rosenstr&ouml;m sanoo.</p>]]></content:encoded>
  231. <pubDate>Mon, 17 Feb 2025 08:58:00 +0200</pubDate>
  232. <guid isPermaLink="false">f9e24e5549ef518b51d61533578ba18a</guid>
  233. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  234. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  235. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  236. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" />
  237. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" length="222550" type="image/jpeg" />
  238. </item>
  239. <item>
  240. <title>Lapsen vuorokausirytmi vaikuttaa terveyteen</title>
  241. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapsen-vuorokausirytmi-vaikuttaa-terveyteen.html</link>
  242. <description>Iltavirkuilla lapsilla on taipumus epäterveellisempään ruokavalioon ja painon nousuun myöhemmin. He kokevat myös enemmän sosiaalista jetlagia.</description>
  243. <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsen my&ouml;h&auml;inen kronotyyppi eli taipumus olla virke&auml; illalla, saattaa ennustaa pitk&auml;n aikav&auml;lin terveyshaittoja, kertoo&nbsp;Helsingin yliopiston ja Folkh&auml;lsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus.</p><p>V&auml;limuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydess&auml; ep&auml;terveellisemp&auml;&auml;n ruokavalioon, kuten v&auml;h&auml;isemp&auml;&auml;n kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen.</p><p>Lis&auml;ksi iltatyyppiset lapset kokivat enemm&auml;n sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppu&ouml;iden v&auml;lisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heid&auml;n unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli v&auml;limuotoinen kronotyyppi.</p><h2>Iltatyyppisyys altistaa paino-ongelmille my&ouml;hemmin</h2><p>Vaikka iltatyyppisyydell&auml; ei ollut yhteytt&auml; varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta my&ouml;hemmin tehdyss&auml; seurannassa. Samoin p&auml;iv&auml;koti-i&auml;ss&auml; suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todenn&auml;k&ouml;isemmin esimurrosik&auml;&auml;n menness&auml;.</p><p>Tutkimustulokset viittaavat siihen, ett&auml; iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia ep&auml;terveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan my&ouml;t&auml;. Lis&auml;ksi tulokset osoittavat, ett&auml; vuorokausirytmin h&auml;iri&ouml;iden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo p&auml;iv&auml;koti-i&auml;ss&auml; &ndash; jo ennen lasten koulutaipaleen alkua &ndash; ja jatkua koko lapsuuden.</p><p>-&nbsp;Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset h&auml;iri&ouml;t, kuten uni-valvek&auml;ytt&auml;ytymisen ja kronotyypin v&auml;linen ep&auml;suhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitk&auml;n aikav&auml;lin terveysongelmille. Havainto korostaa sit&auml;, miten t&auml;rke&auml;&auml; on yll&auml;pit&auml;&auml; johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkil&ouml;kohtainen vuorokausirytmi jo pienest&auml; pit&auml;en, kertoo tutkija <strong>Anna Abdollahi</strong>.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  244. <pubDate>Mon, 10 Feb 2025 15:31:00 +0200</pubDate>
  245. <guid isPermaLink="false">4fb2c42494b0d803c617a5bd087a1607</guid>
  246. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  247. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  248. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  249. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" />
  250. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" length="170062" type="image/jpeg" />
  251. </item>
  252. <item>
  253. <title>Lapsen lihavuutta kannattaa hoitaa</title>
  254. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapsen-lihavuutta-kannattaa-hoitaa.html</link>
  255. <description>Lapsuusiän lihavuuden tehokas hoitaminen vähentää monien sairauksien kuten tyypin 2 diabeteksen ja kolesteroliongelmien kehittymistä aikuisikään mennessä.</description>
