![[Valid RSS]](images/valid-rss-rogers.png "Valid RSS")
This is a valid RSS feed.
This feed is valid, but interoperability with the widest range of feed readers could be improved by implementing the following recommendations.
<?xml version="1.0"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"><channel> <title>Uutiset - Apteekki</title> <link>https://www.apteekki.fi</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Apteekki-sivustolta löydät tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja sairauksien hoidosta. Apteekkihausta löydät helposti apteekkien yhteystiedot ja luotettavat suomalaiset verkkoapteekit. Lääkekorvauslaskurin avulla selvität lääkkeiden ajantasaiset hinnat, korvaustiedot ja vaihtokelpoiset lääkkeet.</description> <language>fi</language> <pubDate>Wed, 17 Sep 2025 14:25:45 +0300</pubDate> <lastBuildDate>Wed, 17 Sep 2025 10:35:00 +0300</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>Nuoret tarvitsevat tukea terveellisiin elämäntapoihin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuoret-tarvitsevat-tukea-terveellisiin-elamantapoihin.html</link> <description>Vain pieni osa lapsista ja nuorista syö aamupalan, liikkuu sekä nukkuu riittävästi, kertoo Kouluterveyskysely 2025.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin. Kyselyssä tarkasteltiin elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.</p><p>Tulokset kertovat, että 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.</p><p>Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.</p><p>Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.</p><p>- Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa, toteaa ylilääkäri <strong>Terhi Aalto-Setälä</strong>.</p><p><em>Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.</em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 17 Sep 2025 10:35:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">2c21c94b5f528f78b7195f1ceb1d5590</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vasynyt_teini_ing_33594_346251.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vasynyt_teini_ing_33594_346251.jpeg" length="51891" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Pöntöllä kännykkää selaavat alttiita peräpukamille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pontolla-kannykkaa-selaavat-alttiita-perapukamille.html</link> <description>Kännykkää vessassa näpräävät saavat peräpukamia 50 prosenttia todennäköimmin, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vessanpöntöllä kännykkää selaavat saattavat saada peräpukamia muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kännykkä kädessä pöntöllä tulee istuttua pitempään, mikä luultavasti selittää pukamariskin.</p><p>Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, johon osallistui 125 aikuista kolonoskopiaan ohjattua aikuista. Tähystystutkimuksen tekijät tutkivat potilaat myös peräpukamien varalta.</p><p>Kaikkiaan 66 prosenttia potilaista kertoi käyttävänsä kännykkää pöntöllä istuessaan, ja heillä peräpukamia todettiin lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin muilla potilailla. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden ikä, elintavat ja vessatottumukset.</p><p>Kännykänselaajat istuivat pöntöllä selvästi pitempään kuin muut potilaat, mikä tutkijoiden mukaan todennäköisesti selittää tuloksia. Lähes 40 prosenttia kännykkää vessassa käyttävistä istui pöntöllä yli viisi minuuttia. Muista potilaista pitkiä istuntoja harrasti vain 7 prosenttia.</p><p>Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta tutkijat suosittavat silti jättämään kännykän selaamisen muihin hetkiin.</p><p>Tutkimus julkaistiin tieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1371/journal.pone.0329983">PLOS One -lehdessä</a>.</p><p>Peräpukamat ovat seuraus anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle. Verenvuoto, kutina ja hygieniaongelmat ovat yleisimmät oireet, mutta yleensä peräpukamat paranevat itsestään.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 10 Sep 2025 16:07:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">509b67e154b38daf0419a9c4587d6480</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vessakeikka_iss_15934_00575.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vessakeikka_iss_15934_00575.jpeg" length="56826" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Emotionaalisesti kuormittava työ lisää diabeteksen riskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/emotionaalisesti-kuormittava-tyo-lisaa-diabeteksen-riskia.html</link> <description>Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali- ja terveysalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, selviää laajasta Ruotsissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.</p><p>Kuormittavat emotionaaliset vaatimukset asiakas-, oppilas- ja potilastyössä suurentavat diabetesriskiä miehillä noin 20 % ja naisilla 24 %. Erilaiset konfliktitilanteet, kuten haastavat kohtaamiset, suurentavat diabetesriskiä miehillä 15 % ja naisilla 20 %.</p><p>Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan sosiaalisen ja emotionaalisen tuen puute työpaikalla pahentaa tilannetta entisestään, koska työntekijät jäävät yksin kuormituksen kanssa. Sairastumisriskiä suurentaa myös se, että työstressistä kärsivillä on usein epäterveellisemmät elintavat.</p><p>Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten mukaan monet työhön liittyvät haitalliset tekijät, kuten työstressi, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta ja arvostuksen puute, suurentavat diabetesriskiä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös, että stressi voi esimerkiksi käynnistää elimistössä hiljaisen tulehdustilan, häiritä rasva-aineenvaihduntaa ja suurentaa kortisolipitoisuuksia, mitkä kaikki voivat edistää aikuistyypin diabeteksen kehittymistä.</p><p>Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana noin kolme miljoonaa Ruotsissa asuvaa työssä olevaa henkilöä, iältään 30–60 vuotta. Tutkimus julkaistiin <a href="https://oem.bmj.com/content/82/4/161">Occupational and Environmental Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 14 Aug 2025 13:00:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">a55a6403ad2a9a178d817655859aa708</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laakari_istock-1224749354.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laakari_istock-1224749354.jpeg" length="44113" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>7 000 askelta päivässä pitää terveempänä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/7-000-askelta-paivassa-pitaa-terveempana.html</link> <description>Riittävästi liikkuvat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen, moniin syöpiin, masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin muita epätodennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vähintään 7 000 askelta päivässä tuo suurimmat terveyshyödyt.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäisten askelten mittaaminen on kätevä tapa arvioida liikkumista, mutta tutkimukset eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka monta askelta päivässä olisi hyvä ottaa. Tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella suurimmat hyödyt saa, jos askelia kertyy noin 7 000 päivässä.</p><p>Tutkijat analysoivat 57 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella riittävästi liikuntaa saavat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen, moniin syöpiin, masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin muita epätodennäköisemmin. Myös heidän riskinsä menehtyä sydänsairauksiin tai syöpään on pienempi.</p><p>Päivittäin 7 000 askelta ottavien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli 25 prosenttia, tyypin 2 diabetekseen 14 prosenttia, dementiaan 38 prosenttia ja masennukseen 22 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka ottivat keskimäärin 2 000 askelta päivässä. Lisäksi kaatumiset olivat heillä harvinaisempia, ja he menehtyivät tutkimusten aikana sydänsairauksiin, syöpään tai muihin syihin 40–50 prosenttia epätodennäköisemmin. Näiltä osin tulokset perustuvat 31 tutkimuksen meta-analyysiin, jossa tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen.</p><p>Vaikka 7 000 päivittäistä askelta soi suurimmat terveyshyödyt, myös vähäisempi liikkuminen pienensi monia riskejä. Tämä tukee nykykäsitystä, jonka mukaan kaikki liikunta on hyväksi, vaikka suurimmat hyödyt saakin liikkumalla enemmän.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/S2468-2667(25)00164-1">Lancet Public Health -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 11 Aug 2025 10:39:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">78a90e20fca4161f69917597a1a81aae</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kavely_iss_26356_00229.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kavely_iss_26356_00229.jpeg" length="64202" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Ilmansaasteilla yhteys Parkinsonin tautiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaasteilla-yhteys-parkinsonin-tautiin.html</link> <description>Hengitysilman pienhiukkaspäästöt ja muut ilmansaasteet saattavat suurentaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin, osoittaa tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Hengitysilman pienhiukkaspäästöt ja muut ilmansaasteet saattavat suurentaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin taiwanilaistutkimus osoittaa.</p><p>Ilmansaasteiden yhteyksiä Parkinsonin tautiin on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 5,1 miljoonan keskimäärin 50-vuotiaan taiwanilaisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 21 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.</p><p>Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien asuinalueiden ilmansaastepitoisuuksista, he havaitsivat monien keskeisten ilmansaasteiden liittyvän suurentuneeseen sairastumisriskiin.</p><p>Hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten ja suurempien PM10-hiukkasten suuret pitoisuudet liittyivät noin kolme kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden altistuminen oli vähäisempää. Typpi- ja rikkidioksidien suuret pitoisuudet liittyivät puolestaan 1,5–2-kertaiseen sairastumisriskiin. Myös otsonialtistuksen ja Parkinson-riskin välillä oli yhteys, mutta se ei ollut yhtä voimakas.</p><p>Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, mutta tutkimuksen luonteen vuoksi myös muut seikat kuin ilmansaasteet ovat voineet vaikuttaa sairastumisiin. Ilmansaasteet ovat lukuisin tavoin haitallisia ja voivat aiheuttaa monia sairauksia, joten niiden vähentäminen on joka tapauksessa tärkeää.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jnnp-2024-334825">Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.</a></p><p>Parkinsonin tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus, joka aiheuttaa mm. lepovapinaa, liikkeiden hidastumista ja jäykkyyttä. Sitä sairastaa noin 16 000 suomalaista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 05 Aug 2025 11:41:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">727c588f2a098c08afe03eadf3106e5f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaaste_auto_kaupunki_pakokaasu_istock-1126419555_600x428.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ilmansaaste_auto_kaupunki_pakokaasu_istock-1126419555_600x428.jpg" length="168564" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Liikuntaharrastus saattaa suojata lasta masennukselta</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/liikuntaharrastus-saattaa-suojata-lasta-masennukselta.html</link> <description>Ohjattua liikuntaa harrastavat lapset, etenkin pojat, näyttävät sairastuvan mielenterveyden ongelmiin muita epätodennäköisemmin, kertoo ruotsalaistutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Paljon liikkuvat ja etenkin ohjattua liikuntaa harrastavat lapset näyttäisivät sairastuvan mielenterveyden häiriöihin muita epätodennäköisemmin. Varsinkin tämä koskee poikia, ruotsalaistutkimus osoittaa.</p><p>Ruotsalaisten tulosten perusteella keskeistä näyttäisi olevan noin 10–11 vuoden iässä harrastettu liikunta. Tuolloin fyysisesti aktiivisimmat lapset sairastuivat muun muassa masennukseen ja ahdistukseen selvästi epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Liikunta liittyi pienempään mielenterveysongelmien riskiin sekä tytöillä että pojilla, mutta yhteys oli pojilla voimakkaampi.</p><p>Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, millaista liikuntaa lapsi harrasti, mutta erityisen selvästi ne nähtiin ohjattua liikuntaa, kuten jalkapalloa tai muuta urheilulajia harrastavilla.</p><p>Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa havainnot viittaavat lapsuusiän liikuntaharrastusten ehkäisevän ennen 18 vuoden ikää alkavia mielenterveysongelmia, mutta myös monet muut seikat voivat vaikuttaa tuloksiin. Lapsen liikunnallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat monet seikat, jotka saattavat myös liittyä heidän sairastumisriskeihinsä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/bjsports-2024-108148">British Journal of Sports Medicine -lehdessä</a>. Siihen osallistui 17 000 lasta, joita seurattiin 18-vuotiaaksi saakka.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 04 Aug 2025 09:39:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">7dd1c2346f6f618e945174edb8e010d8</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/jalkapallo_istock-2057931874.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/jalkapallo_istock-2057931874.jpeg" length="56573" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>THL ja Fimea varoittavat huijausmainoksista</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/thl-ja-fimea-varoittavat-huijausmainoksista.html</link> <description>Verkossa on viime aikoina levinnyt katteettomia terveysväitteitä sisältäviä huijausmainoksia. Viimeisimpänä havaintona ovat videoväärennökset THL:n asiantuntijoiden kasvoilla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviää juuri nyt runsaasti mainoksia, joissa erilaisia tuotteita markkinoidaan virheellisesti THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, Fimean hyväksyminä tai muiden lääketieteen asiantuntijoiden suosittelemana.</p><p>Viimeisimpänä verkossa on havaittu deepfake -videoväärennöksiä THL:n asiantuntijoiden kasvoilla, jotka mainostavat diabeteksen hoitoon tarkoitettua ihmelääkettä. THL muistuttaa <a href="https://thl.fi/-/thl-ja-fimea-varoittavat-verkossa-leviaa-nyt-runsaasti-huijausmainoksia">tiedotteessaan</a>, että asiantuntijat eivät koskaan osallistu yksittäisten hoitojen tai lääkevalmisteitten mainostamiseen. Jos sellaiseen törmää, kyse on väärennöksestä, jota ei pidä uskoa.</p><h2>Fimea ei myönnä tuotteille sertifikaatteja</h2><p>Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt myös mainoksia, joissa väitetään Fimean myöntäneen tuotteelle sertifikaatin tai muun luvan. Lääkkeille myyntiluvan myöntää lääkeviranomainen, joko Fimea tai Euroopan lääkevirasto. Myyntiluvan saaneet lääkkeet löytyvät Fimean lääkehausta ja niitä myydään vain apteekeissa tai laillisissa verkkoapteekeissa. Lääkinnällisille laitteille ei myönnetä ennakkoon lupia, vaan niiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa valmistaja.</p><h2>Näin tunnistat huijausmainoksen</h2><p>Huijausmainoksen tunnistaa usein siitä, että tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mainoksissa luvataan esimerkiksi nopeaa painonpudotusta tai flunssan paranemista hetkessä. Mainoksissa käytetään usein ennen ja jälkeen -kuvia, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin. Myös tunnettujen asiantuntijoiden kasvojen käyttö mainoksissa on varoitusmerkki epärehellisestä toiminnasta. Tyypillisesti huijaustarjouksissa myös hoputetaan nopeaan ostopäätöksen tekemiseen käyttämällä esimerkiksi ilmaisuja "viimeinen mahdollisuus" tai "vain tänään".