  256. <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsuusi&auml;n lihavuuden tehokas hoitaminen v&auml;hent&auml;&auml; monien sairauksien ja terveysriskien kehittymist&auml; aikuisik&auml;&auml;n menness&auml;. My&ouml;s riski menehty&auml; alle 30-vuotiaana on pienempi, jos lihavuushoidot onnistuvat, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimukseen osallistui 6 700 v&auml;hint&auml;&auml;n yhden kerran lihavuushoitoja 6&ndash;17-vuotiaana saanutta. Rekisterien avulla osallistujia seurattiin 18&ndash;30-vuotiaaksi.</p><p>Lihavuushoitojen avulla laihtuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen 60 prosenttia ja kolesteroliongelmiin 70 prosenttia ep&auml;todenn&auml;k&ouml;isemmin ja tarvitsivat aikuisena lihavuusleikkauksia 60 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, jotka eiv&auml;t olleet laihtuneet lapsuudessa. Lis&auml;ksi heid&auml;n riskins&auml; menehty&auml; 18&ndash;30-vuotiaana oli l&auml;hes 90 prosenttia pienempi.</p><p>My&ouml;s korkea verenpaine oli harvinaisempi lapsuudessa laihtuneilla, mutta t&auml;m&auml; n&auml;htiin vain osallistujilla, jotka saavuttivat normaalipainon. Aikuisi&auml;n masennus- tai ahdistusoireisiin lapsuuden lihavuushoidot eiv&auml;t kuitenkaan vaikuttaneet.</p><p>Ruotsalaisten havainnot osoittavat lapsen tai nuoren lihavuuden altistavan monille terveysongelmille, mutta tehokas lihavuuden hoitaminen voi ehk&auml;ist&auml; niit&auml;.</p><p>Lasten lihavuus on yleistynyt huomattavasti viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2035 arviolta viidennes maailman 5&ndash;19-vuotiaista on lihavia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2024.5552">JAMA Pediatrics -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  257. <pubDate>Fri, 07 Feb 2025 09:14:00 +0200</pubDate>
  258. <guid isPermaLink="false">8f1b1cf4930e29ad946eea2030855d76</guid>
  259. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  260. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  261. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  262. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihava.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  263. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihava.jpg" length="166673" type="image/jpeg" />
  264. </item>
  265. <item>
  266. <title>Suomalaisilla petrattavaa työmatkaliikkumisessa</title>
  267. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suomalaisilla-petrattavaa-tyomatkaliikkumisessa.html</link>
  268. <description>Alle viidennes työikäisistä kulkee työ- tai opiskelumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden. Selkeästi yli puolet kulkee matkat pääsääntöisesti autolla.</description>
  269. <content:encoded><![CDATA[<p>Suomessa asuvista naisista 19 prosenttia ja miehist&auml; 15 prosenttia kulkee ty&ouml;- tai opiskelumatkansa aktiivisesti ymp&auml;ri vuoden, selvi&auml;&auml; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Terve Suomi -tutkimuksesta. Aktiivisella kulkemisella tarkoitetaan k&auml;vely&auml; tai py&ouml;r&auml;ily&auml; koko matkan tai yli kilometrin k&auml;vely&auml; tai py&ouml;r&auml;ily&auml; yhdistettyn&auml; julkisilla kulkuneuvoilla matkustamiseen.</p><p>Tutkimuksen mukaan suurin osa ty&ouml;ik&auml;isist&auml; ei liiku fyysisesti ty&ouml;- tai opiskelumatkoillaan. Selke&auml;sti yli puolet kulkee p&auml;&auml;s&auml;&auml;nt&ouml;isesti autolla.</p><p>Aktiivinen liikkuminen ty&ouml;- ja opiskelumatkoilla on yleisint&auml; nuorilla aikuisilla. Koulutusryhmitt&auml;in verrattuna aktiivinen liikkuminen on harvinaisinta matalasti koulutetuilla miehill&auml;.</p><h2>Ty&ouml;matkaliikkuminen v&auml;hent&auml;&auml; sairauspoissaoloja</h2><p>THL on my&ouml;s mukana Strategisen tutkimuksen neuvoston Ilmastotuuppaus (CLIMATE NUDGE) -konsortiohankkeessa, jonka tutkimuksessa selvisi, ett&auml; aktiiviset ty&ouml;matkat voivat v&auml;hent&auml;&auml; sairauspoissaolojen m&auml;&auml;r&auml;&auml;.</p><p>Ty&ouml;terveyslaitoksen (TTL) toteuttaman tutkimuksen mukaan niill&auml; ty&ouml;ntekij&ouml;ill&auml;, jotka k&auml;veliv&auml;t tai py&ouml;r&auml;iliv&auml;t ty&ouml;matkoillaan keskim&auml;&auml;rin 61 kilometri&auml; viikossa, oli 8&ndash;12 prosenttia pienempi riski sairauspoissaolop&auml;iviin yleisesti ja 18 prosenttia pienempi riski pitkiin sairaspoissaoloihin verrattuna ty&ouml;matkansa passiivisesti kulkeviin. Lis&auml;ksi aktiivisimmilla ty&ouml;matkaliikkujilla oli keskim&auml;&auml;rin 4,5 sairauspoissaolop&auml;iv&auml;&auml; v&auml;hemm&auml;n henkil&ouml;ty&ouml;vuotta kohti kuin passiivisilla ty&ouml;matkaajilla.</p><p>- Tutkimuksessa hy&ouml;dyt n&auml;kyiv&auml;t erityisesti t&ouml;ihin py&ouml;r&auml;ilevill&auml;, koska heill&auml; kilometrej&auml; kertyi p&auml;&auml;osin k&auml;velij&ouml;it&auml; enemm&auml;n, kertoo johtava tutkija <strong>Jaana Halonen</strong>.</p><p>&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  270. <pubDate>Thu, 06 Feb 2025 15:43:00 +0200</pubDate>
  271. <guid isPermaLink="false">f7ed50c32aa3485ff69cb2017a46ddbf</guid>
  272. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  273. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  274. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  275. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  276. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/hyotyliikunta_istock-1134616891.jpg" length="184692" type="image/jpeg" />
  277. </item>
  278. <item>
  279. <title>Tyypin 2 diabeetikoilla paljon D-vitamiinin ja magnesiumin vajausta</title>
  280. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyypin-2-diabeetikoilla-paljon-d-vitamiinin-ja-magnesiumin-vajausta.html</link>
  281. <description>Jopa puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista saa liian vähän monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Yleisintä on D-vitamiinin vajaus, joka havaittiin tutkimuksessa 60 prosentilla tyypin 2 diabetesta sairastavista.</description>
  282. <content:encoded><![CDATA[<p>Mahdollisesti jopa puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista saa liian v&auml;h&auml;n monia vitamiineja ja kivenn&auml;isaineita.</p><p>Yli 130 tutkimuksen ja 52 000 potilaan aineistojen perusteella 45 prosentilla tyypin 2 diabetesta sairastavista on vitamiinien, kivenn&auml;isaineiden ja elektrolyyttien vajausta. Mikroravintoaineiden v&auml;hyys oli jonkin verran yleisemp&auml;&auml; naisilla kuin miehill&auml;.</p><p>Yleisint&auml; on D-vitamiinin vajaus, joka todettiin 60 prosentilla, sek&auml; magnesiumin ja raudan puutos, jotka havaittiin 40 ja 30 prosentilla.</p><p>Liian v&auml;h&auml;n B12-vitamiinia sai l&auml;hes kolmannes potilaista, mutta luku oli viel&auml; suurempi metformiinil&auml;&auml;kityksell&auml; olevilla.</p><p>Aineistoista ei voi p&auml;&auml;tell&auml; oliko potilailla vitamiinien ja muiden mikroravintoaineiden vajausta jo ennen sairastumista, vai kehittyiv&auml;tk&ouml; ne vasta tyypin 2 diabeteksen my&ouml;t&auml;. Suurin osa potilaista oli lis&auml;ksi sairaalapotilaita, mik&auml; vaikeuttaa tulosten yleist&auml;mist&auml; koko v&auml;est&ouml;&ouml;n. T&auml;st&auml; huolimatta tulokset antavat aiheen selvitt&auml;&auml; ja mahdollisuuksien mukaan korjata potilaiden ravitsemuksen puutteet.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="http://doi/10.1136/bmjnph-2024-000950">BMJ Nutrition, Prevention &amp; Health -lehdess&auml;</a>.</p><p>Magnesiumin yleinen saantisuositus on noin 300&ndash;400 mg p&auml;iv&auml;ss&auml;. Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, muista kasviksista (peruna, hedelm&auml;t, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitovalmisteista.</p><p>Suomalaiset saavat liian v&auml;h&auml;n D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja t&auml;m&auml;n vuoksi D-vitamiinilis&auml;t ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. Noin kolmasosa suomalaismiehist&auml; ja viidennes naisista saa liian v&auml;h&auml;n D-vitamiinia.</p>]]></content:encoded>
  283. <pubDate>Wed, 05 Feb 2025 13:39:00 +0200</pubDate>
  284. <guid isPermaLink="false">20622cfad909e46e0029d68a6df81d7a</guid>
  285. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  286. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  287. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  288. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaoljykapselit_iss_12476_01216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  289. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaoljykapselit_iss_12476_01216-1.jpg" length="131839" type="image/jpeg" />
  290. </item>
  291. <item>
  292. <title>Anoreksia näkyy aivoissa</title>
  293. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia-nakyy-aivoissa.html</link>
  294. <description>Tuore tutkimus osoittaa, että laihuushäiriön taustalla voi olla muutoksia aivojen opioidivälittäjäaineiden toiminnassa.</description>
  295. <content:encoded><![CDATA[<p>Laihuush&auml;iri&ouml; (anoreksia nervosa) on vakava mielenterveysh&auml;iri&ouml;, jonka oireina on pakonomainen laihduttaminen ja ruumiinkuvan h&auml;iri&ouml;t, jotka johtavat pahimmillaan vaaralliseen aliravitsemustilaan sek&auml; masennukseen ja ahdistuneisuuteen.&nbsp;Tuore Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, ett&auml; aivojen opioidiv&auml;litt&auml;j&auml;aineiden toiminnan muutokset voivat olla laihuush&auml;iri&ouml;n taustalla.</p><p>- Aivojen opioidiv&auml;litt&auml;j&auml;aineet s&auml;&auml;telev&auml;t sy&ouml;mist&auml; ja nautinnon kokemuksia. Laihuush&auml;iri&ouml;ss&auml; aivojen opioiditoiminta on voimistunutta verrattuna terveisiin verrokkeihin, kun taas lihavilla potilailla saman j&auml;rjestelm&auml;n toiminta on vaimentunut. N&auml;iden molekyylien toiminta s&auml;&auml;telee todenn&auml;k&ouml;isesti sek&auml; ruokahalun heikkenemist&auml; ett&auml; voimistumista, toteaa professori <strong>Pirjo Nuutila</strong>.</p><p>Tutkimuksissa mitattiin my&ouml;s aivojen sokerinkulutusta. Aivot k&auml;ytt&auml;v&auml;t noin 20 % koko elimist&ouml;n energiankulutuksesta, joten tutkijoita kiinnosti, miten energian saannin v&auml;heneminen n&auml;kyy aivojen energiatasapainossa.