</p><p>Luotettavalla toimijalla on aina verkkosivustolla selkeät tiedot yrityksestä ja asiakaspalvelusta. Huijaussivustoilla kunnollisia yrityksen yhteystietoja ei useinkaan ole. Epäilyttäviltä sivustoilta voi puuttua myös turvallinen maksamistapa tai toimitus.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 31 Jul 2025 13:06:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">5e697cec04383bd0a774f2a68777d434</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/deepfake_istock-2202999866.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/deepfake_istock-2202999866.jpeg" length="59187" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Älylaitteiden käyttöä kannattaisi vähentää pienten lasten lähellä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alylaitteiden-kayttoa-kannattaisi-vahentaa-pienten-lasten-lahella.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan älylaitteet saattavat häiritä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja myös haitata lasten ajatustoimintojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen kehitystä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Tuoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat voisivat varmuuden vuoksi välttää kännykän, tietokoneen ja muiden laitteiden runsasta käyttöä lastensa läsnä ollessa. Tulosten perusteella laitteet saattavat häiritä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ja mahdollisesti haitata lasten ajatustoimintojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen kehitystä.</p><p>Tiedot käyvät ilmi meta-analyysista, jossa yhdistettiin 21 aikaisemman tutkimuksen aineistot ja yhteensä 15 000 osallistujan tiedot. Älylaitteiden, tietokoneen ja median käytöstä kysyttiin vanhemmilta. Osallistujien lapset olivat alle viisivuotiaita.</p><p>Kännykän ja muiden medialaitteiden käyttö lapsen läsnä ollessa liittyi jossain määrin lapsen kognitiivisten kykyjen, tunnetaitojen, käytöksen ja sosiaalisten taitojen heikompaan kehitykseen, tulokset osoittivat. Lapset myös viettivät enemmän aikaa ruutujen ääressä.</p><p>Tutkijat korostavat, että havaitut yhteydet olivat heikohkoja ja älylaitteiden käytön lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Aiempien tutkimusten perusteella vanhemman liiallinen älylaitteiden käyttö voi kuitenkin haitata lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta, mikä etenkin varhaislapsuudessa saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2025.0682">JAMA Pediatrics -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 30 Jul 2025 14:31:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">0f30fb665d0643768fccefbfbf86bcf0</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/aiti_ja_vauva_ing_33594_218403.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/lapset/aiti_ja_vauva_ing_33594_218403.jpeg" length="67246" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kävelystä apua selkävaivoihin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kavelysta-apua-selkavaivoihin.html</link> <description>Päivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Päivittäin ainakin puolitoista tuntia kävelevät saattavat säästyä pitkittyviltä alaselkäkivuilta muita todennäköisemmin, norjalaistutkimus osoittaa. Havainto vahvistaa näkemystä liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tärkeydestä selkävaivojen vähentämisessä.</p><p>Norjalaisten tutkimukseen osallistui 11 000 keskimäärin 55-vuotiasta, joilla ei ollut kroonisia alaselkävaivoja neljävuotisen seurannan alkaessa. Osallistujien kävelyä ja sen intensiteettiä seurattiin aktiivisuusmittareilla keskimäärin viiden päivän ajan.</p><p>Tulosten perusteella vähintään 100 minuuttia päivittäin kävelevät sairastuivat alaselkäkipuun noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka kävelivät korkeintaan 78 minuuttia päivässä. Myös kävelyvauhti vaikutti kroonisten alaselkäkipujen riskiin, mutta ei yhtä paljon kuin kävelyn määrä.</p><p>Kroonisena alaselkäkipuja pidettiin, jos ne olivat jatkuneet vähintään kolme kuukautta.</p><p>Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena fyysisen aktiivisuuden merkityksestä alaselkäkipujen ehkäisyssä, mutta niitä kannattaa silti tulkita varoen. On esimerkiksi mahdollista, että paljon liikkuvat ovat muutenkin terveempiä ja siksi pienemmässä sairastumisvaarassa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2025.15592">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p><p>Suomalaisista noin 40 prosenttia on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 25 Jul 2025 09:04:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">6419f074c1197c82275f7f35d3ae922e</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/selkakipu_istock-1188934154.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/selkakipu_istock-1188934154.jpeg" length="46661" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Metformiini saattaa vähentää diabetespotilaiden sekavuustiloja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/metformiini-saattaa-vahentaa-diabetespotilaiden-sekavuustiloja.html</link> <description>Tyypin 2 diabetekseen hoitoon pitkään käytössä ollut metformiini vähentää tautia sairastavien sekavuustiloja jopa viidenneksellä, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Metformiinilääkitys voi tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää tyypin 2 diabetesta sairastavien sekavuustiloja eli deliriumia. Diabetekseen liittyvät sekavuustilat johtuvat usein poikkeuksellisen suurista tai pienistä veren glukoositasoista, mutta sekavuuden taustalla voi olla myös muita syitä.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.2337/dc24-1414">Diabetes Care -lehdessä</a>, ja siihen osallistui yli 130 000 iäkästä tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista puolet oli metformiinilääkityksellä.</p><p>Sekavuustilat olivat noin viidenneksen harvinaisempia potilailla, jotka olivat metformiinilääkityksellä, tulokset osoittivat. Yhteys oli voimakkaampi potilailla, joiden lääkitys oli jatkunut pitkään tai joiden metformiiniannokset olivat suurempia.</p><p>Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin.</p><p>Delirium on keskushermoston toiminnanhäiriöstä johtuva äkillinen sekavuustila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset elimelliset tekijät ja sairaudet. Sekavuustilassa henkilön tajunnan taso, tarkkaavaisuus ja huomiokyky ovat heikentyneet.</p><p>Metformiini pienentää veren glukoosipitoisuutta estämällä maksan glukoosintuotantoa. Se on paljon käytetty ja edullinen lääke, ja sitä suositellaan usein tyypin 2 diabeteksen ensisijaislääkkeeksi.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 24 Jul 2025 14:54:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">c5be34c6851803b4e4932034263ff26d</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laakkeenotto_istock-1079699474.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/laakkeenotto_istock-1079699474.jpeg" length="42120" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy vauhdilla</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/silmanpohjan-ikarappeuma-yleistyy-vauhdilla.html</link> <description>Näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastavien määrä on 30 vuodessa kasvanut 3,6 miljoonasta jo 8 miljoonaan. Suomessa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa arviolta 100 000 henkilöä.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Globaalisti yli 8 miljoonaa ihmistä sairastaa silmänpohjan ikärappeumaa, joka voi vakavasti haitata näkökykyä. Seuraavien vuosikymmenten aikana potilaiden määrä tulee todennäköisesti myös kasvamaan, tuore selvitys osoittaa.</p><p>Yli 200 maata ja vuodet 1990–2021 kattavan tutkimuksen perusteella vuonna 1990 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairasti arviolta 3,6 miljoonaa ihmistä, mutta vuoteen 2021 mennessä luku oli noussut jo 8 miljoonaan. Kehitys johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta. Tähän viittaa myös se, että samaan aikaan ikävakioidut sairastuvuusluvut ovat hieman laskeneet.</p><p>Jos suunta jatkuu samana, vuonna 2050 näkökykyä haittaavaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa yli 20 miljoonaa miestä ja naista, tutkijat arvioivat. Tupakointi on tunnettu silmänpohjan ikärappeuman riskitekijä, joten kehitys voi vielä hidastua, jos tupakointia saadaan vähennettyä merkittävästi.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1016/S2214-109X(25)00143-3">Lancet Global Health -lehdessä</a>.</p><p>Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri.</p><p>Arviolta 100 000 suomalaisella on silmänpohjan ikärappeuma. Yleensä potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 23 Jul 2025 10:50:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">6ccb4c64461ce4489b8be67f22aa2f35</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/silma_istock-656516236.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/silma_istock-656516236.jpeg" length="42400" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kaihileikkaus vähentää kaatumisia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kaihileikkaus-vahentaa-kaatumisia.html</link> <description>Näkökyvyn parantumisen lisäksi kaihileikkaus estää kaatumisia ja niistä aiheutuvia luunmurtumia, kertoo tuore tutkimus</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Iän myötä kehittyvä kaihi voi heikentää näkökykyä huomattavasti ja siksi se kannattaisi aina leikata. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kaihileikkaus vähentää myös potilaiden kaatumisia ja niistä aiheutuvia luunmurtumia ja muita vammoja.</p><p>Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdysvaltalaista terveysrekisteriä, josta poimittiin tiedot yli 60-vuotiaista kaihipotilaista, joista osa oli ollut kaihileikkauksessa kymmenen vuoden sisällä vaivan toteamisesta, ja osa ei.</p><p>Kun potilaiden tietoja verrattiin, kaihileikkauksessa olleet olivat kaatuneet selvästi epätodennäköisemmin kuin muut samanikäiset kaihipotilaat. Lisäksi heillä oli vähemmän lonkkamurtumia, olkaluun, värttinäluun ja nilkan murtumia sekä vammasta aiheutuvia aivoverenvuotoja.</p><p>Tulokset julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1111/jgs.19441">Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä</a>.</p><p>Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Suomessa tehdään joka vuosi yli 50 000 kaihileikkausta.</p><p>Kaihille altistavat mm. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 21 Jul 2025 14:52:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">ca2d02aea1ca5ed1282ba65c4c9ea258</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huimaus_istock-2208442037.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huimaus_istock-2208442037.jpeg" length="37421" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nuorten somen käytöllä yhteys masennusoireisiin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nuorten-somen-kaytolla-yhteys-masennusoireisiin.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan runsas sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa ennakoi masennusoireita myöhempinä vuosina.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalisen median lisääntynyt käyttö varhaisnuoruudessa voi ennakoida myöhempiä masennusoireita yksilötasolla.</p><p>Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyt sosiaalisen median käyttö varhaisnuoruudessa vaikutti voimakkaampiin masennusoireisiin myöhempinä vuosina.</p><p>Laajassa seurantatutkimuksessa seurattiin lähes 12 000 lasta ja nuorta kolmen vuoden ajan. Lapset olivat tutkimuksen alkaessa 9–10-vuotiaita.</p><p>Nuoret raportoivat, kuinka monta tuntia he viettivät sosiaalisessa mediassa arkipäivisin ja viikonloppuisin. Tutkijat arvioivat sosiaalisen median käytön ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä kolmen erilaisen rakenneyhtälömallin avulla.</p><p>Tulokset osoittivat, että sosiaalisen median käytön lisääntyminen yksilötasolla oli yhteydessä myös masennusoireiden lisääntymiseen seuraavana vuonna.</p><p>Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu viitteitä siitä, että aiemmat masennusoireet olisivat johtaneet sosiaalisen median käytön lisääntymiseen.</p><p>Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on havaittu yhteyksiä sosiaalisen median käytön ja masennuksen välillä. Tutkijoiden mukaan havainnot korostavatkin tarvetta ohjata nuoria ja heidän vanhempiaan sosiaalisen median käytössä ja tukea nuorten tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia.</p><p>Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2025.11704">JAMA Network Open -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 16 Jun 2025 08:50:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">f2bb09e07b2dc3c22925e4e6e13cfbd0</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/teini-somettaa-iss_14268_01693.jpeg" length="55684" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Viiden kilon kysymys paljastaa iäkkään terveysriskejä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/viiden-kilon-kysymys-paljastaa-iakkaan-terveysriskeja.html</link> <description>Riski sairastua muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin ja Alzheimerin tautiin kohoaa, jos iäkkäällä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Iäkkäiden miesten ja naisten riski sairastua moniin pitkäaikaissairauksiin saattaa olla suurentunut, jos heillä on vaikeuksia nostaa esimerkiksi viiden kilon painoista kauppakassia, tuore tutkimus osoittaa.</p><p>Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä lihaskunto on tunnettu terveysmittari ikääntyvässä väestössä, mutta yleensä sen arviointiin käytetään menetelmiä, joita ei kaikkialla ole saatavilla. Tämän vuoksi helpot ja arjessa toimivat keinot ovat tervetulleita.</p><p><a href="https://www.nature.com/articles/s41598-025-03128-y">Scientific Reports -lehden</a> julkaisemat tulokset perustuvat 52 000 iäkkään nelivuotiseen seurantaan 15 eri maassa. Tutkimuksen alussa osallistujilta kysyttiin monista terveyteen ja ikääntymiseen liittyvistä asioista.</p><p>Osallistujat, jotka eivät kertomansa mukaan pystyneet nostamaan viittä kiloa, sairastuivat muun muassa nivelreumaan, sydäninfarktiin, korkeaan verenpaineeseen, aivoverenkiertohäiriöön, Alzheimerin tautiin ja saivat lonkkamurtumia muita osallistujia todennäköisemmin.</p><p>Lisäksi heille ilmaantui masennusoireita 8 prosenttia todennäköisemmin, nivelrikkoa 7 prosenttia todennäköisemmin ja heidän puristusvoimansa ja elämänlaatunsa heikkenivät todennäköisemmin kuin osallistujien, jotka kykenivät nostamaan viiden kilon painoisia esineitä seurannan alkaessa. Yhteys oli voimakkaampi miehillä kuin naisilla.</p><p>Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, voivat ne auttaa tunnistamaan monien terveysongelmien vaarassa olevia vanhuksia helposti ja edullisesti. Tässä tutkimuksessa viidennes osallistujista koki viiden kilon nostamisen vaikeaksi.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 11 Jun 2025 10:08:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">b49aac32cfbef965ed8ac63f12335f6f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihasvoima_istock-2164922248.jpeg" length="56259" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Mineraalisuolasta apua aivoverenkiertohäiriöihin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/mineraalisuolasta-apua-aivoverenkiertohairioihin.html</link> <description>Mineraalisuola eli suola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Mineraalisuola, jossa osa ruokasuolasta on korvattu kaliumilla, voi auttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita välttymään uudelta sairastumiselta, kiinalaistutkimus osoittaa.</p><p>Mineraalisuola on terveellisempää, koska siinä on vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa. Tämän vuoksi mineraalisuola nostaa verenpainetta vähemmän. Myös kaliumin saannin lisääminen voi alentaa verenpainetta.