&nbsp;</p><p>&ndash; &nbsp;Laihuush&auml;iri&ouml;potilaiden aivot k&auml;yttiv&auml;t sokeria yht&auml; paljon kuin terveiden verrokkien aivotkin. Vaikka alipaino heikent&auml;&auml; elimist&ouml;n toimintaa monella tavalla, pyrkiv&auml;t aivot kuitenkin suojautumaan ja s&auml;ilytt&auml;m&auml;&auml;n toimintakykyns&auml; mahdollisimman pitk&auml;&auml;n, sanoo professori <strong>Lauri Nummenmaa</strong>.</p><p>&ndash; Aivot s&auml;&auml;telev&auml;t ruokahalua ja sy&ouml;mist&auml;, ja aivojen toiminnan muutokset liittyv&auml;t niin yli- kuin alipainoonkin. Koska aivojen opioiditoiminnan muutokset ovat yhteydess&auml; my&ouml;s ahdistukseen ja masennukseen, voivat uudet tuloksemme selitt&auml;&auml; laihuush&auml;iri&ouml;&ouml;n liittyvi&auml; mielialan ja tunne-el&auml;m&auml;n muutoksia, Nummenmaa jatkaa.</p><p>Tutkimus toteutettiin yhdess&auml; Turun yliopiston, TYKS:n ja etel&auml;korealaisen Pusanin yliopiston kanssa. Laihuush&auml;iri&ouml;st&auml; k&auml;rsivien potilaiden ja terveiden verrokkien aivot kuvattiin positroniemissiotomografian avulla Turun PET-keskuksessa.&nbsp;</p>]]></content:encoded>
  296. <pubDate>Sun, 02 Feb 2025 19:30:00 +0200</pubDate>
  297. <guid isPermaLink="false">01d5e917e726d6d1a81dc2a2269a76d4</guid>
  298. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  299. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  300. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  301. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia_02e99819-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  302. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/anoreksia_02e99819-1.jpg" length="122412" type="image/jpeg" />
  303. </item>
  304. <item>
  305. <title>Epäterveellinen ruokavalio kiihdyttää vanhenemista</title>
  306. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epaterveellinen-ruokavalio-kiihdyttaa-vanhenemista.html</link>
  307. <description>Vähän kasviksia ja hedelmiä sekä runsaasti punaista lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävä ruokavalio kiihdyttää biologista vanhenemista jo nuoressa aikuisuudessa.</description>
  308. <content:encoded><![CDATA[<p>Tuoreen Jyv&auml;skyl&auml;n yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetun tutkimuksen&nbsp;mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sek&auml; runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien k&auml;ytt&ouml;, olivat yhteydess&auml; nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.</p><p>Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmi&auml; sek&auml; vain v&auml;h&auml;n lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sis&auml;lt&auml;v&auml;t ruokavaliot olivat yhteydess&auml; hitaampaan biologiseen vanhenemiseen.&nbsp;</p><p>Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-i&auml;n ja biologisen i&auml;n v&auml;lill&auml; eli siit&auml;, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ik&auml;&auml;ns&auml;.</p><p>- Osa havaituista yhteyksist&auml; voi selitty&auml; my&ouml;s muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sill&auml; sek&auml; terveydelle suotuisilla ett&auml; terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla s&auml;ilyi kuitenkin pieni itsen&auml;inen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon, sanoo tutkijatohtori&nbsp;<strong>Suvi Ravi.</strong>&nbsp;</p><p>Tutkimuksen osallistujat olivat 20&ndash;25-vuotiaita kaksosia, mist&auml; johtuen&nbsp;tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan my&ouml;s geeniperim&auml;n vaikutusta ruokavalion ja biologisen i&auml;n yhteyteen. Tulosten perusteella n&auml;ytt&auml;&auml; silt&auml;, ett&auml; yhteinen geeniperim&auml;, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ymp&auml;rist&ouml;, selitt&auml;&auml; ruokavalion ja vanhenemisen yhteytt&auml; nuoressa aikuisuudessa.&nbsp;</p><p><em>Tutkimus on osa&nbsp;<a href="https://www.jyu.fi/fi/hankkeet/ravitsemuksen-merkitys-kansantautien-ehkaisyssa">Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehk&auml;isyss&auml;&nbsp;-tutkimushanketta</a>, jota rahoittaa Juho Vainion s&auml;&auml;ti&ouml;. T&auml;ss&auml; osatutkimuksessa hy&ouml;dynnettiin Kaksosten kehitys ja terveys (FinnTwin12) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui yhteens&auml; 826 yksitt&auml;ist&auml; kaksosta ja 363 kaksosparia. Ruokavaliota selvitettiin frekvenssikyselyll&auml;, jossa osallistujat raportoivat 55 eri ruoka-aineen tyypillisen k&auml;ytt&ouml;tiheyden.&nbsp;&nbsp;</em></p>]]></content:encoded>
  309. <pubDate>Wed, 29 Jan 2025 09:16:00 +0200</pubDate>
  310. <guid isPermaLink="false">a51145fc9f08f015ccb872bf5775c48b</guid>
  311. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  312. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  313. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  314. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/hampurilainen_iss_14874_02723-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  315. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/hampurilainen_iss_14874_02723-1.jpg" length="142741" type="image/jpeg" />
  316. </item>
  317. <item>
  318. <title>Liikunta ehkäisee masennusta</title>
  319. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikunta-ehkaisee-masennusta-2.html</link>
  320. <description>Vähintään 5 000 askelta päivässä liikkuvat säästyvät masennusoireilta muita todennäköisemmin. Myös liikunnan lisääminen näyttäisi pienentävän masennusoireiden riskiä.</description>
  321. <content:encoded><![CDATA[<p>V&auml;hint&auml;&auml;n 5 000 askelta p&auml;iv&auml;ss&auml; liikkuvat s&auml;&auml;styv&auml;t masennusoireilta muita todenn&auml;k&ouml;isemmin, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa. My&ouml;s liikunnan lis&auml;&auml;minen n&auml;ytt&auml;isi pienent&auml;v&auml;n masennusoireiden riski&auml;.</p><p>Analyysissa yhdistettiin 33 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat 96 000 aikuisen terveystiedoista. Mukaan kelpuutettiin vain tutkimuksia, joissa fyysist&auml; aktiivisuutta oli mitattu askelmittareilla tai vastaavilla laitteilla.</p><p>Masennusoireiden riski oli tasaisesti sit&auml; pienempi mit&auml; enemm&auml;n potilas liikkui, tulokset osoittivat. Hy&ouml;dyt olivat kuitenkin selvimm&auml;t osallistujilla, jotka ottivat v&auml;hint&auml;&auml;n 5 000&ndash;7 000 askelta p&auml;ivitt&auml;in. Heid&auml;n masennusriskins&auml; oli noin 30&ndash;40 prosenttia pienempi kuin alle 5 000 askelta p&auml;ivitt&auml;in liikkuvien.</p><p>My&ouml;s liikunnan lis&auml;&auml;minen liittyi masennusriskin pienentymiseen. Riski pieneni 9 prosenttia jokaista tuhannen askeleen lis&auml;yst&auml; kohden, tulokset osoittivat.</p><p>Meta-analyysin tulokset vahvistavat n&auml;ytt&ouml;&auml; liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksest&auml; masennuksen ehk&auml;isyss&auml;. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu lievitt&auml;v&auml;n masennusta sairastavien oireita varsinkin, jos se yhdistet&auml;&auml;n muihin masennushoitoihin. Vaikutus voi johtua suoraan liikunnasta, mutta my&ouml;s liikunnan sosiaaliset puolet saattavat selitt&auml;&auml; osan.</p><p>Tutkimus julkaistiin<a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.51208"> JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  322. <pubDate>Tue, 28 Jan 2025 09:14:00 +0200</pubDate>
  323. <guid isPermaLink="false">1e5d82d3f1ae30d62e452640d40a919d</guid>
  324. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  325. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  326. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  327. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/reippailija_ing_33594_233189-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  328. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/reippailija_ing_33594_233189-1.jpg" length="172935" type="image/jpeg" />
  329. </item>
  330. <item>
  331. <title>Pitkittyneet koronaoireet yleisempiä naisilla</title>
  332. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pitkittyneet-koronaoireet-yleisempia-naisilla.html</link>
  333. <description>Long covid -oireet ovat kolmanneksen yleisempiä naisilla, kertoo tuore tutkimus. Miehet sen sijaan ovat alttiimpia vakaville tautimuodoille.</description>
  334. <content:encoded><![CDATA[<p>Koronavirusinfektion pitkitt&auml;isoireet n&auml;ytt&auml;isiv&auml;t olevan yleisempi&auml; naisilla kuin miehill&auml;, tuore tutkimus osoittaa. Miehet sen sijaan ovat alttiimpia vakaville koronainfektioille, ja he my&ouml;s menehtyv&auml;t koronaan naisia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Tiedot k&auml;yv&auml;t ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa seurattiin 12 000 koronainfektion vuosina 2021&ndash;2024 saanutta miest&auml; ja naista. Pitkittyneist&auml; koronaoireista kyseltiin puoli vuotta sairastumisesta.</p><p>Koronavirusinfektion pitkitt&auml;isoireet olivat noin kolmanneksen yleisempi&auml; naisilla, tulokset osoittivat. Riski oli viel&auml; hieman suurempi 40&ndash;55-vuotiaiden ik&auml;ryhm&auml;ss&auml;.</p><p>Tarkkaa syyt&auml; ilmi&ouml;lle ei tiedet&auml;, mutta tulosten perusteella ainakin osa siit&auml; liittyy estrogeeneihin. Naisten pitkitt&auml;isoireiden riskiin vaikuttivat ik&auml;, raskaus ja menopaussi, mitk&auml; kaikki vaikuttavat my&ouml;s estrogeenitasoihin.