</p><p>Tiedot käyvät ilmi <a href="https://doi.org/10.1001/jamacardio.2024.5417">JAMA Cardiology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta</a>, jossa 15 000 maaseudulla asuvaa kiinalaista satunnaistettiin saamaan ilmaiseksi mineraalisuolaa, jossa oli 75 % ruokasuolaa ja 25 % kaliumia, tai jatkamaan tavallisen ruokasuolan käyttöä.</p><p>Kaikki osallistujat olivat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön. Viiden vuoden seurannan aikana heistä 2 700 sairastui uudelleen ja 3 200 menehtyi.</p><p>Mineraalisuolaa käyttäneiden riski sairastua uudelleen aivoverenkiertohäiriöön oli 14 prosenttia pienempi kuin tavallista suolaa käyttäneiden, tulokset osoittivat. Lisäksi he menehtyivät seurannan aikana 12 prosenttia epätodennäköisemmin.</p><p>Yhteydet koskivat kaikkia aivoverenkiertohäiriöitä, mutta erityisesti aivoverenvuotoja. Potilailla ei havaittu hyperkalemiaa eli kaliumin liikasaantia.</p><p>Liiallinen suolan käyttö on merkittävimpiä korkean verenpaineen aiheuttajia ja korkea verenpaine on puolestaan suurin aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Kiinassa valtaosa suolasta saadaan itse tehdyn ruoan mukana, joten tavallisen ruokasuolan korvaaminen mineraalisuolalla voisi auttaa monia.</p><p>Suomalaiset syövät suolaa kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Meillä suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 23 May 2025 10:15:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">5960543997dcdbb185d49acce0ea6a39</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" type="image/jpeg" width="3864" height="2576" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suola_istock-1367345183.jpg" length="3042042" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Jätevesissä runsaasti huumejäämiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/jatevesissa-runsaasti-huumejaamia.html</link> <description>Peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa. Myös amfetamiini- ja kokaiinijäämien määrä jätevesissä on paikoin korkealla tasolla.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Jätevesitutkimuksen mukaan peukun eli muuntohuume alfa-PVP:n käyttö jyrkässä kasvussa, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) tiedotteessaan. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Peukun käyttö keskittyy voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen, erityisen suurta se on pääkaupunkiseudun läheisyydessä. </p><p>Alfa-PVP on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt uusi psykoaktiivinen aine Suomessa. Alfa-PVP luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa vuoden 2013 lopussa.</p><p>- Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut viimeisten vuosien aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Sen ongelmallinen käyttö on jatkuvaa, mikä näkyy jätevesitutkimuksissa tasaisina jäämämäärinä viikon eri päivinä. Alfa-PVP:tä käytetään myös korvaamaan perinteisempien huumeiden, kuten amfetamiinin käyttöä, arvioi THL:n oikeustoksikologian tiimipäällikkö <strong>Teemu Gunnar</strong>.</p><p>Suurimpien Etelä- ja Länsi-Suomen kaupunkien lisäksi alfa-PVP:tä todettiin jätevesitutkimuksissa säännöllisesti jokaisena viikonpäivänä Hämeenlinnassa, Salossa, Huittisissa, Vihdissä, Porvoossa, Kotkassa, Seinäjoella, Savonlinnassa, Vaasassa ja Lappeenrannassa.</p><h2>Amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on lisääntynyt useissa kaupungeissa</h2><p>Myös amfetamiinin ja kokaiinin vuonna 2024 mitatut käyttömäärät ovat monin paikoin mittaushistorian korkeimpia tuoreessa jätevesitutkimuksessa.</p><p>Amfetamiini on eniten käytetty stimulanttihuume valtaosassa maata. Kokaiinin käyttö painottuu voimakkaasti eteläiseen Suomeen, joskin sen käyttö on yleistynyt edelleen myös muualla Suomessa. Kokaiinijäämiä havaittiin jätevedessä jo lähes kaikissa mittauskaupungeissa. </p><p><a href="https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus">Valtakunnallisten jätevesitutkimusten</a> avulla voidaan poikkeuksellisella tavalla arvioida huumeiden käyttömääriä koko maan tasolla, mikä mahdollistaa myös huumemarkkinoiden rahallisen arvon arvioimisen entistä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella vuonna 2024 amfetamiinin markkina-arvo oli Suomessa laskennallisesti arvioituna 120–150 miljoonaa euroa, kokaiinin 87–96 miljoonaa euroa ja metamfetamiinin noin 5 miljoonaa euroa.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 19 May 2025 08:39:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">238ce6945914b7ff598dc7fe3c2677f6</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/huumeruisku_ing_33594_184083.jpeg" length="97542" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lisänäyttöä kasvirasvojen hyödyistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lisanayttoa-kasvirasvojen-hyodyista.html</link> <description>Voin vaihtaminen kasvirasvoihin pienentää muun muassa syöpäriskiä ja saattaa lisätä elinvuosia, kertoo tuore tutkimus.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Paljon voita käyttävien kannattaisi vaihtaa ainakin osa voista kasviöljyihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä pienentäisi muun muassa heidän riskiään menehtyä syöpään.</p><p>Tiedot käyvät ilmi kolmen suuren seurantatutkimuksen aineistoja hyödyntäneestä tutkimuksesta, jossa yhteensä 220 000 aikuista seurattiin keskimäärin 33 vuoden ajan. Seurannan aikana 51 000 osallistujaa menehtyi. Kuolemista 12 000 johtui syövästä ja 11 000 sydän- ja verisuonitaudeista.</p><p>Eniten voita käyttävät menehtyivät seurannan aikana 15 prosenttia todennäköisemmin kuin voita vähiten käyttävät, tulokset osoittivat. Paljon kasvirasvoja käyttävät puolestaan menehtyivät seurannan aikana 16 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten käyttävät.</p><p>On mahdollista, että muutkin elämäntavat ovat vaikuttaneet tuloksiin, mutta tutkijat arvioivat joka tapauksessa, että riski menehtyä syöpään tai muuhun syyhyn voisi pienentyä 17 prosenttia, jos paljon voita käyttävät vähentäisivät päivittäistä kulutustaan 10 grammalla ja korvaisivat sen kasvirasvoilla.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamainternmed.2025.0205">JAMA Internal Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 15 May 2025 11:19:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">8eb8f0e062ddc47110983e6a35cc9867</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/levite_istock-1443906868.jpeg" length="43421" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Suosittu diabeteslääke saattaa hillitä alkoholin himoa</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/suosittu-diabeteslaake-saattaa-hillita-alkoholin-himoa.html</link> <description>Laihdutuslääkkeenäkin käytetty tyypin 2 diabeteksen lääke semaglutidi saattaa myös auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Laihdutuslääkkeenä käytettävä semaglutidi-diabeteslääke saattaa auttaa alkoholiongelmaisia vähentämään juomista. Alustavien tutkimustulosten perusteella lääkitys voi hillitä alkoholin himoa ja vähentää kerralla juodun alkoholin määrää.</p><p>Semaglutidin käytön yleistyttyä lääkärit ovat havainneet alkoholiongelmaisilla potilailla samankaltaisia suotuisia vaikutuksia, mutta aihetta on tutkittu vähänlaisesti.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 48 alkoholiongelmaista potilasta satunnaistettiin yhdeksäksi viikoksi joko saamaan viikoittaisia semaglutidipistoksia tai lumevalmistetta. Potilaat eivät aktiivisesti yrittäneet lopettaa juomista.</p><p>Kun potilaita verrattiin tutkimuksen päätteeksi, semaglutidia saaneet kokivat himoitsevansa alkoholia vähemmän kuin verrokit. Lääkitys ei vähentänyt käyttökertoja, mutta juodessaan potilaat nauttivat vähemmän alkoholia per juomakerta.</p><p>Vaikutuksia nähtiin myös kokeessa, jossa potilaat laboratorio-oloissa saivat nauttia haluamaansa alkoholia. Tässäkin kokeessa annokset jäivät pienemmiksi semaglutidia saaneilla.</p><p>Havainnot pitää varmistaa suuremmissa tutkimuksissa ennen kuin semaglutidin voi varmuudella sanoa hillitsevän alkoholin käyttöä. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat, semaglutidilääkitys voisi auttaa etenkin diabetesta sairastavia ja lihavia alkoholiongelmaisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2024.4789">JAMA Psychiatry -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 30 Apr 2025 09:35:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">96ef74632fae7f49bda034bcad3de512</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/alkoholiongelma_ing_33594_252647.jpeg" length="72541" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kännykkä sängyssä lisää uniongelmia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-sangyssa-lisaa-uniongelmia.html</link> <description>Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18–28-vuotiasta.</p><p>Tulosten perusteella uniongelmien todennäköisyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti kännykän ääressä nukkumaanmenon tai sänkyyn asettumisen jälkeen. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin 24 minuuttia lyhyempiä yöunia kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kännykkää sängyssä.</p><p>Yhteys pysyi samana riippumatta siitä, käyttivätkö nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kännykän käyttöön liittyvät haitat johtuvat ennemmin lepoajan vähentymisestä kuin käyttötavoista tai sisällöistä.</p><p>Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria välttämään kännykän käyttöä nukkumaanmenon aikoihin, mutta tämän aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain kännyköistä. On esimerkiksi mahdollista, että uniongelmista kärsivät ovat muita useammin kännykän ääressä sänkyyn asettumisen jälkeen.</p><p>Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://doi.org/10.3389/fpsyt.2025.1548273">Frontiers in Psychiatry -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 07 Apr 2025 14:36:00 +0300</pubDate> <guid isPermaLink="false">d6b839281d26b6faea95e2e9cbf310df</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/puhelin_sangyssa_istock-1294260125.jpeg" length="24630" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Epäsäännöllinen nukkuminen lisää sydänriskejä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/epasaannollinen-nukkuminen-lisaa-sydanriskeja.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.</p><p>Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.</p><p>Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.</p><p>Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/jech-2024-222795">Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä</a>, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 25 Mar 2025 13:37:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">a08e025cc8b6240033f4c37e52f6edc2</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylityo_ing_32193_140282.jpeg" length="60632" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat-edelleen.html</link> <description>Alueelliset erot ADHD-diagnooseissa ovat yhä suuria, mutta sukupuolierot ovat kaventumassa, kertoo tuore THL:n selvitys.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.</p><p>ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.</p><p>Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.</p><p>- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija<strong> Miika Vuori</strong>.</p><h2>Alueelliset erot isoja</h2><p>Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.</p><p>Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä ovat suuria. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.</p><p>- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, toteaa THL:n ylilääkäri <strong>Terhi Aalto-Setälä</strong>.</p><p>THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 24 Mar 2025 16:51:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d14ac4c627cad108bed01e12b9848576</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/adhd_ing_52006_04198.jpeg" length="73372" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kalapainotteinen ruokavalio hidastaa MS-taudin etenemistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalapainotteinen-ruokavalio-hidastaa-ms-taudin-etenemista.html</link> <description>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>MS-tauti eli multippeliskleroosi saattaa edetä hitaammin, jos potilaan ruokavaliossa on paljon kalaa, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Kalan syöminen on aiemmin yhdistetty myös pienempään riskiin sairastua MS-tautiin.</p><p>Ruotsalaisten tulokset perustuvat 2 700 MS-potilaan viisitoistavuotiseen seurantaan, ja sen perusteella paljon kalaa syövien MS-tauti paheni epätodennäköisemmin kuin potilaiden, joiden ruokavaliossa oli harvoin kalaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin laajalti potilaiden toimintakykyä, kuten kävelyä, lihasten toimintaa sekä puheen ja aistien toimintaa.</p><p>Suotuisia vaikutuksia havaittiin myös potilailla, jotka seurannan aikana lisäsivät kalan käyttöä. Yhteydet nähtiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia elämäntapoja ja taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin.</p><p>Kalassa on paljon terveelliseksi tiedettyjä omega-3-rasvahappoja, jotka voivat hillitä tulehdusta ja MS-taudin kaltaisia tulehduksellisia sairauksia. Myös kalan sisältämä tauriini-aminohappo saattaa selittää yhteyksiä, mutta asiaa pitää vielä tutkia lisää.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://www.terveysportti.fi/doi.org/10.1136/jnnp-2024-335200">Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä</a>.</p><p>MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliiniä. Tautia sairastaa arviolta 6 000 suomalaista, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa näkö-, tasapaino- ja virtsanpidätysvaikeudet, uupumus ja lihasjäykkyys.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 19 Mar 2025 09:17:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">fe7d38b0d3752775d655a334ddcc0700</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kalaa_ist_21819_89042.jpeg" length="141895" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lihavuusepidemiaa ei ole saatu kuriin</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lihavuusepidemiaa-ei-ole-saatu-kuriin.html</link> <description>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia ja lapsista ja nuorista kolmannes on ylipainoisia tai lihavia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ponnistelut globaalia lihavuusepidemiaa vastaan eivät ole tuottaneet lainkaan toivotunlaisia tuloksia, tutkimukset osoittavat. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, vuoteen 2050 mennessä jopa 60 prosenttia maailman aikuisista ja kolmannes lapsista ja nuorista on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Yli 200 maan tietoihin perustuva analyysi on tähän mennessä mittavin globaali selvitys lihavuudesta. Sen mukaan vuosina 1990–2021 ylipainoisten ja lihavien määrä yli kaksinkertaistui. Tämä tarkoittaa yli 2 miljardia aikuista ja lähes 500 miljoonaa 5–24-vuotiasta.</p><p>Jos kehitykseen ei tule muutosta, vuonna 2050 maailman aikuisväestöstä 60 prosenttia (3,8 miljardia) ja lapsista ja nuorista kolmannes (750 miljoonaa) on ylipainoisia tai lihavia.</p><p>Lasten ja nuorten lihavuus tulee todennäköisesti yleistymään nopeammin kuin ylipainoisuus. Väestön ikääntymisen myötä myös yli 65-vuotiaiden osuus tulee suurentumaan, tutkijat arvioivat.</p><p>Lihavuutta on pidetty varsinkin varakkaiden länsimaiden ongelmana, mutta tosiasiassa lihavuus yleistyy ympäri maailmaa. Lukumääräisesti eniten ylipainoisia ja lihavia on Kiinassa, Intiassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Venäjällä, Meksikossa, Indonesiassa ja Egyptissä. Yli puolet maailman ylipainoisista ja lihavista aikuisista elää näissä kahdeksassa maassa.</p><p>Tiedot julkaistiin lääketieteellisessä <a href="https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(25)00397-6/fulltext">Lancet-lehdessä</a>.