</p><p>Aiempien tutkimusten mukaan miehet saavat koronainfektion vakavia muotoja ja my&ouml;s menehtyv&auml;t koronaan naisia todenn&auml;k&ouml;isemmin.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.55430">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p><p>Koronavirusinfektion pitk&auml;aikaisoireista, &ldquo;pitk&auml;st&auml; koronasta&rdquo; tai &ldquo;long Covidista&rdquo; puhutaan, kun oireet ovat kest&auml;neet yli kolme kuukautta. Tavallisia pitk&auml;aikaisoireita ovat uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, p&auml;&auml;ns&auml;rky, ysk&auml;, hengitysvaikeudet, rytmih&auml;iri&ouml;tuntemukset sek&auml; lihaskivut ja muut pitk&auml;kestoiset kivut.</p>]]></content:encoded>
  335. <pubDate>Fri, 24 Jan 2025 08:29:00 +0200</pubDate>
  336. <guid isPermaLink="false">cdab2429b49aa542b117af22ce380c58</guid>
  337. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  338. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  339. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  340. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyo_kuormittaa_ist_20684_18461-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  341. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tyo_kuormittaa_ist_20684_18461-1.jpg" length="156631" type="image/jpeg" />
  342. </item>
  343. <item>
  344. <title>Alkoholin ja rintasyövän yhteydelle lisänäyttöä</title>
  345. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholin-ja-rintasyovan-yhteydelle-lisanayttoa.html</link>
  346. <description>Jo vähäisetkin alkoholimäärät voivat suurentaa rintasyövän riskiä. Erityisesti riskit koskevat säännöllisesti alkoholia koko aikuisiän nauttivia.</description>
  347. <content:encoded><![CDATA[<p>Jo v&auml;h&auml;isetkin alkoholim&auml;&auml;r&auml;t voivat suurentaa rintasy&ouml;v&auml;n riski&auml;, mutta erityisesti riskit koskevat naisia, jotka k&auml;ytt&auml;v&auml;t s&auml;&auml;nn&ouml;llisesti alkoholia halki aikuisi&auml;n.</p><p>Tuoreen tanskalaistutkimuksen perusteella keskim&auml;&auml;rin yhden alkoholiannoksen p&auml;iv&auml;ss&auml; koko aikuisik&auml;ns&auml; juovat sairastuvat rintasy&ouml;p&auml;&auml;n 65 prosenttia todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin naiset, jotka ovat juoneet noin puolet v&auml;hemm&auml;n.</p><p>Muutokset juomatavoissa aikuisi&auml;n aikana eiv&auml;t juurikaan vaikuttaneet sairastumisriskiin. Olennaisinta haittojen kannalta oli tasainen ja pitk&auml;&auml;n jatkuva alkoholin k&auml;ytt&ouml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s10654-024-01179-5">European Journal of Epidemiology -lehdess&auml;</a>.</p><p>Rintasy&ouml;p&auml;&auml;n sairastuu vuosittain noin 5 000 suomalaisnaista. Tapauksista noin 8 prosenttia johtuu alkoholista. Globaalisti alkoholi aiheuttaa l&auml;hes 100 000 uutta rintasy&ouml;p&auml;&auml; vuosittain.</p><p>Rintasy&ouml;v&auml;n lis&auml;ksi alkoholi aiheuttaa ainakin suun, nielun, kurkunp&auml;&auml;n ja ruokatorven sy&ouml;pi&auml;, maksasy&ouml;p&auml;&auml; ja suolistosy&ouml;p&auml;&auml;.</p>]]></content:encoded>
  348. <pubDate>Wed, 22 Jan 2025 14:57:00 +0200</pubDate>
  349. <guid isPermaLink="false">0405f732a5df6e1415a96cf43461aef5</guid>
  350. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  351. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  352. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  353. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tissuttelu_istock-1447128788-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  354. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/tissuttelu_istock-1447128788-1.jpg" length="165882" type="image/jpeg" />
  355. </item>
  356. <item>
  357. <title>Puolet proteiineista olisi hyvä saada kasvistuotteista</title>
  358. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puolet-proteiineista-olisi-hyva-saada-kasvistuotteista.html</link>
  359. <description>Kasviproteiinien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, kertoo tuore tutkimus.</description>
  360. <content:encoded><![CDATA[<p>P&auml;ivitt&auml;isest&auml; proteiinin saannista noin puolet olisi hyv&auml; tulla kasvikunnan tuotteista kuten palkokasveista ja p&auml;hkin&ouml;ist&auml;. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan t&auml;m&auml; pienent&auml;isi syd&auml;n- ja verisuonitautien riski&auml;.</p><p>Tiedot perustuvat 200 000 yhdysvaltalaismiehen ja -naisen 30-vuotiseen seurantaan, jonka aikana 16 000 osallistujaa sairastui syd&auml;n- ja verisuonitautiin. Ruokavaliosta kyseltiin nelj&auml;n vuoden v&auml;lein.</p><p>Tutkijoiden tavoite oli selvitt&auml;&auml;, kuinka suuri osuus p&auml;ivitt&auml;isest&auml; proteiinin saannista olisi hyv&auml; olla kasviper&auml;ist&auml; ja kuinka paljon el&auml;inkunnasta.</p><p>Analyysin perusteella syd&auml;n- ja verisuonitautien ja sepelvaltimotaudin riski oli pienin osallistujilla, joiden proteiinin saannista noin puolet oli kasviper&auml;ist&auml;. T&auml;m&auml; havaittiin verrattuna osallistujiin, jotka saivat proteiininsa melkein pelk&auml;st&auml;&auml;n lihasta.</p><p>Kasviproteiinien lis&auml;&auml;minen ja punaisen lihan v&auml;hent&auml;minen on todettu hyv&auml;ksi syd&auml;nterveydelle monissa tutkimuksissa t&auml;t&auml; ennenkin.</p><p>Punaisen lihan ja varsinkin teollisesti prosessoidun makkaran ja leikkeleiden runsas sy&ouml;minen voi altistaa syd&auml;n- ja verisuonitautien lis&auml;ksi mm. diabetekselle. Osittain yhteydet selittynev&auml;t itse lihalla ja sen sis&auml;lt&auml;m&auml;ll&auml; rasvalla, mutta monissa lihatuotteissa on my&ouml;s paljon suolaa, mik&auml; lis&auml;&auml; terveysriskej&auml;. My&ouml;s ruoan valmistustavalla on v&auml;li&auml;.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/j.ajcnut.2024.09.006">American Journal of Clinical Nutrition -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  361. <pubDate>Tue, 14 Jan 2025 10:40:00 +0200</pubDate>
  362. <guid isPermaLink="false">0417ca87c76ba1a8c08d8957a4f80283</guid>
  363. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  364. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  365. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  366. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  367. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kasviproteiini-iss_23395_03742-1.jpg" length="223563" type="image/jpeg" />
  368. </item>
  369. <item>
  370. <title>Aiempi luunmurtuma altistaa uudelle</title>
  371. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/aiempi-luunmurtuma-altistaa-uudelle.html</link>
  372. <description>Luunmurtuma missä tahansa vaiheessa aikuisikää saattaa liittyä suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia myöhemmin elämässä.</description>
  373. <content:encoded><![CDATA[<p>Luunmurtuma miss&auml; tahansa vaiheessa aikuisik&auml;&auml; saattaa liitty&auml; suurentuneeseen vaaraan saada uusia murtumia my&ouml;hemmin el&auml;m&auml;ss&auml;. Havainto on mielenkiintoinen, sill&auml; aikaisemmin vain keski-i&auml;ss&auml; sattuneet murtumat on yhdistetty my&ouml;hempien luunmurtumien riskiin.</p><p>Kanadalaistutkimuksen perusteella aiemmin aikuisi&auml;ss&auml; luunmurtuman sairastaneet saivat uuden murtuman puolet todenn&auml;k&ouml;isemmin kuin samanik&auml;iset, jotka olivat s&auml;&auml;styneet aikaisemmilta luunmurtumilta.</p><p>Tutkimukseen osallistui 88 000 keskim&auml;&auml;rin 65-vuotiasta, joita seurattiin keskim&auml;&auml;rin yhdeks&auml;n vuotta. Noin nelj&auml;nnes osallistujista oli saanut luunmurtuman aiemmin aikuisi&auml;ss&auml;.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lis&auml;tutkimuksissa, luunmurtumariskin arvioinnissa kannattaisi huomioida kaikki aikuisi&auml;ss&auml; sattuneet murtumat eik&auml; vain my&ouml;hemm&auml;ll&auml; i&auml;ll&auml; sattuneet.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.48208">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  374. <pubDate>Tue, 07 Jan 2025 10:04:00 +0200</pubDate>
  375. <guid isPermaLink="false">b5fe483ba6ec089b64a79a0d6aecd2e3</guid>
  376. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  377. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  378. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  379. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  380. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/luunmurtuma_istock-531796320-1.jpg" length="128269" type="image/jpeg" />
  381. </item>
  382. <item>
  383. <title>Epäsäännöllinen vuorokausirytmi voi altistaa diabetekselle</title>
  384. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-vuorokausirytmi-voi-altistaa-diabetekselle.html</link>
  385. <description>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, osoittaa tuore tutkimus.</description>