</p><p>Suomalaisista yli 20-vuotiaista noin kolmannes on lihavia ja vyötärölihavuutta on lähes 50 prosentilla. Alle 16-vuotiaista tytöistä 18 prosenttia ja pojista 27 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Mar 2025 09:12:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">1dbb5b8ff1b21e4e7862067819e20e1f</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ylipaino_ing_40492_14243-1.jpg" length="101603" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssan riskiä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintujen-kevatmuutto-lisaa-lintuinfluenssan-riskia.html</link> <description>Lintuinfluenssarokotukset alkavat maaliskuussa. Rokotetta suositellaan henkilöille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lintujen kevätmuutto lisää lintuinfluenssatartuntojen riskiä, muistuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) <a href="https://thl.fi/-/lintuinfluenssan-riski-kasvaa-kun-lintujen-kevatmuutto-alkaa-rokotukset-kohderyhmille-alkamassa">tiedotteessaan</a>.</p><p>Suomessa on tänä vuonna havaittu lintuinfluenssaa toistaiseksi tammikuun lopussa Turussa naakoilla sekä helmikuussa Taivassalossa kanahaukalla. Ihmisillä lintuinfluenssatartuntoja ei ole Suomessa todettu lainkaan, mutta muualla Euroopassa ja maailmalla niitä on ollut.</p><p>Lintuinfluenssarokotukset alkavat tänä vuonna maaliskuussa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksen voi saada.</p><p>Rokotetta suositellaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada tartunta. Ryhmään kuuluvat muiden muassa turkistilojen ja siipikarjatilojen pitäjät, heidän perheenjäsenensä sekä tilojen työntekijät.</p><p>- Rokote suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Tutkimusten mukaan rokote suojaa vakavalta taudilta, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö <strong>Merit Melin</strong>.</p><p>THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa käytössä oleva lintuinfluenssarokote tarjoaa suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan. Lisäksi se voi tuottaa pitkäaikaista suojaa erilaisia lintuinfluenssaviruksia vastaan. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta.</p><h2>Voi aiheuttaa vakavan taudin</h2><p>Lintuinfluenssa on viruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti linnuilla. Linnuista se voi tarttua esimerkiksi turkiseläimiin ja siipikarjaan. Yhdysvalloissa virusta on todettu myös lypsykarjassa.</p><p>Lintuinfluenssa ei tartu helposti ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin saada tartunnan sairaista tai kuolleista eläimistä tai niiden eritteistä. Virus voi aiheuttaa ihmiselle oireettoman tai lievän hengitystieinfektion, mutta myös vakavan taudin.</p><p>Lievään hengitystieinfektioon voi kuulua kuumetta yskää, päänsärkyä ja hengenahdistusta. Virus voi myös aiheuttaa silmän sidekalvotulehduksen. Vakavassa tautimuodossa lintuinfluenssa voi johtaa keuhkokuumeeseen tai äkilliseen hengityksen vajaatoimintaan, sekä aiheuttaa monielinvaurioita ja neurologisia oireita.</p><p>Tartuntoja voi ehkäistä välttämällä koskemista kuolleisiin ja sairaisiin lintuihin tai muihin villieläimiin sekä niiden eritteillä tahriintuneisiin pintoihin.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 07 Mar 2025 08:23:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">312ce3cad85db1dcd702ccde950a8fa5</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="428" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lintuinfluenssa_istock-1633505216-1.jpg" length="177525" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Asbesti myös suolistosyöpien riskitekijä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/asbesti-myos-suolistosyopien-riskitekija.html</link> <description>Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan se voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Asbestialtistus liitetään useimmiten keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään, mutta asbesti voi suurentaa myös monien ruoansulatuskanavan syöpien vaaraa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteydet ovat hyvin todennäköisesti kausaalisia, ja ne tulisi huomioida asbestille työssään altistuneita hoidettaessa.</p><p>Tutkijat yhdistivät ja analysoivat 379 tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella asbestille työssään altistuneet sairastuvat ruokatorvisyöpään 17 prosenttia, vatsasyöpään 14 prosenttia ja paksu- ja peräsuolisyöpään 16 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka eivät ole altistuneet asbestille.</p><p>Yhteydet olivat vielä voimakkaampia, jos työtekijän asbestialtistus oli ollut mittavaa.</p><p>Asbesti on edelleen eniten työperäisiä sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia aiheuttava kemiallinen altiste Suomessa. Sairastumiset ovat seuraus vuosikymmeniä sitten tapahtuneista altistuksista, mutta korjausrakentamisen ja kaivosteollisuuden yhteydessä uudet altistumiset ovat edelleen mahdollisia.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1136/oemed-2024-109707">Occupational & Environmental Medicine -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 28 Feb 2025 10:05:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">191db820ec48efc030a5f696d4724334</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" type="image/jpeg" width="5116" height="3648" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/duunari_iss_24068_00219-2.jpeg" length="2476386" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Kännykkä voi aiheuttaa likinäköisyyttä lapsille</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/kannykka-voi-aiheuttaa-likinakoisyytta-lapsille.html</link> <description>Neljä tuntia päivittäin erilaisia digitaalisia laitteita käyttäville lapsille kehittyy likinäköisyyttä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin niille, joiden ruutuaika oli vähäinen.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lapset ja nuoret viettävät entistä enemmän aikaa kännykän, tietokoneen ja muiden digitaalisten laitteiden parissa. Tämä saattaa tuoreen <a href="https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2024.60026">meta-analyysitutkimuksen</a> mukaan suurentaa likinäköisyyden riskiä.</p><p>Lukeminen ja muu lähityö tiedetään likinäköisyyden riskitekijäksi, mutta ruutuajan ja likinäköisyyden yhteyksistä tutkimusnäyttö on epäselvempi.</p><p>Nyt julkaistut tulokset perustuvat 45 tutkimuksen ja 340 000 keskimäärin yhdeksänvuotiaan tietoihin.</p><p>Analyysin perusteella jokainen tunnin lisäys päivittäisessä ruutuajassa liittyi 20 prosenttia suurempaan likinäköisyyden todennäköisyyteen.</p><p>Yhteys voimistui tasaisesti mitä enemmän lapsi vietti ruutujen ääressä. Esimerkiksi neljä tuntia päivittäin erilaisia digitaalisia laitteita käyttäville kehittyi likinäköisyyttä kaksi kertaa todennäköisemmin kuin lapsille, joiden ruutuaika oli vähäinen.</p><p>Analyysissa ei huomioitu lukemista, kirjoittamista ja muita perinteisempiä lähityön muotoja, jotka altistavat likinäköisyydelle. Tämän vuoksi osa nyt havaituista yhteyksistä voi osittain selittyä muilla seikoilla kuin pelkällä ruutuajalla. Myös vähäinen ulkoilu voi altistaa likinäköisyydelle, tutkimuksista tiedetään.</p><p>Suomessa likinäköisyyttä eli likitaittoisuutta eli myopiaa on muutamalla prosentilla 7–8-vuotiaista lapsista, mutta aikuisiässä jo noin 20–30 prosentilla. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2025 mahdollisesti puolet maailman väestöstä on likinäköisiä. Aasiassa likinäköisiä on paikoin jopa 80–90 prosenttia koululaisista.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 26 Feb 2025 10:40:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">1febfc03dfad2969fe73abf4a0660a01</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="426" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/ruutuaika_iss_35069_62562_600x.jpg" length="158578" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Pavut ja linssit hillitsevät kolesterolia ja glukoositasoja</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit-hillitsevat-kolesterolia-ja-glukoositasoja.html</link> <description>Tuoreen tutkimuksen mukaan palkokasvien lisääminen ruokavalioon parantaa kokonaiskolesterolia ja pienentää LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuudessa viikossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Papujen, linssien ja muiden palkokasvien lisääminen ruokavalioon näyttäisi auttavan kolesterolin ja veren glukoositasojen hallinnassa, tuore meta-analyysitutkimus osoittaa.