  386. <content:encoded><![CDATA[<p>Ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;llinen vuorokausirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmeno- ja her&auml;&auml;misajat saattavat liitty&auml; suurentuneeseen vaaraan sairastua tyypin 2 diabetekseen, tuore tutkimus osoittaa.</p><p><a href="https://doi.org/10.2337/dc24-1208">Diabetes Care -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 73 000 aikuisen kahdeksanvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat k&auml;yttiv&auml;t aktiivisuusrannekkeita viikon ajan.</p><p>Aktiivisuusrannekkeiden avulla tutkijat pystyiv&auml;t selvitt&auml;m&auml;&auml;n osallistujien nukkumaanmeno- ja her&auml;&auml;misajat.</p><p>Ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;llinen vuorokausirytmi liittyi noin kolmanneksen suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana, tulokset osoittivat. T&auml;m&auml; havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden vuorokausirytmi oli hyvin s&auml;&auml;nn&ouml;llinen.</p><p>Yhteydet n&auml;kyiv&auml;t riippumatta siit&auml;, miten pitki&auml; y&ouml;unia osallistujat nukkuivat.</p><p>Tulokset viittaavat ep&auml;s&auml;&auml;nn&ouml;llisen vuorokausirytmin ja tyypin 2 diabeteksen yhteyteen, mutta my&ouml;s monet muut elintapaseikat voivat selitt&auml;&auml; tuloksia. Havainnot olisikin hyv&auml; varmistaa lis&auml;tutkimuksissa.</p>]]></content:encoded>
  387. <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:12:00 +0200</pubDate>
  388. <guid isPermaLink="false">54488a25fbdfe9d0b99bd3bbc1d7c874</guid>
  389. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  390. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  391. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  392. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  393. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/yokukkuja_istock-2174136574-1.jpg" length="123927" type="image/jpeg" />
  394. </item>
  395. <item>
  396. <title>Opioidilääkityksellä yhteys dementiaan</title>
  397. <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/opioidilaakityksella-yhteys-dementiaan.html</link>
  398. <description>Opioidilääkitys voi tilapäisesti heikentää muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkäaikainen ja runsas käyttö voi myös lisätä dementiariskiä.</description>
  399. <content:encoded><![CDATA[<p>El&auml;m&auml;ns&auml; aikana paljon opioidil&auml;&auml;kityksi&auml; saaneet saattavat sairastua dementiaan hieman muita todenn&auml;k&ouml;isemmin. Tanskalaistutkimuksen mukaan yhteys n&auml;hd&auml;&auml;n potilailla, jotka ovat el&auml;m&auml;ns&auml; aikana saaneet yhteens&auml; v&auml;hint&auml;&auml;n 2 700 mg morfiinia vastaavan m&auml;&auml;r&auml;n opioideja.</p><p>Opioidil&auml;&auml;kitys voi tilap&auml;isesti heikent&auml;&auml; muistia ja muita kognitiivisia ajatustoimintoja. My&ouml;s dementiariskiin viittaavia tuloksia on saatu aiemmin, mutta tutkimusten tulokset ovat olleet ep&auml;selvi&auml;.</p><p>Tutkimuksessa k&auml;ytettiin Tanskan kansallisia terveysrekistereit&auml;, joista ker&auml;ttiin tiedot l&auml;hes 1,9 miljoonasta aikuisesta. Mukaan valittiin vain potilaita, jotka eiv&auml;t sairastaneet dementiaa tai sy&ouml;p&auml;&auml; yli 20-vuotisen seurannan alkaessa. My&ouml;s opioidiriippuvaiset ja kuolemaan johtavia sairauksia potevat rajattiin pois analyysista.</p><p>Tulosten perusteella paljon opioideja el&auml;m&auml;ns&auml; aikana saaneet sairastuivat dementiaan jonkin verran muita todenn&auml;k&ouml;isemmin. My&ouml;s mietoja opioideja pitk&auml;&auml;n k&auml;ytt&auml;neet olivat suurentuneessa dementiavaarassa. Analyysista suljettiin pois sy&ouml;p&auml;kipuihin opioideja saaneet.</p><p>Osittain opioidien ja dementian yhteys johtui kroonisista kivuista, joiden hoitamiseen opioideja k&auml;ytettiin, mutta ne eiv&auml;t selitt&auml;neet kaikkea. Onkin mahdollista, ett&auml; opioidien pitk&auml;aikainen k&auml;ytt&ouml; itsess&auml;&auml;n altistaa muistisairauksille, mutta t&auml;m&auml;n varmistaminen vaatii lis&auml;tutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.45904">JAMA Network Open -lehdess&auml;</a>.</p>]]></content:encoded>
  400. <pubDate>Fri, 20 Dec 2024 16:03:00 +0200</pubDate>
  401. <guid isPermaLink="false">32180c628b8b4d001f35f85c0751a92e</guid>
  402. <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category>
  403. <category>Terveydeksi / Uutiset</category>
  404. <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category>
  405. <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" />
  406. <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vanhus_vanha_mies_laakepurkki_iss_4222_00176.jpg" length="115728" type="image/jpeg" />
  407. </item>
  408. </channel>
  409. </rss>
  410.  

If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:

  1. Download the "valid RSS" banner.

  2. Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)

  3. Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):

If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:

http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss

Copyright © 2002-9 Sam Ruby, Mark Pilgrim, Joseph Walton, and Phil Ringnalda