</p><p>Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 30 satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen ja 1 900 potilaan tiedot. Osallistujat saivat palkokasveja osana tutkimusta.</p><p>Tulosten perusteella palkokasvien lisääminen ruokavalioon paransi potilaiden kokonaiskolesterolia ja pienensi LDL-kolesterolin pitoisuuksia jo kuuden viikon koejakson jälkeen. Myös potilaiden paastoglukoositasot laskivat.</p><p>Palkokasvien terveysvaikutukset on liitetty niiden sisältämiin kuituihin ja kasviproteiiniin. Palkokasvien lisääminen todennäköisesti myös vähentää joidenkin muiden ruokien syömistä, mikä myös voi parantaa ravitsemusta.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1007/s00394-024-03576-8">European Journal of Nutrition -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 25 Feb 2025 09:48:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">da4afcd69210ac326c7829011386f764</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" type="image/jpeg" width="500" height="333" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/pavut-ja-linssit_pexels.jpg" length="97184" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vilkas sosiaalinen elämä hidastaa muistisairauksien kehittymistä</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/vilkas-sosiaalinen-elama-hidastaa-muistisairauksien-kehittymista.html</link> <description>Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Sosiaalinen kanssakäyminen, vapaaehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.</p><p>Tutkimukseen osallistui 1 900 keskimäärin 80-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen.</p><p>Tulosten perusteella sosiaalisesti vähiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskimäärin 88-vuotiaina, mikä oli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista elämää viettävät. Myös dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heillä myöhemmin.</p><p>Aivojen monipuolinen käyttäminen sekä sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin monissa tutkimuksissa. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka paljon yhteys johtuu siitä, että sosiaalisesti aktiivista elämää viettävät ovat muita terveempiä ja siksi myös pienemmässä sairastumisvaarassa.</p><p>Tutkimus julkaistiin <a href="https://doi.org/10.1002/alz.14316" target="_blank">Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association -lehdessä</a>.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 18 Feb 2025 09:29:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">18e84b3f981461cb9d8354b75080f099</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="429" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/laaketietoa/loma_ing_33594_228133_600x.jpg" length="205187" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nettiterapia yhtä tehokasta kuin kasvokkainen psykoterapia</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/nettiterapia-yhta-tehokasta-kuin-kasvokkainen-psykoterapia.html</link> <description>Tuoreen kotimaisen tutkimuksen mukaan nettiterapia on varteenotettava ja edullinen vaihtoehto lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijat vertasivat masennuksen nettiterapian tehoa perinteiseen kasvokkain käytyyn psykoterapiaan modernien tilastotieteellisten ja koneoppimismenetelmien avulla. Tutkimus osoitti, että nettiterapia on yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva psykoterapia masennuksen hoidossa.</p><p>Nettiterapiassa potilas käy terapeutin ohjauksessa läpi samanlaisia kognitiivisen käyttäytymisterapian sisältöjä kuin perinteisessä terapiassa, mutta osin videoihin ja harjoitustehtäviin nojaava tietokoneavusteinen oppimateriaali automatisoi osan terapeutin tehtävistä. Tämä tekee hoidosta edullisempaa.</p><p>– Nettiterapia näyttää vähentävän masennusoireita yhtä paljon kuin perinteinen psykoterapia. Nettiterapiaa voidaan siis pitää varteenotettavana vaihtoehtona lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija <strong>Tom Rosenström</strong> sanoo.</p><p>– Nettiterapia ei sovi kaikille, eivätkä kaikki saa riittävää apua nettiterapiasta, ja siksi on tärkeää säilyttää hoitovaihtoehtojen kirjo, hän jatkaa.</p><h2>Edullinen ja helposti saatavilla oleva hoitovaihtoehto</h2><p>Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä, ja sen hoitaminen vaatii yhä enemmän resursseja. Nettiterapia tarjoaa kustannuksiin vaikuttavan ratkaisun masennuksen hoitoon. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysyntä ylittää tarjonnan. Lisäksi digitaalisten hoitomuotojen kehitys edistää tutkimusta ja hoitoinnovaatioita, mikä voi parantaa tulevien hoitojen tehoa sekä tuo terapian entistä useampien potilaiden ulottuville. Nettiterapiaa voidaan käyttää vaikuttavana hoidon osana myös potilaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisempaa apua.</p><p>– Vaikka mielenterveyskriisiin vastaaminen voikin edellyttää laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, myös toimivaa hoitoa tarvitaan. Tuloksemme osoittavat, että rohkeilla innovaatioilla voidaan parantaa hoitojen kustannusvaikuttavuutta ja näin osaltaan vastata kriisiin, Rosenström sanoo.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 17 Feb 2025 08:58:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">f9e24e5549ef518b51d61533578ba18a</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/etavastaanotto_ing_19015_05708_600x.jpg" length="222550" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Lapsen vuorokausirytmi vaikuttaa terveyteen</title> <link>https://www.apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/lapsen-vuorokausirytmi-vaikuttaa-terveyteen.html</link> <description>Iltavirkuilla lapsilla on taipumus epäterveellisempään ruokavalioon ja painon nousuun myöhemmin. He kokevat myös enemmän sosiaalista jetlagia.</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Lapsen myöhäinen kronotyyppi eli taipumus olla virkeä illalla, saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja, kertoo Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus.</p><p>Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen.</p><p>Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia (arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua) ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.</p><h2>Iltatyyppisyys altistaa paino-ongelmille myöhemmin</h2><p>Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä.</p><p>Tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.</p><p>- Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, kertoo tutkija <strong>Anna Abdollahi</strong>.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Mon, 10 Feb 2025 15:31:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">4fb2c42494b0d803c617a5bd087a1607</guid> <category>Apteekki.fi - Terveydeksi</category> <category>Terveydeksi / Uutiset</category> <category>Terveydeksi / Uutisten etusivun nostot</category> <media:content url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="427" /> <enclosure url="https://www.apteekki.fi/media/1-apteekki.fi/terveydeksi/uutiset/iltavirkku_is09ag897_600.jpg" length="170062" type="image/jpeg" /> </item></channel></rss> If you would like to create a banner that links to this page (i.e. this validation result), do the following:
Download the "valid RSS" banner.
Upload the image to your own server. (This step is important. Please do not link directly to the image on this server.)
Add this HTML to your page (change the image src attribute if necessary):
If you would like to create a text link instead, here is the URL you can use:
http://www.feedvalidator.org/check.cgi?url=https%3A//www.apteekki.fi/fi/terveydeksi/uutiset.rss
